Vertaisryhmät ja -yhteisöt ilman askelia

On peräänkuulutettu kovasti, että miksi ei kerrota muista tukimuodoista, ryhmistä ja vertaistuesta kuin AA:sta tms. 12 askeleen ryhmistä.

Ajattelimpa, että nyt näitä kertomuksia muista ryhmistä voisi alkaa kalastelemaan ihan erillisessä topikissa.

A-kilta
Olemassa oleva (?), mutta täysin vaiettu. Kuuluuko siihen kukaan? Miten se toimii? Mitä siellä tehdään?
Olen itse kerran käynyt A-killan tapaamisessa mutta kokemus oli sen verran valju (paikalla kaksi kiltalaista), ettei sen perusteella paljon irronnut.

A-klinikan yms. vertaisryhmät
Tykkäsin itse joskus kovastikin. Ammattilaisen eli klinikan työntekijän ohjaamia keskusteluryhmiä. Kokouksissa voi olla yhdessä päätetty tietty aihe, tai sitten vapaasti polveilevaa juttua.

NOVAT, Elämänhallintaryhmät, Paukunvartijat, Raittiusyhdistykset yms. yms.
Sana on vapaa. : )

Mutta hei, yksi kaino toivomus, pliisss! Pystyttäskö tää ketju keskustelemaan mainitsematta ollenkaan 12 askeleen ryhmiä, ja etenkin ihan ilman henkimaailmoja, henkiparantajia, rähmällään olemisia ym. Pyynnöksi vaan sinne Metsänreunaankin. ; )
Ja trollit voi jättää huomiotta.

Pelastit päiväni! Juuri olin päättänyt olla enää kirjoittamatta ketjuihin joissa kirjainkerho aina tunkeutuu etualalle tavalla tai toisella. Itsekuria opetellakseni yritän olla mainitsematta edes kirjaimia jatkossa. :mrgreen:
Erittäin hyvä, että saatat muutkin ryhmät ja keskustelukerhot laajempaan tietoisuuteen. En vain tiedä onko kenellekään mitään muuta kuin akateemista hyötyä siitä jos alan latomaan Saksassa toimivia itseapuorganisaatioita tänne.
Itse olin lyhyesti Kreuzbundissa vieraana keskustelijana. Vastannee mainitsemaasi A-klinikan kerhoa. Sillä erolla että siellä ei ole ammattilaisia vaan organisaation kursseja käyneitä ryhmänjohtajia moden roolissa. Katolilainen dogma paistoi läpi. Muuten ok, tekevät aika paljon yhdessä ja katto-organisaatio järjestää tapahtumia. Kokousten alussa kysytään onko kellään jotain tärkeää sydämellään. Sitten sovitaan illan teema josta siis keskustellaan eikä pidetä kilometrien pituisia monologeja.

Jawohl. :slight_smile:

A-klinikan ryhmissä on se metka piirre, että mukana voi olla osallistujia hyvin erityylisin tavoittein: vähentäjistä lopettajiin ja pidempään raittiina olleisiinkin. Mukana voi olla myös yhä päihteitä käyttävä jonka tavoitteena on vain pitää tilanne stabiilina, niin ettei se pahene.
Tietysti selvinpäin on oltava vertaisryhmässä ja onhan tavoite jollain tapaa kaikilla yhteneväinen: selvitä päihdeongelmasta tai ainakin helpottaa sitä.

Joskus voi tulla pientä skismaa puheenaiheistakin. Moni haluaisi keskustella jostain päihdeongelmaan liittyvästä, ja sitten joku jostain ihan muusta: vaikkapa koirankasvatuksesta, ruuanlaitosta tai leipomisesta. (vrt. “piparkakkukerho” -efekti : )

Mua kiinnostaisi kans toiminnalliset ryhmät, jos jollakulla kokemusta niistä?
Kuvataideryhmät, liikuntaryhmät, musiikkiryhmät yms.?

Ja sitten tuo A-kilta. Eikös Metsänreunan miehellä ollut kokemusta A-kilta toiminnasta? Nyt oisi hällä tilaisuus kertoa kiltatoiminnasta, tai vaikka niistä yhdistystoiminnoista, kun kai nekin voidaan väljästä laskea tämän ketjun aiheeseen.

Tell me more, dudes! : )

A-kiltatoiminnasta voi varmastikin keskustella, ja joo, kyllä minulla siihenkin keskusteluun sanomista löytyy.

Sikäli laaja aihe, että nuo A-killat ovat kuitenkin itsenäisiä yhdistyksiä, ja niiden toimintamuodot vaihtelevat paikkakunnittain todella paljon.

Yhtenäistämistä on A-kiltojen liitto yrittänyt, mm. laatimalla periaateluetteloita ym yhteisiä ohjeita. Vaihtelevalla menestyksellä, tietääkseni.

A-kiltojen alkuperäisiä periaatteitahan on ollut mm. se, että toiminnassa on mukana kaikenlaisia ihmisiä, päihdeongelmaisia, “ongelmattomia” , muuten vain päihteetöntä toimintaa kaipaavia jne.

Yksi perusjuttu oli tärkeä, A-kiltojen kannan mukaan jokaisella ihmisellä oli oikeus päättää tavoitteistaan itse, myös suhteessa päihteiden käyttöön. Mukana siis oli kokonaan lopettajia, vähentäjiä, ongelmien minimoijia ja kait jopa kielteisen kehityksen jarruttajiakin.

No, monessa paikassa kuitenkin kävi niin, että innokkaimmat ja “puhdasoppisimmat” ottivat ohjia käsiinsä ja olen ihan omin kuullut muutaman yhdistyksen puheenjohtajan mainostavan että heidän killassaanhan tavoitteena on vain täysraittius… ja minkä sille sitten voi. Yhdistys päättää jutuistaan. Voi se hiukan karsia tulijoita.

A-killoilla on varmasti mukavaa aktivoivaa ja siltä puolelta elämänhallintaa parantavaa toimintaa, mutta olenpa nähnyt myös A-kiltoja joiden päätoimialaksi on muodostunut pikku bisnes ruokalatoimintana. Ja sitten on myös sitä “lainattua” oppia, kyllä ne viisauksien luettelijat ovat löytäneet tiensä myös A-kiltojen keskusteluryhmiin :laughing: :laughing: :laughing:

Muuten, kyllä hiukan kummeksun minäkin miten kovin hiljaisia ja häveliäitä A-kiltojen toimijat esim. plinkissä ovat.

Mua ei lähtökohtaisesti kiinnosta A-kilta siksi, koska se on virallinen yhdistys, joka toimii siten yhdistyssääntöjen ja demokratian mukaisesti. sikäli kaunis ajatus, mutta kun itsellä sattuu olememaan myös järjestökokemusta sangen paljon parilta vuosikymmeneltä, niin tiedän myös ne varjopuolet, jotka varjostavat lähtökohdiltaan kaunista ja hyvää tarkoitusperää.

Yhdistyksessä on aina vaarana se, että joku tai jotkut haluavat vaan niin kovasti vaikuttavalle pallille, että junttaavat itseään vuodesta toiseen olemalla aktiivisia, puhumalla jäseniä puolellensa ja sitten yhdistyksen yleisessä kokouksessa äänestyttävät itsensä jopa puheenjohtakjan pallille, jota kautta yhdistyksen toiminta voi vinoutua sangen pahastikin.

No tämä on minun näkemys miksi valitsen tarkoin, missä yhdistyksissä nykyään haluan toimia tai olla ylipäätään jäsenenä. A-killasta ei ole kokemusta käytännössä, enkä aio edes hankkia sitä.

Niinhän se tuppaa menemään.

demokratia unohtuu helposti kun mukana on esiintymishaluisia ja -kykyisiä, vaikutusvallasta pitäviä kavereita. Ja sitten kun sattuu käymään niin, että joku yhdistys laajenee, tekee pientä bisnestä ja vaikkapa työllistääkin jonkun, niin silloin tulevat mukaan ihan konkreettiset edut joista pidetään kiinni.

On tietysti hyvä, että meillä suomessa yhdistyslaki on asiallinen, ja yhdistyksillä on säännöt, tilintarkastukset ja toiminnantarkastukset, ja että niitä sääntöjäkin ainakin periaatteessa voidaan muuttaa jos aika muuttuu, jos tarpeet ja tilanteet muuttuvat.

Mutta, liian usein yhdistykset ovat jonkun työkaluja ihan muihin tarpeisiin, oma etu ajaa sen yhteisen edun edelle ja siihen malliin.

Pitää nyt huomauttaa että nuo jutut tuskin ovat jossain A-killoissa sen huonommalla tolalla kuin muissakaan yhteisöissä, onhan siellä sentään yleensä joku tolkku -edes ne toimintasuunnitelmat joihin periaatteessa voi koko jäsenistö vaikuttaa kerran vuodessa.
Siinäkin silti tullaan helposti siihen esiintulleeseen yhden tai muutaman ihmisen vaikutusvaltaan, pimeään arvovaltaan ja viittauksiin jostain arvokkaasta johon just tämä perustuu… eli että olkaas nyt vaan hiljaa… ja demokratia ei käytännön tasolla enää toteudukaan.

Ja juu, myönnän, sisällä samanlaisessa pelissäkin olen ollut, ja varmasti olen myös itse pyrkinyt joskus haalimaan vaikutusvaltaa, arvostusta… ja miettinyt miten lain ja sääntöjen puitteissa saadaan pidettyä asiat niin ettei vaan mikään muuttuisi :laughing: :laughing: :laughing:

Ja ihan samoin olen 90 prosenttia osallistumisistani jättänyt. Ainakin. Ja hyvin tarkkaan jo harkitsen mihin liityn.

Tapauskohtaiset jonkun asian eteenpäinviemiset mieluummin useamman tahon yhteishommina sitten saavat minutkin helpommin liikkeelle.

En tiedä, kuinka paljon A-kiltojen toiminnassa on mukana alkoholisteja, mutta tämä Hesan viikko-ohjelma antaa jonkinlaista arviota määristä.

Solakallion päihteetön yhteisötila on avoinna kaikille päihteettömästä toiminnasta kiinnostuneilla ma-ke, pe klo 10-16, to klo 10-21. Viikonloppuisin yhteisötila on suljettu.

Käynnissä olevat ryhmät ja toiminta:

Maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 10-11 tarjolla puuroaamiainen (hinta 0,20€).

Maunulan A-klinikan päivätoimintakeskuksen Mestan työntekijöitä tavattavissa 15.10.2013 ja 12.11.2013 klo 11:00.

Torstaisin kilta-ilta klo 16-21. Jäsenillat alkavat joka kuun ensimmäisenä torstaina kilta-illan yhteydessä Solakallion yhteisötilassa. Ensimmäinen jäsenilta on torstaina 3.10.2013 klo 16:00 alkaen.

Perjantaisin vertaisryhmä klo 13-15.

Onko nää 0,20 euron aamiaiset siis sitä MM:n mainitsemaa ruokala-bisnestä? :astonished:

Samanlaista liiketoimintaahan on joillain auttamisjärjestöillä, jotka tarjoavat aterioita 0,20 - 0,50 euron riistohinnoilla. (Asunnottomille tosin ilmaiseksi jotkut)

Mutta mitä siellä A-killoissa, esim. niissä kilta-illoissa, puuhastellaan? Joskus aikoinaan juoruiltiin, että A-killassa jopa opetellaan alkoholin kohtuukäyttöä, mutta siinä ei kai ole perää, vai kuis?

Esimerkiksi Tampereen A-killalla sitten on jo melkoisen monipuolista toimintaa. Taitaa löytyä aamusta iltaan ja myöhempäänkin hiukan joka päivälle, useammassa toimipisteessä. Ja lisäksi ne asuntolatouhut ym.

Ei ruokailujen järjestämisessä ole mitään pahaa, päinvastoin.

Kyseenalaista se on silloin, kun siitä muodostuu jonkun A-killan pääasiallinen ja käytännössä ainoa toimintamuoto.

Ja kun se järjestetään sellaisilla paikkakunnilla joilla ei käytännössä ole sellaista tarvitsijoiden, asunnottomien ym joukkoa kuin esim Helsingissä, Turussa, Tampereella ym.

Silloin helposti juuri ne vähät voimavarat joita yhdistyksellä on, laitetaankin soppaa keittämään ja kaikki se aktivoiva homma, ehkäisevä päiohdetyö ja vaikka sitten korjaavakin päihdetyö (jos siihen muuten kykyjä olisi) jää kokonaan hoitamatta.

Ja silloin tietysti saadaan halpaa ruokaa tarjoamalla koolle ihmisiä jotka etsivät -halpaa ruokaa.

Aktivoiva toiminta sitten taas kaipaisi voimavarojen suuntaamista siihen.

Suuremmissa kaupungeissa varmasti A-killoilla on voimavaroja niin ruokaloiden, asuntoloiden kuin vaikka päiväkotienkin (semmoinenkin A-kilta ainakin oli , toimi pääasiassa lasten päiväkotina) ja tekijöitä riittää moneen muuhunkin. Ne tarpeet ja mahdollisuudet ovat eri paikkakunnilla todella erilaiset.

No, tuosta voi antaa jopa tunnustusta A-kiltojen liitolle. Se on antanut yhdistysten melko rauhassa suunnitella itse toimintansa ja ne samaan muottiin ahtamiset ovat kuitenkin lepsuja komenteluja.

Tietääkseni kaikki suomen a-killat ovat hyväksyneet sen yhteisen periaatteen että kaikki A-kiltatoiminta on päihteetöntä toimintaa.

Nykyään taitaa asia kohtuukäytön suhteen olla niinpäin, että vaikka nimellisesti myönnetään että ihminen voi myös vähentää alkoholinkäyttöään, ja että tarkoitus on nimenomaan päihdeongelmista vapaa elämäntapa (joka ei sananmukaisesti eikä asiasisällöllisesti ole lainkaan sama asia kuin vaatimus absoluuttisen päihteistä vapaasta elämäntavasta) niin yhä tiukemmiksi ovat kuulemani linjanvedot tulleet. Ei ainakaan kaikissa A-killoissa enää hyvällä katsota niitä jotka yrittävät “vain” vähentää juomistaan.

Ja sitten, mikä tässä maailmassa puhtaana pysyisi?

Pientä nupinaa aiheutti yhden A-killan puheenjohtajan killan tiloissa järjestämä syntymäpäiväjuhla josta jopa killan toiminnanohjaajakin talutettiin taksiin… oli booli sekoitettu vähän ärhäkäksi.
Ei siitä kummempaa seurannut, sama mies on puheenjohtajana edelleen, joten löytyy tuota suvaitsevaisuuttakin.

Laidasta laitaan, löytyy noista niin hyvää kuin arveluttavaakin :slight_smile:

Sehän on hienoa ja suvaitsevaista että ryypiskellään oikein kunnolla perseet olalle. :slight_smile: Maailmassa on niin paljon kaikenlaisia tiukkapipoisia raittius-niuhottajia.

Muttamutta… nettisivuillaan (a-kilta.fi) A-kiltojen liitto linjaa kyllä toimintansa kokonaan päihteettömäksi, ja jopa päihdetoipujille tarkoitetuksi.
En sitten tiedä miten jollekin herkälle muutosvaiheessa ja viinanhimon kanssa vielä kamppailevalle toipilaalle sopisikaan sellaisen yhteisön ilmapiiri, jossa välillä aina vähän otetaan ja välillä oikein kunnollakin otetaan.

Tuurijuoppous ei kai ole päihteetöntä elämäntapaa, vaikka suurin osa ajasta vietettäisiinkin selvinpäin. Etenkin kun toipilaalla se voi johtaa siihen että suurin osa ajasta ollaankin taas kännissä.

Eri tavoitteiden ristiriidasta on sinkoillut joskus vähän kipakoita puheenvuoroja ed. mainitsemissani A-klinikan ryhmissä joissa voi tosiaan olla porukkaa hyvin erilaisissa tilanteissa ja tavoitteissa. Etenkin jos mukana on vielä katkaisuhoidossa kuivattelemassa olevia versus vuosikausia raittiina olleita.
Ryhmää ohjaavalla ammattilaisella voi joskus olla ihan kivasti haastetta puheenvuoroja jaellessa ja solidaarista ilmapiiriä ylläpitäessä. : )

Siinä on tosin se hyvä puoli, että A-klinikan ryhmä ei edes suunnittele yhteistä toimintaa tai yhteisiä päämääriä, vaan siihen kukin tulee vain purkamaan sydäntä sen yhden palaverin ajaksi ja kuulemaan muita. Jotkut tapaa vain kerran, jotkut useammin.

A-klita joka on yhdistys, ja jonka jäsenten pitää sitoutua toimimaan kimpassa pitkäjänteisemmin, linjan pitänee olla hieman tiukempi ja yhtenäisempi.

Tietysti on sitten eri juttu, jos A-kilta ei edes pyri varsinaisesti päihdeongelmaisten auttamiseen, vaan on vain juuri se jollaisena sitä on joskus pidettykin: pelkkä askartelu- ja puuhastelukerho jossa voidaan käydä bingoa pelaamassa ja kalastusreissuilla, ja sitten varsinaiset päihdeongelman ratkaisut ja hoidot ovat kullakin ihan muualla.

Andante mainitsee usein diakonian? Minun koulustanihan valmistuu sossujen, sairaanhoitajien ja terkkarien lisäksi myös dia koneja, joten hieman taivaallinen henki löyhähtelee opinahjossamme. Mutta ihan hyvin ollaan me pakanatkin sinne sopeuduttu; varsinaiset pikkupirut, niinkuin yhden niinikään kirkosta eronneen koulukaverin kanssa joskus hihitellään. :smiley:

Huomenia. Juu, Diakonian työntekijällä oli hyvin ratkaiseva osa raitistelureitilläni. Mutta ei siellä mitään hengellisyyteen viittaavaa koskaan ollut. Ei taida henkilö olla edes aktiivinen kirkossa kävijäkään. Täysin normaalia sosiaalityöntekijän hommaa vääntää.
Ja näilläkin on osaamisrajansa päihdeongelmaisten kanssa. Siksi Caritaksen päihdeneuvoja oli ehkä jopa tärkeämpi. Verkostin molemmat samanaikaisesti tukijoukoikseni. Molempien työalueet menevät limittäin, painopiste on vain kummallakin erilainen ja molemmilla on myös rajansa. Mutta raitistuminen ja elämän hanskaan saaminen onkin raitistelijan ikioma asia. Aputahot toimivat luotseina- ei sen enempää. Eikä vähempää. :smiley:

Nää on suhtautumis kysymyksiä. Ei kai sinne a-kiltaan olla menossa yhdistyksessä toimimaan vaan raitistumaan!

Totta mooses raitistumisprosessiin kuuluu toisten auttamishalu. Jokainen sen kokee. Toiset vahvemmin, kuin toiset.

Silloin kun itse raitistuin ensimmäisen kerran, olin mukana kehittämässä yhtä vertaistuki muotoa. Se toimii ilokseni vieläkin. Nyt ei ole paloa lähteä hommaan mukaan.