voihan jeesus

Kotikanava
1

mistä sitä nyt osaa ees alottaa.
tarinaa ois vaik miten mut et miten sen nyt saa ilmaistua et joku siitä tolkkua sais…

pistänpä ekana p’hkinänkuoressa asiat suorasti ja lyhyesti

-oon 4v pojan yh.
-rahavaikeuksissa:vakkariduuni,kallis kämppä, työaikaa lyhennettiin yhtiön muutosten takia, uutta kämppää vaikee saada,huolena lapsen hoito,puheterapeuttijutut,ja koska oon yh niin vakityöpaikka, mikä mulla on nyt säännöllinen päivätyö,on vaikee saada,enkä lapseni takia halua enää tehdä 2 tai 3 vuorotyötä,koska aikaisemmat kokemukset osotti vaan et mun lapselle ne tuotti epätasapainoa.
-tuttavia ym auttavia ei oo jotka vois auttaa
-lapseni on joutunu liikaa kestämään muutoksia pienen elämänsä aikana,joten uusia muutoksia en hepposin perustein tee

ja oma, isoin ongelmani on kuningas alkoholi.oon 155cm ja 50kg.juon joka päivä 15-20 pulloa olutta. se jo selittäneeki ongelman.

en voi olla juomatta.haluaisin, mutta niinku alkoholistit aina selittää:aina löytyy syy juomiselle.

oon hyvä työssäni, hyvä äiti jne.hoidan asiani.alkoholi kuuluu mun ns.salaiseen elämään.tommoset määrät mitä kerroin, on totta ja juon ne salassa muilta.en edes humallu, vaikka aika pienikokoinen oonki.
ekan pullon saatan korkata jo aamu kuudelta.sit töissä salaa muutaman et pystyn oleen.

ok.tajuunhan mä et on ongelma,paha semmonen.mut mistä sitä apua osais hakea ku en ole mitään aa-tyyppiä, enkä osaa oudoille ihmisille avautua tai kertoa asioistani.
eniten kai pelottaa et mut tuomitaan huonoksi äidiksi tai et työpaikka joutuu vaaraan ym…

kukaan ei ikinä ulkoapäin vois varmasti kuvitella, et mä juon joka ilta kauheen määrän kaljaa, pidän kodin siistinä ja hoidan (uskokaa tai älkää)lastani hyvin ja muutenki oon päällisinpuolin kaikkea muuta mitä oikeesti oon.oon hyvännäkönen ja kunnossa (vaikka ite sanonki)vaik oon jatkanu tätä touhua 3v.ikuisesti asia ei tuu näin oleen, tiiän senki.
kaipa mä kaipaisin jotain samansielusta ihmistä jon ka kans puhua, joten jos tuntuu, nii vaihdetaan ajatuksia.

2

Hei,
tiedän, että rakastat lastasi. Mieti mikä on lapsesi parhaaksi? Lapsesi ansaitsee selvän vanhemman. Hae apua. Aa- on ihan hyvä paikka aloittaa. Eihän sinun tarvitse olla kuin päivä kerrallaan juomatta.
Se, että et humallu kertoo varmasti aika vakavasta alkoholiongelmasta.

3

No voihan jeesus…

Alkoholiongelmasi tiedostat, mutta siihen avun hankkiminen tuntuu sinusta vaikealta. Esitän sinulle kysymyksen: Kuinka paljon sinun pitää menettää, että voit hakea apua?

Kun alkoholismi on sairaus, joka hoitamattomana pahenee. Eteen tulee väkisin aika, jolloin menetät työsi, joudut ongelmiin lapsen kanssa. Ja vaikka et tuntisi itseäsi päihtyneeksi, ei juomisesi voi olla vaikuttamatta päivän touhuihisi.

Ja ajattele kuinka paljon säästät rahaa, jos pääset eroon joka päiväisestä mäyris-korillinen -annoksesta. Sen rahan voisit käyttää johonkin yhteiseen mukavaan asiaan lapsen kanssa.

Jos sinusta tuntuu, että on mahdoton käydä AA-ryhmässä, vait myös alottaa niin, että otat yhteyttä a-klinikalle. Ehkä sinun on helpompi päästä hoidossasi alkuun, jos paikalla on vain yhsi ammatti-ihminen.

Nyt on kuitenkin korkea aika tehdä jotain, apua tarvitset ja tahtoa. Varmasti päivät tulevan jonkin aikaa olemaan takkuisia, kun niistä jää alkoholi pois. Mutta taistele sitkeäati, olet sen arvoinen. Voimia sinulle.

4

Kiitos Mallu.
Esitit hyvän ja oikean kysymyksen.

Samaa oon miettiny iteki.
Mulla on monta hyvää asiaa elämässä, joista on syytä olla onnellinen: ihana lapsi, asunto, työ, terveys. tarviiko ihminen enempää? ja terveyteni tuun menettään jos jatkan juomista.

ihmettelen, että miksi noi asiat ei riitä ja että miksi haluan enemmän jotain, enkä ees tiiä mitä vielä haluan.
oon realistinen ihminen, enkä ikinä oo saanu mitään helposti ja siksi voin ylpeänä sanoa että vaikeasta taustastani huolimatta mä oon pienen hienon miehenalun äiti, ahkera ja eteenpäinpyrkivä, positiivisen ajattelutavan omaava, enkä vähästä lannistu ja kaikki mitä oon saavuttanu, oon tehny yksinäni.

mutta mikä se on, että annan itteni juoda tommosia määriä päivittäin? rahaa menee kurkusta alas ja ainoa olotila minkä saavutan, on itseinho ja syyllisyys.
vaikea käsittää ja vielä vaikeempi kattoo peiliin, sillä ei kukaan sitä alkoholia mun kurkusta kaada ku mä ite.

mä ite oon alkanu tuhoon itteeni ja lapseni elämää.aluksi tiedostamatta,mut oon sen jo tajunnu aikoja sitten, että se ns “hyvä onni” mikä mulla on ollu tähän asti ei voi jatkua loputtomiin.
jos jatkan samalalaila, ennemmin tai myöhemmin käryän työpaikalla, ennemmin tai myöhemmin tuun oleen niin rapakunnossa ja pohjalla, että lapseni joutuu siitä kärsiin.

sitä mä en halua.
mut miks ei oo voimia ja uskallusta hakea apua, vaikka tietää et sitä todellaki tarvii ja haluaa.
hintana on mun oma sekä mun lapsen elämä.

että mikä vittu siinä muka on niin vaikeaa ku tietää mihin on menossa, mut ei saa muutosta?

Oonko mä huono äiti ku en pysty tekeen ratkasevaa askelta lapseni hyvinvoinnin ja tulevaisuuden kannalta?
Mä todellakin rakastan lastani, enkä halua että hänelle sattus tai tapahtuis ikinä mitään pahaa.
tajuan myös että pahin asia mitä lapselleni on sattunu, voi olla mun alkoholismi.

nyt vasta tajuan, että kuinka voimakas tuo saatanan alkoholi on.
miksi se on edes keksitty.
enemmän haittaa ku hyötyä se on ihmisille tuonu.

ja heikkona ihmisenä se vei mutki ja en tiiä miten pääsen kyydistä pois.

5

en oo täydellinen, enkä edes semmoseen pyri, kukaan ei oo.

en oo rappiolla ja asiani on vielä ainaki kunnossa.
mut ei tällä menolla tuu kauaa oleen.

mistä te, jotka ootte ollu samassa tilanteessa, tai vastaavassa, mistä ootte niitä voimia saanu?
kunnioitan jokaista, jolla on tosipaikantullen voimia ja itsekuria tiukanpaikan tullen tehä ratkasuja ja ottaa itteä niskasta kiini.ihailen teitä.

tunnen itteni entistä “saastaisemmaksi” ku en ite vielä oo siihen pystyny.

oon näitä sivuja lukenu, kuinka moni käy siellä pohjalla ja kapuaa ja pinnistää.
mä en halua sitä pohjaa nähdä enkä kokea, mut jos en muutosta saa, se tulee mulle väistämättä.

on eri asia haluta ja toivoa muutosta kuin että saa sen toteutettua.

aikalailla uskosin että asiat menee suurinpiirtein samalla lailla kaikilla, joilla on ongelmana alkoholi.
ihmisisestä se riippuu ja lähtee.

Luulin olevani vahva, sinnikäs, toiveikas ja selviytyjä,mut tässä asiassa en todellakaan oo.
pakko nostaa kädet pystöön ja myöntää oma heikkous.

ei oo voimia vaikka halua ois.
kuulostaa varmasti ristiriitaselta, mut sitä se onki.

ehken mä oo vielä siinä vaiheessa, että tulee tilanne: joko tai.
omasta mielestäni oon edenny sen verran, että katon peiliin häveten ja häpeän tekojani (juomista).
tajuan ongelman ja tiiän, että se ei voi jatkua.

tunnen paineita ja syyllisyyttä, kun en saa lopetettua.
enhän mä tarkoituksella halua pahaa kelleen.mut sitä teen jatkuvasti, enkä ees tajua.

jokainen, joka on tehny päätöksen lopettaa ja päässy siihen, on mulle sankari.
se ei todellakaan oo helppo päätös ja vielä vaikeempi toteuttaa.

6

Se, että se on vaikeaa johtuu siitä, että sinä olet alkoholisti. Jos sinä et sitä olisi, ei sinulle olisi mikään ongelma olla juomatta. Se on sinänsä yksinkertaista, olet sairas. Voit ajatella asiaa vaikka niin, että sinä taidat olla allerginen alkoholille.

En tiedä oletko minun tarinoitani lukenut, mutta meillä tilanne on siis se, että mieheni on addikti. Uskon, että hänkin haluaa pitää tämän perheen olemassaolevana, hän haluaa tavalliset illat televion ääressä. Sen verran hän sai raittutta, että huomasi sen olevan maailmassa tärkeintä. Nyt hän ei ilmeisesti pysty lopettamaan päihteiden käyttöä, vaikka menettää tämän, mikä on tärkeintä. Mä olen käsittänyt, että ei alkoholisti juo tai nisti käytä kamaa sen vuoksi, että se on kivaa ja itseinho taitaa olla päivittäinen kaveri.

Olen aika alusta asti seurannut mieheni raitistumista silloin aikanaan. Ja hyvinkin läheltä nähnyt miten elinvoimainen mies hyppää syöksykierteeseen ja kaikki alkaa siitä mihin jäikin. Ainoa keino päästä itseinhosta on saada alle raittiita päiviä. Vähitellen huomaat muuttuvasi kun teet työtä raittiuden eteen. Vähitellen huomaat, että uskallat katsoa itseäsi peiliin ylpeänä ja pelottomana.

Se juttu on vain tämän päivän päässä. Eli tänään et juo. Tai juuri tämän tunnin aikana et juo, näin saat itsellesi tunteja ja päiviä, joista kertyy lopulta kuukausia, toivottavasti vuosiakin. Mutta kyllä sinä siihen varmasti apua tarvitset. Äläkä epäröi sitä hakea, kun haet itse apua ongelmaasi, sinä osoitat olevasi kypsä ja vastuuntuntoinen.

Oletko muuten käynyt tuolla Me Lopettajissa lukemassa. Itse en ole käynyt pitkään aikaan, mutta ainakin aikaisemmin siellä oli tiettyjä hyviä kirjottajia, joiden jutuista voisit saada jotain. Ja onneksi täällä kotikanavallakin käy välillä näitä asiantuntijoita kommentoimassa. Minulle se ainakin antaa paljon.

7

Täällä on yksi samassa jamassa.Voisiko tätäkautta saada apua.Juon ja pelkään kaikkea.Minulta on jo mennyt paljon,en uskalla käydä kertomaan tarkemmin,mutta juominen jatkuu…miten voi kurkkuunsa kaataa tällasii määriä?Oon lukenu palstaa ja tuntuu et kellään ei oo näin pahaa ongelmaa määrien suhteen.Mistä tässä nyt alottaa.

8

anteeksi vaan, en tarkoita pahaa, mut mitä ja mimmosta apua luulet saavas, jos et kerro asioistas?

en oo ite todellakaan arvostelemassa ketään, eikä multa tällä hetkellä neuvojakaan oo kelleen antamaan, mut sen tiiän, että ajatuksia on hyvä vaihtaa, se on kai yks askel.

mut ei kukaan kelleen valmiita vastauksia voi antaa.

olisikin asia niin.

9

Olet oikeassa en nimenomaan voi antaa neuvoja, en voi ottaa vastuuta toisen elämästä, painotan vielä, kuten täällä kaikki viittaavat omaan kokemukseensa, Vaikka kuinka haluaisi täällä olevia samaan muottiin, se ei tule onnistumaan, täällä kävijät pitää hyväksyä sellaisina kuin ovat. Ihan kuin elämässä yleensä. Nämä sopii minulle, ettei tule väärinkäsitystä. Keskustelut kuten kerroit ovat niitä vuorovaikutteisia nurkkapilareita, siihen raunioon mikä on syntynyt juodessa.
Tosi vaikeeta kirjoittaa suomeksi…Muutakaan en osaa, kieltä.

10

en tarkoittanutkaan, että ihmiset pitäisi pistää jokainen omaan ryhmäänsä, sillä eihän semmosta voi tehdä.

jokaisella on oma taustansa ja oma tilanteensa.
kaikki ollaan erillaisia ja mulle se on yks ja sama mitä kukin on käyny läpi, missä tilanteessa on ja mihin on menossa.mulle pääasia on, että asioista voidaan puhua.
sama ongelmahan meillä kaikilla on.

ei täällä kilpailla siitä kuka on mennyt kaikista pohjimmalle tai kellä menee todellakin huonosti.

katsoisin asian niin, että kaikki tässä ollaan saman ongelman parissa, oli se ite, puoliso, tuttava tai ihan kuka tahansa joka juo.

ite oon lukenu näiltä sivuilta monta koskettavaa tarinaa, surullista huomata, että kuinka tuo alkoholi vaikuttaa vaan negatiivisesti ihmisten elämään jne.
mulle se, että tajuan, etten oo ainoa, jolla se ongelma on, tuo lohtua.ja kuinka hienoa on lukea jonkun juttu kuinka on voittanut ja selvinnyt siitä kierteestä, missä ite nyt oon.

vaik ite en voimia vielä löydä sitä voittamaan, nii antaa lohtua ja uskoa, kun tietää, että se on mahdollista.

sun tilanteesta en tiiä, mutta mulle ainakin helpotti itelle ku sai kirjottaa asioistaan tänne, asioista, joita pitää sisällään, koska ei uskalla niitä naamatusten kelleen kertoa.
kokeilen tehä samaa jatkosaki ja toivon, että saan jotenki sitä kautta voimia ja rohkeutta, että pystyn meneen jonain päivänä ihan ammattiauttajan puheille, koska sen tiiän että yksin en tästä voi selvitä.

oon tänäänki juonu jo 14 pulloa kaljaa.
mielessä pyörii silti lopettaminen mut silti en voi sille mitään, että korkki sihahtaa toisensa perään auki.

mahtaa kuulostaa sairaalta, mutta sitähän tää onki.

11

Kirjoita, ja kun kirjoittaa omasta tuskasta, ei kirjoituksen laadusta ole nuukaa, toivon että pääset lopettamaan oikeasti. Itsekkin kännissä usein juttelin lopettamisesta, oli kiva lopettaa ja juoda.

Mutta voimia sinulle.

12

Korjatkaa, jos olen väärässä - tai en ole jotenkin ymmärtänyt kuviota.

Jos menee hakemaan apua, ilmoittaa sossuille tms. että juon liikaa, niin ensisijainen toimenpide ei ole ottaa lasta / lapsia huostaan.

Alkuperäiselle: Sanon suoraan, että järkyttävä määrä kaljaa. Ja sä luulet, että töissäkään kukaan ei huomaa? Silti sä kuljet päivästä toiseen, huolehdit lapsesta, käyt töissä siis elät kahta elämää rinnakkain.

Jos saat kaiken tarmosi kohdistettua yhteen asiaan, (=kunnon elämään) niin mä olen eka joka tulee äänestämään sua seuraavaksi presidentiksi - vai olisiko joku toinen virka mieluisampi?

Eli jos sä teet ton kaiken kännissä (vaikka nousuhumalaa ei enää tulekaan niin promilleja on!) niin millainen olisit täysissä voimissasi! Sulla on voimaa taistella niitä pulloja vastaan, kyllä on!

13

Mä kerroin sossulle mun päiteiden käytöstä viimekesänä ihan suoraan ja pyysin päästä jonnekkin hoitoon. Sain positiivista palautetta ja maksusitoumuksen avohoitoon. Lapsen huostaanotosta ei ole puhuttu.

14

Entä sä itse?

haluat lopettaa mutta et sen kummemmin asiasta kerro, vaikka käsittääkseni jokainen tänne tulee ja kirjottaa omasta tahdostaan?

pakkohan ei ole omia asioitaan kaikkien tietoiseksi pistää, eikä se itelekään ollu, eikä oo edelleenkään helppoa, mut taakka ikäänkuin keveni, vaikken juomistani ole lopettanutkaan vielä.

se, että kerron täällä asioita, joita en vois kertoa kelleen naamatusten, madaltaa kynnystä, että joskus vielä sen pystyn tekeen.
askel askeleelta.

joku voi luulla että jauhan vaan lopettamisesta ja valitan omaa elämääni, jonka ite oon tähän jamaan saanu ja osittain seki on totta.yhtä totta kuin se että haluan onnistua.

vielä ei oo näköjään se aika, että oisin siihen valmis, oisin valmis asteleen ongelmieni kans apuun, mutta askel askeleelta.siihen haluan pyrkiä.

15

Äskeinen viestini oli tarkoitettu vierailija1:lle, ettei tuu väärinkäsityksiä.

Ja Kultakala, kirjotit osuvasti ja napakkaasti.kiitos siitä.

Oon monesti miettinykki, et mitä kaikkea pystysinkään jos oisin selvänä.tosin politiikka ei kiinnosta, mutta tiiän, että en oo tyhmä, hidas tai muutakaan.
oon älykäs (pakko pröystäillä,peruskoulun päästötodistuksen KA oli 9,4)
mussa on paljon hyviä ominaisuuksia (niinku meissä kaikissa), mut tuhlaan kaikki tähän juomiseen, joten ei oo väliä päästötoikkarin keskiarvolla jos on niin heikko, et menee alkon syövereihin.

oon vahvaluonteinen kaikessa ja kaiken muun suhteen, paitsi mitä alkoholiin tulee.

syitä en halua kaivaa lapsuudestani mikä ei helppo ollut, vaan alkoholi on asia, jota en voi vastustaa.se on mulle myrkkyä, mitä kumoan itse joka päivä “vapaaehtoisesti” kurkusta alas, tajuaen, että rahat menee ja lapseni kärsii.silti teen sitä.

siksi mä oon alkoholisti ja se ei oo oikeutettu perustelu, vaan havainto.

16

Laitoin viestiä mutten päässy läpi

17

Mua pelottaa just tuo huostaanotto.Lapsi saa turvan ja tuen minulta,puhtaat vaatteet,ruuan,rakkautta,yhdessäoloa,mutta se ei riitä.Täytyy olla juomatta.Ollaan soskujen hampaissa ja taustaklla taitaa olla liikaa silti vaan juon.Oon tosi paska,tiedän mutten tiedä miten revähdyttää tämä paketti ilmi,koko suvun eteen?

18

ite oon huostaanotettu nuorena isovanhemmilleni,joista pappa on kuollut ja mummo asuu 800km:n päässä nykyään ja vanha ihminen ku on, en vaan voi kertoa asioistani,koska ottas sen niin raskaasti ja en halua tuottaa pettymystä, koska hänen ansiostaan sain kodin lapsena ja koivat elämänarvot, oon kiitollisuuden velassa hänelle.

mutta jos sulla on sukulaisia, tuttavia ym, nii kerro.

mä kertosin, jos semmosia ois lähellä.

kukaan ei varmasti tuomitse sua, ne haluaa auttaa.
pyydä sitä.
eihän se varmasti helppoa oo kertoa, mut jos sulla on ees yks ihminen kelle puhua, kannattaa.auttaa sua varmasti.

joo, mä oon ite hukassa mut kovasti neuvon toisia…
mut ite tekisin samoin mitä sua neuvoin jos olis joku tuttava jolle kertoa.
mulla ei oo,jos sulla on, kerro!

19

ja ei käynyt ilmi, että kuin paljon todellisuudessa juot?

päivittäin? paljon?

juotko kotona yksikseen niinku mä vai ootko bilettämässä kamujen kans?
eihän sillä väliä oo, mut ihan halusin vaan kysyä.

20

Yksin juon kotona,en pitäis pahana jos ois ns.bilettämistä,mut kun ei oo.Juon n.15-24 olutta päivisin,tai viinipullo+olutta.On taukoja,viikkokin,muttei lohduta.EN voi kertoa suvulle,yksi ystävä on joka tietää karun todellisuuden,hänkin vain puhelimen päässä.