Viha, kauna ja "negatiiviset" tunteet

Me Lopettajat
1

Jatkoa sarjalle, jonka aiemmat osat olivat Kiitollisuus ja Heikkous.

Negatiivinen on otsikossa lainausmerkeissä, koska voidaan keskustella onko mikään tunne sinällään hyvä tai paha, vai ovatko kaikki tunteet yhtä oikeita ja tarpeellisia. Kaikkia niitä on kuitenkin opittava käsittelemään niin, ettei ne aiheuttaisi vahinkoa tai alkaisi hallita elämää liikaa.

Alkoholistilla kauna on usein puheissa ja mietteissäkin toistuva asia. Voi olla niin, että itse koetut vääryydet painavat mieltä vuosien jälkeenkin, riippumatta siitä kuinka iso tai pieni vääryys on ollut. Mieleen voi tulla yht äkkiä pienikin asia aikojen takaa, joka saa kädet puristumaan nyrkkiin ja hampaat yhteen. Silloin haluaisi lyödä, ainakin sanallisesti. Kenties kohdetta, joka on jo unohtanut koko asian aikoja sitten.

Monia painaa toki myös häpeä ja jopa itseinho, joka johtuu omatunnosta. Tuntee itse tehneensä väärin. Sen tunnustaminen toiselle ihmiselle voi olla terapeuttista, mutta sitäkään ei ole terveellistä jäädä vatvomaan vuosikausiksi tai tehdä sen vatvomisesta itselleen pakonomaista.

Itsesyytökset voivat olla merkki toimivasta omatunnosta ja oikeudentajusta, joten nekään eivät ole vain paha asia.

Viha ja aggressio ovat oma aiheensa. Kuten sympaattinen keittiöpsykologi Janne Viljamaa on kirjassaankin todennut, aggressio on voimavara jonka voi valjastaa hyötykäyttöön: hyödylliseen toimintaan, energiaksi, ja määrätietoisuudeksi.
Patoutunut aggressio voi kuitenkin muuttua vihaksi, joka muuttuu kaunaksi joka on hyvin haitallinen tunne tuntijalleen.

Toinen vihaa ja kaunaa aiheuttava tunne voi olla myös kateus. Se, kun tuntee että jollakin toisella on jotain, josta itse on osaton. Hassua kyllä, kateus voi vetää näkymättömän piikkilanka-aidan jopa samaa “sairautta” potevien välille.
Äimistelen usein esim. sitä, onko yleisempää että juova alkoholisti kadehtii raitistunutta, vaiko toisinpäin.

Kateuttakin voi olla positiivista, eli sellaista joka saa tavoittelemaan jotain hyvää asiaa, joka itseltä vielä puuttuu mutta toisella on. On myös lempeää ja ystävällistä small talk kateutta: “oi sä lähdet lomalle Karibialle, hitsi mä on niiiiiiiiiiiin kade!” :slight_smile:

Vihaa pohtiessa voisi ehkä jättää nyt pois kaikkein graaveimmat ja äärimmäiset väkivalta-caset ja hirmuteot, ja keskittyä vaikkapa siihen abstraktimpaan vihaan, joka on tuttua meille kaikille jostain elämäntilanteesta.

2

Rakkaus sysää negatiiviset tunteet syrjään - ja itselle nauraminen purkaa tiukkapipoista kielteisyyttä. jääpi sitä energiaa sitten muuhunkin oleelliseen, ettei tarvii kirjoitella yli viittä tuhatta merkityksetöntä viestiä (5075) plinkkiin ja olla kirjautuneena iäisyyksiä täällä (19.1.10) + näkee eläviä ihmisiikin livenä päivittäin, haastelee niiltä kuulumisia.

3

Tämähän kuulostaa jo kohtuullisen kehittyneeltä pyrkimykseltä kohdata vaikeita tunteita. Kovasti ainakin yritystä on. Hienoa Valtio- mies!

Alkoholistilla kauna on usein puheissa ja mietteissäkin toistuva asia. Voi olla niin, että itse koetut vääryydet painavat mieltä vuosien jälkeenkin, riippumatta siitä kuinka iso tai pieni vääryys on ollut. Mieleen voi tulla yht äkkiä pienikin asia aikojen takaa, joka saa kädet puristumaan nyrkkiin ja hampaat yhteen. Silloin haluaisi lyödä, ainakin sanallisesti. Kenties kohdetta, joka on jo unohtanut koko asian aikoja sitten.

Kerro tästä vähän enemmän. Millaisia menneisyyden vääryyksiä sinulle tulee mieleen yhtäkkiä vielä vuosienkin jälkeen jotka aiheuttavat tuollaista hampaiden kiristelyä ja saavat kädet puristumaan nyrkkiin?

Monia painaa toki myös häpeä ja jopa itseinho, joka johtuu omatunnosta. Tuntee itse tehneensä väärin. Sen tunnustaminen toiselle ihmiselle voi olla terapeuttista, mutta sitäkään ei ole terveellistä jäädä vatvomaan vuosikausiksi tai tehdä sen vatvomisesta itselleen pakonomaista.

Tästä olisi myös hyvä saada joku omakohtainen esimerkki sinulta. Miksi sä tunnet häpeää ja itseinhoa ja mitä asioita koet tehneesi väärin?

4

Häpeälle on oikeastaan oma ketjunsa, joten voit lukea sieltä. :slight_smile: Oli ehkä pieni fiba lisätä tuo häpeän teema tähän alustukseen, kun sille on oma topikkinsa. viewtopic.php?f=42&t=37091

Ei mulla valitettavasti oikein tule nyt vääryyksiäkään mieleen, kun olen saanut kuitenkin niin paljon hyvää elämässä.
Mutta tuleeko sinulla omalla kohdallasi, Fernetti? Siis muitakin kuin vaikkapa minun kirjoitukseni Päihdelinkin foorumilla?

Yhteen aikaanhan mä olin aika fiiliksissä (siis myönteisesti) tuosta Viljamaan opettamasta aggression hyötykäytöstä. Nykyisin en niin paljon, koska olen huomannut että tyyneydellä ja positiivisella fiiliksellä saa usein paljon paremman flown päälle. :slight_smile:

5

Aloitit siis kokonaisen ketjun taas aiheesta joka ei mielestäsi koske sinua itseäsi lainkaan? :unamused:

6

Jokaistahan meistä koskee negatiivisetkin tunteet, jos noita epämukavia tunteita nyt nimittää negatiivisiksi. Ei ole silti juurikaan hyödyllistä vatvoa jotakin vanhoja yksittäisiä tapahtumia loputtomasti, juuri niinkuin alustuksessakin taisin pohtia.

Menneisyyden tapahtumat on hyvä käsitellä, ja sitten pistää ne siihen lokeroon muistojen galleriassa, joissa ne on tallessa mutta ei kuitenkaan häiritse nykyistä elämää. Siis ei maton alle eikä luurangoksi kaappiin, mutta ei myöskään häiritsevälle paikalle nykyisyydessä.

Toivoisin muuten että tähän ketjuun tulisi omakohtaisia ajatuksia ja näkemyksiä omasta elämästä, eikä vain Fernetin minuun kohdistamaa utelua ja penkomista. Ei sekään tosin minua haittaa ja vastailen parhaan kykyni mukaan, mutta se ei ole ketjun tarkoitus.

Itsetutkiskelua, ei ketjun aloittajan tutkiskelua siis, please. :slight_smile:

Omia ajatuksia on kertonut tähän mennessä itseni lisäksi vasta 1970, jolle kiitos kommentista. Itsekin pidän tärkeänä taitoa nauraa itselleni, ja ironian mukanaoloa elämässä.
Kuten eras sankarini, Petri Tiili on sanonut: “empä minäkään ilman ironiaa pärjäisi itseni kaltaisen urpon kanssa”. :bulb:

7

Aloitapa siis itsestäsi. :slight_smile:

Eihän se niin mene että tämänkin keskustelun tavoite on vain Valtio- miehen muihin kohdistama utelu ja penkominen?

Itse koit tarvetta tehdä tällaisen aloituksen ja vieläpä kuvailit runollisesti tuntemuksiasi siitä miten menneisyyden alkoholistiset kaunat ja katkeruuden pukkaavat pintaan, miten kiristelet hampaitasi ja kätöset menee nyrkkiin. Miten tunnet kateutta häpeää itseinhoa ja sen sellaista.

Että nyt niitä omia kokemuksia kehiin ja sassiin, Valtio- mies. Otsasuoni pullistelee jo täällä raivonpinkeänä. Kipinät lentelee. Murinaa kuuluu.

Jos noita mainitsemiasi tunteita ei ole syytä vatvoa, miksi aloitit tämän aiheen?

8

Uskon sinua. Saatan kuulla sen tänne asti. :astonished:

En kuvaillut alustuksessa runollisesti omia henkilökohtaisia tuntemuksiani, vaan tavoittelin sellaista samaistuttavaa kuvausta sen lukijallekin. Jos minua henk.koht. jokin niin pahasti riepoisi, niin tokihan kertoisin sille syyn. Moinen tunnehan suorastaan vaatisi ulospääsyä. kohdentamista johonkin.

Mutta ehkäpä yksi funktio ketjussa voisikin olla juuri nuo sinun viestisi minulle, eli nytpä toivotan: anna palaa Frank!

Mitä fiilareita herättää, Fernetti, tama aloittamani ketju?

9

Vertaistuen ajatuksen perusta on tasa- arvoinen ja kunnioittava kokemusten vaihto muiden samassa tilanteessa olevien tai samaa kokeneiden välillä. Ilman tasa- arvoa ja kunnioitusta ei ole vertaistukea. Tiedon tonava määrittelee vertaistuen idean oikein hyvin:

fi.wikipedia.org/wiki/Vertaistuki

Vertaistuki perustuu samankaltaisten elämänkokemuksien ja elämänvaiheiden läpieläneiden ihmisten keskinäiseen tasa-arvoisuuteen, keskinäiseen solidaarisuuteen, kuulluksi ja ymmärretyksi tulemiseen sekä kohtaamiseen ja keskinäiseen tukeen…Keskeinen tapa ryhmässä on vuorotellen kertoa omista kokemuksista. Aktiivinen kuuntelu on keskeinen osa vertaistukea. Joissain vertaistuen muodoissa kannustetaan tunteiden avoimeen näyttämiseen ja kokemiseen…Vertaistukea annetaan tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin, eikä se korvaa ammattityötä vaan toimii sen tukena. Vertaisryhmä tarjoaa mahdollisuuden kokemusten, tiedon ja tuen vaihtoon nimimerkin suojassa.

Tuossa on hyvin kiteytettynä mikä vertaistuen idea on.

Ihmettelenkin miten Päihdelinkin vertaistukiajatukseen pohjautuvalla keskustelufoorumilla ylläpito ei puutu siihen, että tämä yksi henkilö nimimerkkiensä suojista pyrkii vuodesta toiseen pakonomaisesti preparoimaan muiden keskustelijoiden asioita, tunne- elämää, elämäntilannetta ym. heikkouksia, vikoja ja virheitä niin ilmeisen kyseenalaisilla motiiveilla että sokeakin ne voi nähdä. Itsestään hän ei paljasta mitään sellaista jonka voisi ottaa vakavasti. Omat vikansa ja ongelmansa hän kuittaa yleispätevillä “no kaikillahan meistä on ongelmia” ja “mutta minullahan ei nykyisyydessä mitään ongelmia ole, joten keskittykäämme mässäilemään muiden henk. koht asioilla” jaarituksilla.

Keskustelun aihe on viha kauna ja negatiiviset tunteet. Aloittajan käsitys siitä miten vertaistuen hengessä aiheesta tulee vaihtaa kokemuksia kiteytyy tässä:

Omia kokemuksiaan itse aloittamasta aiheesta ketjun aloittaja kieltäytyy jakamasta koska niitä hänellä itsellään ei mielestään edes ole.

Tämäkö on sitä vertaistukea johon plinkin ylläpito pyrkii?

10

Fernetti hyvä. lienee turha sanoa tätä, mutta yritän nyt kuitenkin. Oletuksesi siitä, että joku pyrkii ketjuja aloittamalla “preparoimaan muiden keskustelijoiden asioita, tunne- elämää, elämäntilannetta ym. heikkouksia, vikoja ja virheitä” ym. on täysin irrationaalinen, ja tekisi mieleni sanoa: paranoidi.
Se vivahtaa pakkoajatukselta, aivan niin kuin sekin erään kirjoittajan lähes varma oletus (eli harhaluulo) että Valtio-mies on moderaattori.

Minä aloitan ketjuja joko minä-muodossa tai passiivi-muodossa., Puhun niissä asioista joilla on minulle itselleni jokin merkitys. Jos sinä, Fernetti, näet niissä kaikissa itseesi suunnattuja piilomerkityksiä, se on vain sinun pääsi sisäinen juttu.

Täällä kirjoitetaan etenkin päihdeongelmista. Jos kerron päihdeongelmastani, onko sekin mielestäsi jotain kieroa toisin kirjoittajiin kohdistuvaa preparointia?

Oletko tullut ajatelleeksi, että mainitsemaltasi “preparoinnilta” välttyisit sillä, että lopettaisit viestieni lukemisen, ja etenkin minun aloittamieni ketjujen syynäämiseen ja niihin kommentoimisen? :bulb: :question:

Kun nyt mainitsit vertaistuen, niin mitä itse haet täältä Lopettajista, muuta kuin minun ojentamistani?

11

Minä puolestani luen niitä motiivi- muodossa.

12

En puutu teidän kahden keskusteluun muutoin kuin että olenpa läheltä saanut kokea miten alkoholismi vaikuttaa ihmisen mieleen kun juominen jatkuu ja jatkuu. Siis juuri se että kaikki mitä sanon, hän ottaa joko arvosteluna ja ilkeyksinä ja suuttuu ihan mistä tahansa. Jopa kaupassa muut ihmiset katsoo häntä inhoten ja vihaten ja hän puolustautuu olemalla heille vihainen. Ihan uskomatonta on se luulosairauden määrä. Nyt raittiina ollessa sen näkee juovassa läheisessä. Aiemmin en käsittänyt sitä.
En tiedä sitten onko alunperinkin luonteessa vikaa vai aiheuttaako juominen sen? Siitä voitaisiin keskustella?
Minulla itsellä ainakin juominen aiheutti häpeää ja inhoa, ja meni niin tolkuttomuuksiin että kuvittelin muidenki minua inhoavan. varsinkin sisarusten kesken oli tosi hankalaa kun pelkäsin että minua vain arvostellaan. ja vanhemanpani myös, heidänkin kuvittelin vain arvostelevan ja halveksivan. Mistä kyllä kannan surua nyt kun se on myöhäistä. Ei heidän olisi tarvinnut kärsiä minun säälimättömästä ilkeästä luonteesta kun heidät hylkäsin usein vain sen takia kun luulin että minua vain haukutaan. Eikä muuta tehty kuin yritettiin auttaa ja kannustaa parempaan elämään.

13

Joo joo Keto. Et sä mitään Oscaria saisi tästäkään esityksestä. :laughing: Ehkä korkeintaan kultaisen vadelman.

14

En taida ymmärtää mitä tarkoitat Fernetti? Mutta ei se mitään. Eikä taida olla juopoille, edes ex-sellaisille, jaossa mitään muuta kuin ankaraa taistelua juoppoutta vastaan. Ehkä jonain päivänä sitten on hyvä olla. Niinkuin minulla on nyt. Elämä on tosi hyvin, lapsenlapsi tuossa käväisi ja eipä ole nähnyt isovanhempaa koskaan humalassa. siinä mielessä olen kiitollinen vaikka välillä onkin vaikeaa hyväksyä että olen juonut lasteni ollessa pieniä, mutta sekin on vain pakko hyväksyä ettei kokonaan mene elämänhalu. :slight_smile:)

15

Fernetin kanssa samoilla linjoilla eli et sinä Ketostix-Riikka-Valtiomies (nainen) anna itsestäsi juuri mitään. AI niin ongelmia ei enää ole eikä oikeastaan koskaan ollutkaan tai jos olikin niin ne on kaikki jo unohdettu. Yleispätevää ammattilaisjutustelua ja sitten ikään kuin vesi kielellä odottamassa kun joku esim pahaa aavistamaton tulokas kertoo syvimmät tuntonsa. Ketjun aloituksia joihin viitata on pilvin pimein. Kerropa itse, mitä saat sosiaalipornosta ja sanoisin jopa kasvottomasta tirkistelystä? Minkä :laughing: korvike se on?

16

Heippa Huolestunut läheinen. Lainaan koko tekstisi ja pistän juuri tähän teemaan liittyen linkin. Juha Kemppisen artikkelit ovat hyvin kirjoitettuja ja mielestäni tutustumisen arvoisia.
Myös toiseen, jo vanhaan, mutta vielä pätevään linkkiin Jellinekin käyrästä kannattaa tutustua. Saat vaiheista tarkemman kuvauksen näpäyttämällä ympyröitä.

juhakemppinen.fi/index.php?id=tlupcg2kiuq64y
myllyhoito.fi/riippuvuudesta … n-jellinek

17

^ Olen aika samaa mieltä Huolestuneenläheisen kanssa, ja kiitän rehellisestä kirjoituksesta jälleen. Andantelle kiitos linkeistä.

Oikeasti huolestuttavaa tässä kohta alkaa olla joidenkin todellisuudentajun flippaaminen ihan kokonaan. :open_mouth: Fernetti siis arvelee, että Huolestunutläheinenkin olen minä. Helisee puolestaan on ollut varma että moderaattorikin olen minä.
Tämä ei ole minusta enää huvittavaa, jos se on joskus sitä ollut. Ällistyttävää kylläkin.

Ongelmia on ollut paljonkin, eikä niitä ole unohdettu. Kirjoitan omista kokemuksistani tuon tuostakin, ja kerron usein itse syvimmistä tunnoistani.

On aika erikoista sanoa, että internetissä olevan julkisen keskustelufoorumin seuraaminen tai sille kirjoittaminen on “kasvotonta tirkistelyä”. Julkisia nettisivuja saa kukin tirkistellä niin paljon kuin huvittaa, ja esim. tällä foorumilla lienee joukottain lukijoita (“tirkistelijöitä”), jotka eivät edes osallistu keskusteluun, eli joista emme tiedä mitään. Sekin on ihan jees.

Millaisia fiiliksiä muuten sinulla oli, kun pyrit loukkaamaan minua tuolla tavalla? Ainakin se täytyy sanoa, että kirjoitit tuon minulle juuri oikessa ketjussa. :bulb:

18

Kiitos kysymästä tunteeni ovat ainoastaan positiivisia, lämpimiä ja rakastavia. Sydän.

19

On tavattoman hassua, jos jotkut jaksavat kaivella vuosien takaisia viestejä foorumilla ja liimailla niitä tänä päivänä ihan eri ketjuihin kuin ne on joskus kirjoitettu. Huvinsa tietysti kullakin, mutta jos itse yllättäisin itseni askartelemasta jotain sellaista internetissä. menisin kyllä peilin eteen huutamaan että elämä älä jätä! :smiley:

Mutta vanhojen kaivelu liittyy mielestäni osuvasti otsikossa mainittuun kaunaan. Kaunahan on pitkittynyttä, se ei liity välttämättä siihen mitä nyt tai tänään tapahtuu, vaan se liittyy siihen mitä tapahtui joskus. Ehkä kauankin sitten.
Alkoholistin muisti on pitkä mutta valikoiva.

Yhdestä lauseesta olen kyllä ehdottoman samaa mieltä tuossa ikivanhassa hieroglyfissä. “Jos sattuu pahasti, se on kurjaa”.

Niin se toden totta on. :bulb:

20

Noo vuosien ja vuosien, tuo oli vuodelta 2014…Täällä vuodesta 2007 asti käyttämästäsi ajasta päätellen elämää on saattanut sinultakin jäädä hieman elämättä (peili :exclamation: :question: ) Kun olet jo toipunut niin kaikki on hyvin ja sosionomiksi opiskelleena saat luultavasti auttaa ihmisiä ihan tarpeeksi IRL. Mutta toki täälläkin tietoa tarvitaan.