Vieritän kiveä ylös rinnettä

Tervehdys Lopettajat,

Liityn joukkoonne tuumailemaan yhteistä asiaa.

Minä olen alkoholisti. Viime viikolla laitoin korkin edellisen kerran kiinni. Nyt asiat ovat sillä mallilla, että se kuuluisa pohja on kenties löytynyt vuosikymmenten etsinnän jälkeen.

Rekisteröidyin tänne, että jokin kanava, jonne purkaa tuntojani. Lisäksi täytyy hakea tukea tähän muutokseen, muuten käy samoin kuin edellisillä kymmenillä ellei sadoilla kerroilla.

Miten tuo AA näin korona-aikana toimii, onko virtuaalisia kokoontumisia?

Mukavaa päivää, kirjoittelen myöhemmin lisää, sillä nyt täytyy lähteä töihin. Saa hetkeksi muuta mietittävää kuin oman elonsa kurjuuden.

Tervetuloa joukkoon sisyfos. Minulla on sama tilanne. Kaksi kuukautta olin juomatta, nyt on mennyt neljä viikonloppua putkeen juodessa. Viime viikonlopun jälkeen keskustelimme parisuhteemme kohtalosta ja tämä keskustelu sai minut havahtumaan: tämä ei yksinkertaisesti voi jatkua näin.

Mikä sinun tarinasi on? Jos haluat sen jakaa, kerro ihmeessä. Täällä on mahtavaa vertaistukea tarjolla, joten lopettamisen alkajaiseksi keskustelufoorumi on varmasti oivallinen kanava. :slight_smile:

Niin joo, voisin tosiaan kirjoitella vähän itsestäni ja taustastani.

En nyt viitsi ikääni tähän laittaa, mutta jos sanotaan näin, että olen noin aktiivisen työuran puolivälissä. Aktiivista juomauraa on takana vuosikymmeniä ja vauhti tuntuu kiihtyvän koko ajan, mutta niinhän se tässä taudissa menee. Viikolla hoidetaan työt asiallisesti ja sitten ollaan perjantai-illasta joskus sunnuntaiaamuun kuin yksi niistä kuuluisista Ellun kanoista. Olutta kuluu pari laatikkoa viikossa, joskus viiniä, tislattujen makuun en ole koskaan päässyt eli niitä aika harvoin. Muutama viikko saattaa silloin tällöin mennä kuivin suin, mutta selviä kuukausia ei kyllä viimeisimpään vuosikymmeneen montaa mahdu.

Nyt viimeisimmän iloittelun jälkeen oli niin hirveä krapula sekä henkisesti että fyysisesti, joista tuo fyysinen tuntuu jatkuvan edelleen näin viikonkin jälkee , että päätin nyt muuttaa suuntaa. Menee tässä harrastuksessa muuten henki tai vähintään terveys, ja tässä maailmassa olisi vielä kuitenkin katseltavaa.

Täältä tähän. Ja kiitos tervetulleeksi toivottamisesta.

Klassinen kysymys, miksi juot?

Aki Kaurismäen Varjoja paratiisissa -elokuvassa Melartin vastaa kysymykseen tyhjentävästi todeten, että ”Alkoholista tulee hyvä olo ja asiat tuntuvat luistavan.” Eivät ne kyllä sitten lopulta enää tunnu luistavan kuin korkeintaan jyrkännettä alas.

Omalta kohdaltani ne syyt voisivat olla elämän tietynlainen tyhjyys, yksinäisyys ja näistä seuraava toimettomuus. Olen täyttänyt kotiani tavaralla, yleiskoneella, kahvinkeittimillä, soittimilla, tietokoneilla, kaikkea maallista on. Niistä ei tyhjä täyty, koti kyllä.

Syksyllä aloitin opiskelemaan ja sen kautta olen ehkä paremmin jälleen huomannut, että kyllä sen joutoajan voi täyttää ihan mielekkäästi muullakin kuin alkoholilla. Hyvä havainto viittäkymmentä lähestyessä, mutta opitut tavat ovat tiukassa.

Parasta kuitenkin olla itselleen armollinen ja katsoa eteenpäin, koska vain siihen voi vaikuttaa.

TIlasin eilen tuon 30 päivän kurssin. Uusi alku, sellaiseen siinä luvataan mahdollisuus ja siihen haluan tarttua.

Toivottavasti päivänne on aurinkoinen!

Hyviä havaintoja. En muistanutkaan tuota leffa-lausetta. Siihen vaan pitäisi lisätä, nousuhumalan ajan. Kun riittävästi juo niin sitä kunnon nousuhumalaakaan ei tule.

Mainitsin tuon tyhjyyden tunteen. Avasin siitä oman ketjunkin mutta eipä ole kukaan kommentoinut. Mitä opiskeluun tulee niin juomisen lopetettuani sain pitkään roikkuneen, kansainvälisen tutkinnon suoritettua töitten ohella. Sitä kautta syntyi uusia verkostoja, mikä mahdollisti uusia busineksia ja ne taas mahdollistivat kaikkea mukavaa kuten matkoja ym. Nyt kuitenkin elämme erittäin vaativia aikoja, koska ihmiskontaktit, ainakin vastuulliselle ihmiselle, jäävät vähiin. Jos vieläsattuu olemaan sinkku, niin tilanne on vielä raskaampi.

Havaintoja päivästä 6:

Krapula helpotti tänään ja olo on tuntunut suhteellisen normaalilta. Päivä oli hankala ja yllättäen menneen viikon kauhut olivatkin unohtuneet ja mieleen juolahti, että hakisinko olutta, mutta onneksi se ajatus meni nopeasti ohi.

Alepan edessä joku nuori huojui kaljasalkun kanssa. Toivottavasti tulee järkiinsä nopeammin kuin minä.

2 viikkoa täynnä. Tästä on hyvä jatkaa päivä kerrallaan eteenpäin.

Onnea kahdesta viikosta, hyvä alku jo.

Tyhjyyden tunne on kyllä inhottava ja se on niin mahdottoman helppo täyttää alkoholilla. Sitten kun tulee pidempään raittiutta, niin se alkaa hävitä itsekseen, kun alkaa saada taas iloa arkisista asioista.

Kiitos onnitteluista.

Päivä päivältä tuntuu helpommalta olla ilman alkoholia, etenkin kun järjestää itselleen tekemistä vapaa-ajalle. Toisaalta sumun hälvettyä huomaa, kuinka tylsää ja harmaata arki on. Toivottavasti alkoholista luopuminen antaa voimia asioiden muuttamiseen.

Terve Sisyfos,

Tuo arjen harmaus on itselleni myös ja varmaan monille muillekin vaikea asia käsitellä. Tajuaa, että ei se arjessa tarpominen kovin hohdokasta aina ole. Sitten miettii: “Tätäkö tämä nyt sitten on.” Silloin täytyy koittaa muistaa, että se toinen vaihtoehto on vielä huonompi.

Itse olen miettinyt, että tulisi löytää jokin uusi harrastus tai muuta mielekästä tekemistä, mutta se on tietysti tähän maailmanaikaan hieman hankalaa. Sinulla on hyvä alku! Tsemppiä ja voimia tähän päivään ja asioiden muuttamiseen.

  • Varjomestari

Paluu lähtöpisteeseen :neutral_face:

Kävin kokeilemassa olisiko alkoholin sopivuus itselleni parantunut neljässä viikossa ja voin todeta, että ei ollut. Olisi sen kyllä tiennyt kokeilemattakin.

Terve Sisyfos,

toivottavasti et lannistunut ja aloit vierittämään kiveä uudestaan ylös. Itselläni ollut helpompia ja vaikeampia päiviä, mutta tässä mennään päivä kerrallaan juomatta.

  • Varjomestari

poistettu tarpeeton viesti