Iltaa kaikki kohtalonveljet/sisaret.
Tässäpä nyt neljältä aamuyöllä, kahdeksan tunnin tappiollisen nettipelisession jälkeen eksyin tänne foorumille.
Tarkoituksenani oli ostaa itselleni joululahjaksi tietokone. Pari hunttia rahaa tilillä, kuun lopulla tulee pari hunttia lisää veronpalautuksia, loput otan opintolainasta. Muuten toimiva budjetti, enpä vaan ottanut huomioon pelihimoa…
Elin jo siinä toivossa, että pahin pelihimo oli kukistettu. Pari hyvää kuukautta takana, sopivat 10e/kk rajat vakio netikasinoilla+ray:n rahapeleissä. Mutta minäpähän löysin porsaanreiän! Uuteen nettikasinoon tunnusta vaan, 20e sisään, 50 lisää, sitten 75…
Mietin vaan, että mitenköhän tähän hommaan saisi lopun? Olen nyt pari kolme vuotta vaihtelevalla menestyksellä itse yrittänyt hallita pelaamista, mutta löydän itseni aina tästä samasta tilanteesta. Yht’äkkiä ollaan satoja euroja miinuksella, ja lähtöpisteessä ollaan.
Olisiko mitään vinkkejä, miten ottaa ensiaskeleet pelaamattomuutta kohti?
Terve, Katkennut_Miekka!
Ongelman myöntäminen on jo hyvä alku. Tai oikeastaan tärkein tällä toipumisen tiellä. Heti ensimmäiseksi voisit sulkea pelitilit lopullisesti ja tehdä muutenkin pelaamisesta mahdollisemman vaikean. Lueskele täällä muiten tarinoita, kirjoita itse. Peluuriin soittamalla saa muitakin hyviä vinkkejä mistä apua löytyy. Taitaa olla aika paljon paikkakunnasta kiinni. Tietääkö kukaan läheisistäsi ongelmasta?
Tervetuloa ja tsemppejä taisteluun!!
Huomenta!
Itse piti myös veronpalautuksilla ostaa uusi tietokone, mutta kaikki rahat menevät velkoihin. Lopettamaan pystyy vain kun oikeasti päätät lopettaa ja pidät kiinni päätöksessäsi. Et pelaa vaikka kuinka aluksi tekee mieli. Itse pystyin joskus lopettamaan pelit kuukausiksi ja jopa vuodeksi, kunnes taas huonoina aikoina alkoi tekemään mieli pelata. Kannattaa tarkasti miettiä haluatko vielä parin vuoden päästä pelata rahoja pois, vain lopetatko nyt! Ei huomenna, ei 20€ jälkeen vaan NYT. Teet sen päätöksen nyt ja varmasti tulee olemaan vieroitusoireita, mutta itsellä meni pahin ohi 2 viikon päästä. Sitä heittää elämää hukkaa pelaamalla ja elää sellaista vuoristorataa, mistä tulee vain paha olo päivä toisensa jälkeen. Rahoja ei saa takaisin, vaikka kuinka vieläkin kaduttaa pelatut rahat. Taaksepäin ei voi enää kulkea, mutta miten haluat kulkea eteenpäin?
Hei !
On aivan totta, että pitää tosissaan haluta lopettaa, eikä jättää mitään porsaanreikiä ! Me riippuvaiset ollaan niinkuin alkoholistit, jotenkin keksitään itselle selityksiä ja oikeutetaan oma pelaaminen ihme selityksillä…joo, nyt ketuttaa, kyllä mä saan vähän pelata, kaikki menee muutenkin ihan päin peetä, menkööt loputkin yms.
Joillakin toimii hyvin se, että nostaa tilin käteiseksi laskun maksujen jälkeen, varsinkin jos nettipelaaminen on se kompastuskivi.
Täällä on tosiaan paljon hyvää luettavaa ja keinoja, mitä voi käyttää. Löytyisikö niistä jotain ?
Valittaakaan saa, repsahduksia tulee, mutta meidän kaikkien pitäisi lopulta tajuta se , että VALINTA mitä teet, on aina sinun oma, myöskin pelaaminen. Kukaanhan ei siihen pakota. Tätä samalla itselleni hoen…
…siis valittaakkin saa, pieni kirjuutusvirhe tuli…
…ja tässäpäaamun piristys kaikille, ku nakkisormi näppäili useamman viestin…hohhoijjaa 
huonohuonoihminen puhuu totta. Aina keksitään vain selityksiä toistensa perään. Annetaan heti lupa pelata kun menee taas vähän huonommin. “Menkööt loputki rahat peleihin”. Ei näin. Pitää vain ymmärtää et se pelaaminen on pahe ja siitä seuraa aina vain huonompia ja huonompia asioita. Seuraavan kerran kun ajattelet et laitanpa 20€ peleihin, niin käy kaupassa ja osta jotain kivaa, ruokaa tjsp. Se on jännä kun rahaa ei riitä mihinkään, mutta aina vain jostain saa rahaa pelaamiseen.
Kiitos kaikille vastauksista.
Taistelu: Kyllä läheiset tietävät ainakin jossain määrin pelaamisestani, mutta pidän kyllä pahimmat tappiot ihan omana tietona. Pitänee kai keskustella tyttöystävän kanssa lopetuspäätöksestä.
Tässä alkaa nyt kai sitten (taas) ensimmäinen pelaamaton päivä. Jospa tällä kertaa onnistuisi. Kaikki pelitilit on nyt suljettu, vaikka kyllä ne saa taas auki jos oiken tahtoo. Tyhmä systeemi.
Jospa yrittäisin päivittäin muistuttaa itselleni siitä, kuinka pahalta tuntuu tällaisen tappion jälkeen, ja kuinka helposti siihen kierteeseen taas ratkeaa. Viime lopetusyritykset ovat tosiaan tyssänneet siihen, että olen hetken tauon jälkeen pelannut “ihan vähän vaan”…
Tervetuloa Katkennut Miekka. Voimia lopettamiseen.
