Viinan viemä

Hei 1960!

Toiminta on taikasana. Oikea päätös ja teko Sinulta tilata nuo kaksi kirjaa. Jos niiden alku tuntuu raskaalta, lue Nimettömien alkoholistien stooreja. Siellä on myös suomalaisten alkoholistien selviytymiskokemuksia.

Raitista Juhannusta!

Huomenta!
Kiitos kannustuksesta! Olipa kiva herätä selvänä. Aurinkokin paistoi jopa täälläkin. Lapset nukkuu vielä. Oli kiva touhuta niitten kans eilen, eikä viinakaan käynnyt silloin mielessä. :smiley: Miten tästä päivästä sais mielekkään, kun lapsetkin lähtee tänään pois. Täytyy miettiä :stuck_out_tongue:

Taas pirteä aamu.Menihän se eilinen iltakin kivasti ilman viinaa. Tänään on vähän ohjelmaakin. Ihan pieniä arkisia juttuja. Ja taas voi mennä ihmisten ilmoillekkin. En ole viimeaikoina humalassa liikkunut. Sen verran alkoholismi hävettää. Neljä seinän sisällä humalassa on tullut pyörittyä. Tänään selvinpäin arjen haasteisiin!
Teille samoin! :smiley:

On masentanut sen verran ettei oikein ole jaksanut kirjoittaa tännekkään. Täälä on ilmatkin ihan pereestä. Huomiseksi on ennustettu jopa lunta tulevaksi :imp: . Toivottavasti lämpenee jossakin vaiheessa. Sitä Antabusta en saa kun vasta 20 päivä ens kuuta. Olen kyllä pettyny. Asiat kun pitkittyy, ne myös mutkistuu :unamused: .Täytyis tahdonvoimalla kulkea melkein kuukausi :cry: . Voi, minä kun olen erittäin kärsimätön. Avosiippani on aivan ihana ja minä kärvästän sille kun kaikki harrastukset on kesätauolla. Huomenna onneksi tyttöni tulee lasten kans. Ehkä sitten mieli muuttuu. Tällaista elämä on ilman katasrofejakin. Oli sitten humalassa tai ei. Voimia teillekkin!

1960:harmi että antabuksen saanti venyi noin pitkälle,mikä on sinänsä aika käsittämätöntä :frowning:
Samaistun suhun tossa impullssiivisuudessa,mulla kans jojoilee mieli tosta vaan ja yhtäkkiä ei edes tajua tehneensä jotain ja alkon suhteen älytöntä…jotenkin on kykenemätön miettiin seurauksia,niitä ei ole tai niitä ei näe.Itsihillintä on kaiken a ja o.Sen kun oppis ja sen että elelis vähän rauhallisemmin,kerkeis miettiinkin mitä on tekemässä :smiley:
Voimia sulle,olen itsekkin vähän huonossa hapessa henkisesti,mutta hiljaa hyvä tulee!!!

Kiitos viestistä Eve! On niin kiva kun joku kirjottelee tänne munkin plinkkiin. Pakko minun on tunnustaa että otin maanantaina vaikka hävettää niin vietävästi. Siitä se masennuskin johtui. Nyt olen sitten ollut selvänä.

Eilen käytiin mökillä saunomassa. Mieleni teki longeroa mutta selvisin kauppareissusta limu pullolla. Nyt saa kiittää itseä että ei ole krapulaa.

Olen saanut ne AA kirjat jotka tilasin. Ihan hyviä. Elämä raittiina kirjan luin kerralla loppuun ja nimettömät alkoholistit on puolivälissä. Ei niistä jäänyt paljon muistiin mitään mutta täytyy lukea useamman kerran.

AA:ssa en ole muutamaan kertaan käynnyt kun on ollut esteitä. Keskiviikkona aion mennä.

Täällä sataa edelleen. Ja siksi ei uloskaan oo asiaa. Joten AA kirjallisuutta vaan pänttään tänkin päivän.

Tuon impulsiivisyyden kanssa täytyy tehdä töitä että harkitsee ennenkuin juoksee kauppaan hakemaan alkoholipitoista juomaa. Ja ajatus että tämä menee ohi on hyvä.

Oli taas ihana nähdä mummin pienokaisia. Niiden katseet on niin viattomia ja naurut ihania.

Raittiina tänään. Hiljaa hyvä tulee. Tsemppiä muillekkin! :slight_smile:

Hyvä kun selvisit 1960 tosta kauppareissusta limulla,jee!!!

Mulla on myös AA-kirjallisuutta paljon,kiertynyt vuosien varrella kun olen käynyt ryhmissä ja niiden tekstit on auttanut monessa tilanteessa(vaikkakaan viime juomisesta ei olekkaa paljoa aikaa,juhannuksena jyrähti).
Join,kun en ollut hoitanut itseeni ja viime keskiviikkona palasin ryhmiin ja tänään menen taas :slight_smile:

Minustakin tuli mummu reilu 10kk sitten pikku pojalle,on se vaan ihana katsella jälkikasvua.Ihan erilaista onnea kuin omien lasten suhteen. <3

Tsemppiä ja voimia päivääsi ja raittiutta!!!

Tossa tuli mieleen että kerronpa vähän sairaskertomustani. Mitä muistan siitä. Sairastuin psykoosiin ennen vuotta 2000. Olin hullujenhuoneella hoidettavana useita kertoja. Pisin aika oli 10 kuukautta. Sain lopputilin vakituisesta työsuhteesta. Avoliittoni alkoi rakoilla. Vuonna 2000 otin avioeron. Rupesin juomaan oikein kokopäiväsesti. Sitten kävin useita kertoja päihdehoitolaitoksessa. Noin 1 kuukauden jaksoja. Minkä jälkeen aina jatkoin juomista. Psykoterapia avohoidossa on kestänyt toistakymmentä vuotta. Mielenterveyshoitajat ovat vaihtuneet monesti. Itsemurhaa olen yrittänyt useasti ja ollut helpottunut kun ne eivät ole onnistuneet. Nykyisin ensimmäisen lapsenlapseni syntymän jälkeen en ole enään värkännyt itsemurha yrityksillä. Haluan niin nähdä hänen ja tämän toisenkin lapsenlapseni kasvavan. Miesystäviä minulla on ollut vuoden 2000 jälkeen muutamia joiden kanssa ollut useamman vuoden. Ja lopulta on tullut ero kun eivät ole jaksaneet katsoa runsasta juomistani. Nykyisen avosiippani kanssa olen seurustellut vasta yli vuoden. Muutettiin yhteen vuoden seurustelun jälkeen. On kuin olisimme tunteneet ikuisuuden. Juomiseni on vähentynyt paljon. Mutta nyt aion tehdä kaikkeni että eläisin raittiina päivä kerrallaan. Nykyään olen tuntenut mielenterveyden olevan jo ihan jees! Ja muutenkin olen suuremmaksi osaksi onnellinen. Silti käyn terapeutilla ja syön mielialalääkkeitä. :smiley: Kiitos Eve72 Viestistäsi!
Haleja kaikille

Sadepäivä on jo pitkällä. Nyt alkoi jo paistamaan. Jos se tässä vihdoinkin kesäksi muuttuis :smiley: . Eilen näin lapsenlapsiani ja oli mukava leikkiä tämän esikoisen kanssa :stuck_out_tongue: .Olen monesti ajatellut elämän tarkoitusta. Ei se ainakaan sitä ole että viinahöyryissä täällä kuljetaan päivästä toiseen. Jälkikasvu on mielestäni yksi elämän tarkoituksista.Elämmekö täällä toinen toistamme varten. Tyydyttääksemmekö toistemme tarpeita? Kuka työnsä puolesta. Kuka mitenkin. Voimavarojen mukaan. Olen ollut väsynyt…en käsitä miksi. Joku muukin viestiketjussaan mainitsi siitä. Ehkä se kuuluu tähän raittiuden alkutaipaleeseen. Ei ole käynyt ryyppääminen mielessä muutamina päivinä. Niin on väsyttänyt. Eikä ole tänäänkään tarkoitus pilata päivää sillä.Mukavaa raitista päivää itse kullekkin!

Tänään on jo virkiämpi olo. Nuo ilmatkin väsyttävät kun on satanut melkein joka päivä. Nyt ei onneksi sada ja ei ole ennustettukkaan sitä. Mukava päivä tulossa. Lähdemme AA ystävättereni kanssa syömään ravintolaan päivällä. Siellä ei tee mieli juoda kun en ole tottunutkaan nykyään ravintolassa juomaan. Nimettömät alkoholistit kirja on melkein lopullaan. Ja elämä raittiina kirjaa oon siinä sivussa lukenut uudelleen hitaasti niinkuin tenttiin valmistuen.Kaikenlaiset pelot ovat pinnalla. Miten sitten kun oon taivaltunut raittiina päivään jolloin saan antabus-reseptin? Saako se ryyppäämään minut kun vielä voin jne. Nyt ei oikein pysty ajattelemaan päivä kerrallaan vaan ajattelee kuinka monta päivää on edessä antabus-resptin saamiseen. Pitäis jättää kaikki pelot korkeimman voiman huostaan. No, illalla menen AA:han ystävättäreni kanssa. Tänäänkään ei ensimmäistäkään ryyppyä. Mukavaa aurinkoista raitista päivää! :smiley:

hei,
ole nyt vahva ja jätä mökillä juominen mielestä. Olen itsekkin yrittänyt aa:ssa ja a-klinikalla, mutta en koe niistä saavani apua. Naisen juominen on hävettävä asia minun mielestäni, joten olen etsinyt tällaista linkkiä, mihin voi kirjoittaa milloin vain ja aina tuntuu joku olevan kuulolla.
Itse olen työssä käyvä, aktiivista elämää viettävä nelikymppinen perheenäiti. Kärsin yksinäisyydestä ja ahdistaa varsinkin silloin, kun mieheni on työmatkoilla (ja hän on paljon poissa kotoa). Silloin korkkaan pullon ja ilta menee mukavasti- aluksi…sitten juon lisää vaan eli en osaa lopettaa=juon itseni sammuksiin.
Yritän nyty joka aamu pitää kirkkaana mielessä sen, että ansaitsen parempaa ja haluan kunnioittaa itseäni.

Tsemppiä ja usko itseesi - voit varmasti olla mökkireissun ihan selvin päin.

Hei vaan 1960!
Juomista on ihan terve pelätä,mutta hienoa et sulla on tänään AA.laisen kanssa tapaaminen,se voi varmistaa ehkä sen raittiin päivän sulle :slight_smile:.Tuttua tuo monessa päivässä eläminen mullakkin,juuri tällä hetkellä kun on kaikkee hässäkkää.Yritetään kuitenkin elää vain tätä päivää ja ollaan kiitollisia kun saatiin herätä selvin päin ja samoin huomen aamuna.Voimia ja tsemiä päivääsi!
Eve

Huomenta!
Kiitos viesteistänne näyttämömestari ja Eve72!

Muistan miltä tuntui olla yksin. Se ei ole kivaa. Minäkin join itseni sammuksiin silloinkin ja heräsin aamulla krapulasta omassa sängyssä.

Eilen AA:ssa oli vierailijoita. Ja oli hyvä kuulla muidenkin tarinoita kuin meidän AA-laisten. Kun tuli minun vuoro puhua, aivoni menivät taas tilaan, etten tiedä mitä sanoin vaikken sanonut kuin muutaman sanan. Minä en kertakaikkiaan pysty puhumaan jos kuuntelijoita on enemmän kuin kaksi. Tai jos puhun en muista siitä paljon mitään :mrgreen: . Olen aina ollut jännittäjä.

Tänään heräsin pirteänä kolmelta yöllä. Silloin kun nuoret laittavat vasta nukkumaan :laughing: .En vielä tiedä mitä toimintaa keksisin tälle päivälle. Mutta olen ainakin selvin päin :slight_smile: Päivä kerrallan, näihän se Eve72 meni :exclamation:

Siis olen tänäänkin selvinpäin :smiley:

Hienoa, jokainen selvä päivä on yksi onnistuminen.
Kerroit että itsemurha yrityksesi tyssäsivät siihen kun ensimmäinen lapsenlapsesi syntyi. Myös minulle ekan lapsenlapsen syntyminen oli niin valtava juttu että siitä alkoi tieni kohti raittiutta. Itselläni vei viisi vuotta kunnes sitten tuli se lopullinen stoppi. Kaksi vuotta on nyt kulunut raittiina :smiley: Jos juomiseni olisi vielä jatkunut niin olen täysin varma että suhde omiin lapsiini ja lapsenlapsiini olisi ihan poikki. Eivät he antaisi lasten olla kännisen mummin kanssa. Luottamus lasteni puolelta on ihan 100. Se tuntuu ihan järjettömän hyvältä. Sitä asiaa kannattaa vaalia ja sitä kohti pyrkiä.

Tsemppiä sinulle, kyllä sinä selviät, minäkin olen kuivilla niin tänään kuin myös huomenna.

Kiitos viestistäsi jaana.muru !Joo. Onhan ne lapset ja lapsenlapset hyvä motiivi. Sinä olet jo pitkään ollut raittiilla tiellä. Onnittelut :exclamation:

Tänään iltana on ollut levoton olo. Kävi jo mielessä että josko tässä lähtis alkoon. Jaana.murunkin viesti on ollut hyvä kannustin etten ole lähteny.Selvisin 8 asti jolloin alko meni kiinni. Nyt on sitten vähän helmpompaa kun en viitti kaupan alkoja ruveta juomaan. Ja muutenkin eihän siitä mitään tule jos jatkuvasti retkahtelee. Pipariksi menis koko raittus pyrkimys. Kokoajan tulee katottua kelloa että vois mennä nukkumaan heräämättä liian aikaisin. Tämän päivän taistelut ovat kohta ohi ja huomenna kohti uutta selvää päivää. :smiley:

Harmi että antabus reseptin saaminen kohdallasi viivästyy. Silloin kun pyysin sitä eka kerran niin sain reseptin välittömästi näppeihini. Sen jälkeenkään ei ole ollut mitään ongelmia saada resepti heti.
Siitä on ollut aikanaan ihan älytön hyöty minulle. Aamulla kun sen otti niin asia oli ratkaistu : en missään tapauksessa voi tänään ottaa joten asiaa ei tarvinnut edes miettiä. Tällä tavoin keräsin raittiita päiviä kokoon, viinan huuruiset ajatukset alkoivat selkenemään, päivä päivältä viina etääntyi, halu viettää loppu elämä raittiina oli ja on erittäin vahva. Niin vaan sitten alkoi kuin huomaamatta se aika kun huomasin etten tarvitse antabusta enää.

Tänään mökille katsomaan josko siellä olisi kanttarellit valmiita :smiley: Kotikulmilta ekat löytyivät tällä viikolla… nam, nam.

Kiitos viestistäsi jaana.muru! Arvostan viestejä todella. Minun päiväni rakentui pienestä retkestä uimarannalle yhen porukan kans jotka ovat retkellämme aina selvinpäin. Sen jälkeen kävin vanhempiani hoivaamassa. Ja huomenna menen lapsenlapsiani hoitamaan. Niin että hoivattavia on edessä ja takana :laughing: Hyvä niin. On kiva tuntea itsensä tarpeelliseksi. Alkoholi pysyi iltaan asti poissa mielestä. Se meni ohi kuitenkin. Kiva raitis päivä. :stuck_out_tongue:
Hyvää sienestys retkeä jaana.muru, minäkin pidän sienistä mutten tunne niitä. Vielä 14 päivää antabukseen. Selvänä nukkumaan, selvänä herätään :slight_smile:

Reissu on heitetty. Väsynyt mutta onnellinen, siksikin kun sain taas pari raitista päivää taakseni puhumattakaan lapsen lapsieni kanssa touhuamisesta.Ilma on ihana.Luin viestiketjut joihin oli kirjoitettu eilen ja tänään. Selvänä nukkumaan, selvänä aamulla herään. Hyvää sunnuntai iltaa :smiley:

Näinhän se tässä iässä alkaa olemaan että niitä hoivattavia on vanhempaa ja nuorempaa. Hienoa että olit viikonlopun juomatta :smiley: Sitä ei tarvitse koskaan katua.
Lapsukaisia pyöri minunkin ympärillä… olen aina pitänyt periaatteena että lapsen syliin pyyntöön en koskaan vastaa kieltävästi… joskus tulee ihan ruuhkaa kun kolmea yrittää yhtä aikaa sylissä pitää :laughing:

Kanttarellit eivät olleet vielä mökin korkeudella syötävän kokoisiksi kasvaneet mutta odotellaan, odotellaan.

Raitista maanantaita sinulle.