Viihdekäytön vaikutuksia

Ite olen alkoholin ja huumeiden viihdekäyttäjä. Ennen kun tapasin nykyiset kaverini, käytin vain alkoholia ja se aiheutti potkut kahdesta työpaikasta, ei siksi että olisin riippuvainen, vaan vain koska olin typerä (ja nuori) ja hauskanpito kavereiden kanssa vei voiton työstä. Kyse ei siis ollut siitä että työnantajat olisi tiennyt että dokaamisen takia myöhästyin ja jätin tulematta töihin. No, toi on kuitenkin jo ollutta ja mennyttä, oon (mielestäni) kasvanut henkisesti järkevämmäksi. Viimeiset pari vuotta olen ollut työttömänä, elellyt sossurahoilla ja viettänyt aikaani dokaillen ja jossain vaiheessa sitten niiden uusien kaverien myötä halusin myös kokeilla jotain vahvempiakin.
Olin poltellut pilveä, mutta koska en ite henkilökohtaisesti pidä sitä huumeena, en laske sitä mukaan.

Aluksi kuvioihin tuli bentsot, joita varastelin äidiltäni kunnes jäin kiinni. Muutamien sairaalareissujen jälkeen jätin ne jutut taakse. Ensimmäinen varsinainen huumekokeilu oli puhtaasti huvin vuoksi, kun kaverilla oli Subutexia, ja hän sitten antoi munkin kokeilla kun halusin. Nokkiin ja ränniin samalla kertaa - muisti vaan meni ja nukuin kolme päivää.
Ei tullut sitten mieleenkään enää kokeilla sitä. :smiley:

Tässä viime kesänä tapasin miesystäväni jonka kanssa olemme edelleen yhdessä. Hänen ja hänen kavereiden kanssa käytetään nykyään piriä ja bentsoja + se alkoholi. Olen kerran tai pari vetänyt amfetamiinia hihaankin, olot on ollu loistavat mutta ei oo ikinä tullut sitä fiilistä että pakko saada lisää. Kai sitä vois sitten jäädäkin oikeasti koukkuun jos rännivedoista tulis tapa, mutta koska suurin osa kavereistakaan ei niin tee niin en minäkään.
Tätä nyt on jatkunut yli vuoden enkä ole siis koukussa huumeisiin, voin hyvin olla raittiinakin, mutta mieluumin vedän piriä tai syön nappeja kun pelkästään dokaisin. Jos taas mitään ei ole saatavilla, oon sitten ilman. Ei mitään ongelmaa.

Nyt olen aloittanut opiskelun, joka on puoliksi etäopiskelua joten kouluun ei tarvitse herätä joka aamu. Nyt kuitenkin ensimmäisen kerran olen jäänyt pois koulusta silloin kun olisi pitänyt mennä sinne käymään, vaan koska sattui olemaan bentsoja tarjolla - sitten piriä, lopuksi piripohjaisia lääkkeitä, ja putki venähti sitten niin että laskut sijoittui siihen päivään jolloin pitäisi oikeestaan olla pirteenä koulussa.

Ärsyttää suunnattomasti, ja tuntuu niin tekopyhältä, sillä miesystäväni taas on työtön, ja ennen mua se oli jatkuvasti sekaisin ties mistä. Nykyään olen kuitenkin vakavissani hänen kanssaan ja nalkutan hänelle jos hän on menossa ulos juomaan kaveriensa kanssa sillä hänen ollessaan sekaisin hän saa aina ongelmia. Mutta sitten jos sanotaankin että nyt ei tarttis vaan juoda, vaan siellä on jotain muita mukavuuksia, lähen itsekin mukaan. Huvin vuoksi, mut sit jos se venähtää niin kuin tällä kertaa, että laskut haittaa arki-elämää niin ärsyttää oma tekopyhyys.

En edes tiedä miksi edes kirjoitin periaatteessa omia ongelmiani, haluaisin kuulla muiden päihteiden viihdekäyttäjien kokemuksia, miten viihdekäyttö vaikuttaa arki-elämääsi (koulu, työt, yms), vai vaikuttaako mitenkään?

Sanotaan suoraan, viihdekäytön ja riippuuvuden raja on hiuksen hieno. Muutan kerran putki venähtää ja sitten heräät aamulla mielessä vain se, että pakko saada lisää. Ja siitä sitten se lähtee, ellei satu omaamaan saatanan hyvää itsekuria. Kirjoituksesta päätellen olet hyvää vauhtia ajautumassa juuri edellä mainitsemaani pisteeseen. Joten lopeta hyvä ihminen ajoissa. Se on minun neuvoni.

Sinulla on alkanut vaarallinen riippuvuus, kaunistelet asioita esim." myöhästelin kun ei kiinnostanut työ "(olit käyttänyt). Nyt elät sossurahoilla tai opiskelet ja poikaystävä vie rajusti alaspäin. Sinua itseäsikin huolestuttaa koska kirjoitit tällaisen aiheen. Hyvä. Mutta samalla huomaan itselleni aiemmin tyypillistä puolustelua, vähättelyä yms. aineiden ja alkon käytön suhteen. Liukuma riippuvuuteen on jo alkanut, tai olet jo riippuvainen. Onko Sinulla ja poikakaverilla harrastuksia päihteettömänä? Mitä puuhaatte muulloin? Minkä verran elämä pyörii viihteessä? En halua saarnata tuntuu vain niin tutulta ja siltä että olet vielä hyvin nuori ja elämä edessä!

Heido.

Liikut vaarallisilla vesillä. Sinulla on selkeä kiinnostus parantaa oloasi / hankkia kokemuksia ja hyvää fiilistä sekä mielenrauhaa päihteistä. Näet maailman sateenkaaren väreissä, vaikka boa kuristaa kaulaasi hitaasti mutta varmasti. Sallittakoon ontuva vertaus, koska näin minä tunsin kun olin vuosia pettänyt itseäni ja ympäristöäni höpisemällä viihdekäytöstä. Pampulat kuuluivat elämään, keskiviikot kuluivat pilven ja pubien parissa, viikonloppuisin otin viitisen viivaa koksua ennen yökerhoon syöksymistä ja sunnuntaina parantelin panacodin, pampulan ja pilven kanssa. Elimistö ja mieli kesti yllättävän pitkään, mutta ulkopuoliset havaitsivat asteittaisen rapautumisen. Paitsi fyysisiä oireita, aloin unohdella ja kokea hyvin voimakkaita mielialan vaihteluja sekä pelkotiloja.

Ainakin itse pakenin päihteiden kehtoon elämän perimmäistä tyhjyyttä ja masennusta. En ole kuivilla enkä tiedä pääsenkö koskaan, mutta viime aikojen päihteettömät ajat ovat olleet elämäni parasta aikaa. Jos välttämättä haluat jatkaa kokeilua ja surmanajoa, niin yritä ainakin lopettaa bentsojen kanssa sekoilu! Riippuvuus syntyy todella pian ja ongelmia ilmaantuu lisää. :neutral_face:

:open_mouth: Yksinkertaisesti muutamalla sanalla kommentoituna: viihdekäyttöä on mm. se, ettei käyttö häiritse millään tavalla elämääsi, ei aiheuta mitään hankaluuksia eikä jätä tarvetta käyttää uudelleen.
Kun päihde vaikuttaa normaaliin arkeen, on mopo alkanut lähteä käsistä ja se ei enää ole viihdekäyttöä.
Tulinko ymmärretyksi? :exclamation:

^^joo tohon vielä haluaisin lisätä et ku se mopo lähtee käsistä ni siinä ei mee sit pitkään ku ootki nisti…varsinki toi iv käyttö…mä tasapainoilin piikityksen kans pari kolme vuotta enneku mopo karkas mut sit se oli menoa ja nopeesti.nyt oon ollu 3-4kk ilman piikkiä ja on vielä päiviä millon tekis niin perkeleesti mieli vetää vedot…onneks kynnys siihen nousee joka päivä korkeemmaks ,varsinki ku miettii mihin se johti…

Uuden kamapään tunnistaa tuosta asenteesta, että huumeet pelastivat elämäni ja narkkarikaverini…sori… siis viihdekäyttökaverini opettivat minulle miten elämää eletään fiksusti. Oma stoorini on se, että olin ihan kuten sinä joskus 1980-luvulla. 1995 syksyllä löysin itseni vessasta juttelemassa suihkuletkun kanssa, jota myös kunnioitin suuresti. Paperissa luki psykoosi. Työ oli jo mennyt ja kaikki muukin.

Vaikka olenkin koulutettu niin on muuten helvetin vaikea löytää duunia kun ei ole terveen paperit. Narkkarimenneisyys ei ole kova juttu missään muissa piireissä kuin narkkaripiireissä. Jos joskus pääset jonnekin duuniin ja asut vielä pienellä paikkakunnalla, niin kyllä sinut ja tyylisi opitaan tuntemaan…

Paristakymmenestä silloisesta kaveristani 16 on saanut mielenterveysapua, kolme on/on ollut lusimassa. Yli puolet on työttöminä. Yksi on saanut yliopistosta paperit ja on hyvässä duunissa. SIIS YKSI. Mulla on amk-tasonen koulutus mutta duunia ei löydy. Eikä pitkä työttömyysjakso helpota. Tämä mun vanha porukka oli sellasta ihan normaalia nuorisoa. Monella oli opiskelupaikat, mutta ne sitten jäi. Osalla oli ihan hyviä duunejakin mutta nekin sitten jäi. Tämä on vaan osa mun todellisuutta, jos täällä jollekin toimii viihdekäyttö niin siitä vaan kokeilee kenen kaali kestää, kenen leviää.

Tekis mieli vielä vähän uhkailla, että en tiedä yhtään, joka olisi selvinnyt tollasesta elämäntilanteesta tilanteeseen, jossa olisi tullut paperit koulusta kouraan. Kannattaa olla järkevä ja lopettaa kamanveto tai koulu. Molemmista kiinnipitäminen on ihan waste of time, usko minua olen ollut siellä.

Yhdyn edellisiin kommentteihin ja lisään vielä että onpa kypsän oloista hehkutusta. Elämä tuntuu hienolta kun ei tarvitse kantaa huolto ku omasta navasta ja aamulla taputella massua ja kysyä onko hyvä olo…ei millään pahalla. Kun katsotaan muutaman vuoden päähän, ei elämä olekkaan enää nii ruusuista. Siis välttämättä. Eli lopeta touhu vielä kun se mahdollista ja hoida itses kuntoon nii fyysisesti ku henkisesti.

Joo-o. Ei tuo minusta enää kyllä "viihde"käytöltä vaikuta. Tähän on mun mielestä olemassa sellainen helppo matemaattinen kaavio: Jos ongelmat ylittää viihteen, eikö silloin ole kyse jo ongelmakäytöstä? Tuo sun kirjoituksesi tuntui olevan vain selittelyä itsellesi kuinka “hyvin” sulla menee.

Tee lista:

Ensin käytön tuomat ongelmat

Ja sitten se "viihde"puoli.

Se, kumpaa on enemmän, on tosiasia.

Ja tee sellainen rehellinen ja peloton itsetutkiskelu ihan ja vain itseäsi varten.

Tässä sivusta seurannena semmoinen seikka, Että en itse tunne ketään jolla olisi pysynyt homma lapasessa,
Kun aletaan hihaan rätkimään. Jollain lähtee heti käsistä jollain toisella voi mennä 5 vuottakin, Mutta lopputulos
on joka tapauksessa sama. Vähintään mielialalääkitys.
Jos on pakko vetää niin miksi se pitää tehdä eniten vahinkoa tuomalla tavalla.
Piri on muutenki ihan paskaa. Suurin osa vetäjistä on rottia jotka vaeltaa taskut täynnä navigaattoreita ja povarissa yks tanko sisäfilettä.
Onnee vaan viihteilylle.

Ei tohon voi enää mitään lisätä, mitä muut sano: Lopeta käyttö ja lopeta toi suhde!

Ei olis eka kerta kun mennään pohjalle toisen ihmisen käytön vuoksi tai siis siksi kun toinen käyttää ja esim."se on niin ihana niin mä käytän kun se on meidän viihde-aikaa… "
ja siitä oma riippuvuus senku lisääntyy …miksi lähtee mukaan sellaiseen riippuvuussuhteeseen?

Ymmärrän hyvin syitä miksi lähtee mukaan. Olen itse ollut läheisriippuvainen ja riippuvainen ties mistä…

Silloin kannattaa hakea apua terveyskeskuksesta vaik ihan ensin josta sitten saa lähetteen vaik mielenterveystoimistoon. Nuoret ihmiset otetaan vakavammin kuin me vanhukset, teihin vielä satsataan.
Ja, elämä on kallis.

Mielenterveyslääke, esim. masennuslääkkeet ovat aina parempi vaihtoehto kuin riippuvuussuhteet.
Myös korvaushoito on parempi, turvallinen ja laillinen. Mutta kun kaikessa säästetään yhä rajummin pelkään että korvaushoitoakin tullaan supistamaan…

Jos olet vielä viihdekäytössä, niin lopeta kun vielä voit!
Ja nuori kaunis ihminen, fiksu! Ota seuraavaksi"terveempi" ihminen kumppaniksi!