Aattelin avata tällaisen ketjun. Tänne voisi kertoa vaikka varoituksen sanoja niille, joille pelaaminen ei vielä ole ongelma. Tunnusmerkkejä siitä, kun pelipiru on mahdollisesti ottamassa vallan. Aloitanpa itsestäni. Joskus pelaaminen tosiaan oli hauskaa. Välillä tuli voittoja, vähän isompiakin. Siis huvipelurin näkökulmasta katsottuna. Siitä varmaan alkoi mun alamäki. Sitä alkoi hakemaan lisää niitä isoja voittoja, ja rahaa paloi huomaamatta. Sitten tuli luottokortit, pikavipit, kaikki mahdollinen. Mun pahin juttu oli, kun kotiutin 7000 euroa. Siitä alkoi järjetön syöksy alaspäin. Sitten koitin himoissani voittaa rahat takaisin. Ja nyt ollaan todella pahasti miinuksella. Huomattavasti yli ton kotiutusrahan. Ja mitä se tekee psyykkeelle, on hirvittävää. Ei edes välttämättä se rahallinen tappio, vaan se pelaamisen pakko. Ei voi koskaan lopettaa, vaikka saldo näyttäisi mitä. Toivon, että muutkin kirjoittais tänne omia esimerkkejään. Ja vielä suuremmin toivon, että edes joku oppisi ennen kuin on liian myöhäistä. Tää paska voi oikeesti pilata kaiken.
En kyllä ainakaan tällä hetkellä muista tarkkaan alkuvaiheita mutta täytyy miettiä ja kertoa myöhemmin, jos muistan. Lottoa olin jo pelannut ikuisuuden eikä se ollut millään lailla erityisen koukuttavaa mutta kaikki repesi sen jälkeen kun löysin peliautomaatit. Ehkä ensimmäisellä kerralla menin sattumalta ohikulkiessani katsomaan, mitä pelisalista löytyy ja kokeilemaan vähän. Se, ettei homma pysynyt hallinnassa, saattaa johtua siitä, että oli jotain epämääräisyyden tunnetta elämässä ja sitä, että muut ihmiset yrittävät ohjata minun elämääni. Ehkä pelikoneen edessä tunsin, että on jotain jota itse saatoin hallita, vaikka todellisuudessahan kone nopeasti vei ja minä vikisin. Mutta sillloin oli varmaan myöhäistä huomata se. Varmaan oli voittojenkin tavoittelua, mutta jos se olisi ollut pelkästään sitä, niin kai järki olisi kertonut, että ei kannata pelata tuhatta silloista markkaa saadakseen satasen voitot ja sama homma uudestaan ja uudestaan. Ehkä siinä koneen ääressä sai myös voimakkaampia tunne-elämyksiä kuin muualla: jatkuvia pettymyksiä, vihaa turhautumista, välillä iloa, toivoa ja helpotustakin mutta pääasiassa negatiivisia tuntemuksia tai turhautumisia. Mutta miksi silti piti yrittää vuodesta toiseen? Masokismia? Tuntuiko etten muuhun kelpaa?
Mikä vinkki tässä sitten olisi??? Ehkä se, että joku ongelmaton todella kuulostelisi itseään, miksi haluaa pelata. Niitä tunne-elämyksiä kannattaa hakea muualta, tulee melko varmasti halvemmaksi. Jos on jotain ongelmia jollain elämän alueella, pakeneminen peleihin tuntuu helpolta, mutta ongelmat voivat monikertaistua. Jos taas haluaa voittaa rahaa, kannattaa tarkkaan miettiä paljonko esimerkiksi peliautomaattiin kannattaa laittaa, kun voitot kuitenkaan eivät ole niin suuria, että elämä muuttuisi mutta toisaalta, kun epätoivoisesti yrittää kattaa tappioita tai viimeinkin saada voittoja voi huomata olevansa jo niin peli- kuin rahaongelmainen. Jos haluaa kuitenkin kokeilla pelaamista, pitäisi kyetä olemaan hyvin suunnitelmallinen ja päättäväinen " tämän verran minulla on varaa laittaa ja jos voitan näin toimin jne." Itselläni tätä suunnitelmallisuutta ja päättäväisyyttä ei ole ollut vaan olen täysin ajelehtinut tunnepohjalta ja mielijohteesta. Nettikasinoissa, joissa on kyseessä suuremmat rahat, tämä viileä harkintakyky on varmaan vielä tarpeellisempi ominaisuus.
Monen pelaamista harkitsevan ylipäänsä kannattaisi lukea näitä Valtin tarinoita…
No usko ensisijaisesti järkeen ja todennäköisyyksiin. Miksi juuri sinä olisit se joka voittaa, kun niin harva oikeasti voittaa. Esimerkiksi tämän päivän uutisia oli, että Naapurit-peliä pelanneista 71 % sai jonkin voiton. Joo, ehkäpä näin. Mutta moni on voinut osallistua 20 euron panoksella monta kuukautta ja saanut ehkä kerran tai pari 5 euroa. Voittojapa hyvinkin nuokin. Samoin Kenossa on paljon voittoja, joissa on ehkä saanut vain oman panoksensa takaisin tai sitten esimerkiksi jotkut Rayn pelivoitot, jotka ovat pienempiä kuin kierroksen panos.
Järkeile, älä usko liikaa onneen tai tunteeseen. Kun on tarpeeksi pelannut, tuo järjen ääni vaimenee, vaikka kuinka yrittäisi kuunnella. Eli jos olet poikkeuksellisen onnekas, voitat varmaan heti alkuvaiheessa, Jos et, niin kuin useimmat meistä ei ole, kuuntele ajoissa sitä järjen ääntä, joka sanoo, että välttämättä et koskaan voita merkittävästi, vaikka kuinka yrittäisit. Pelaaminen ei ole oikeudenmukaista eikä sinua välttämättä koskaan palkita kovasta yrittämisestä.
Päihdelinkin Kokemusten puusta kannattaa katsoa syitä, seurauksia ja ratkaisuja. Siellähän niitä, paljon tuttuja juttuja.
