Välitilinpäästös

Valtti
1

Moi, oon aikasemminkin täällä joskus avautunut tilanteistani ja ajattelin taas vaihteeksi vähän purkaa tuntojani.
Tiivistettyny jutun juoni: Monesti oon lopettanut ja ollut pelaamatta kuukausia, mutta aina lopulta repsahdan taas pelaamaan. Olen hävinnyt paljon, enkä puhu pelkästään rahasta. On mennyt luottotiedot, on pelattu kämppä alta kun on jäänyt vuokrat maksamatta, on nähty nälkää kun ei ole ollut rahaa ruokaan jne. Kavereita ei ole käytännössä enää yhtään, koska pelaaminen on mennyt sosiaalisenelämän edelle yleensä aina.

Kaikki tämä paska alkoi jo pentuna. Varastin vanhemmilta rahaa pelaamiseen, viikkorahat meni aikalailla aina pelaamiseen ja myöhemmin kun sain kesätöitä, niin nekin rahat meni aikalailla aina pelaamiseen. Intin jälkeen muutin omilleni ja panokset koveni joka suhteen. Oli panoksena rahojen lisäksi myös tulevaisuus ja mielenterveys. Vuodet 2006-2008 oli pahimmat. Kaikki palkat meni tuolloin pelaamiseen ja lisäksi otin pankkilainoja, pikavippejä yms. Lopputulos oli se, että sain häädön, meni luottotiedot ja ulosototta oli yhtäkkiä vajaa 40 000 euroa. Suunnittelin itsemurhaa joka päivä, mutta rohkeus ei riittänyt siihen lopulta koskaan.

Nyt tilanne on se, että tänä vuonna oon muutaman kerran repsahtanut pahasti ja tappion on muutamissa tonneissa. Tänään on mennyt reilu 200 euroa ja nyt tili on tyhjä. Toisin kuin ennen, niin nyt asun yhdessä tyttöystävän kanssa, jonka ex oli myös peliongelmainen. Asia selvisi mulle vahingossa ja siksi en ole kertonut omasta ongelmastini tyttöystävälle.

Ehkä pahinta on nykyään se, että hyväksyn tappiot liian helposti. Ne ei tunnu enää oikein miltään. Jos ne tuntuisi vielä joltain, niin ehkä osaisin nopeammin reagoida ja oikeasti päästä eroon peleistä.

Pointti tälle viestille oli nyt se, että jos sitä nyt yrittäis taas lopettaa pelaamisen. Rehellisesti en usko, että onnistun siinä. Oon nyt 30vee ja oon yrittänyt lopettaa pelaamisen puolet elämästäni onnistumatta, joten onnistumisen todennäköisyys on aika pieni. Se, että saisi edes nettikasinot pois kuvioista olisi jo paljon. Pisimpään oon onnistunut olemaan pelaamatta niin, että pelaan vähän, mutta jotain lottoa vaan paria riviä viikossa. Se ylläpitää jonkunlaisen toivon rikastumisesta, joka luultavasti ajaisi pelaamaan entistä enemmän entistä isommilla panoksilla.

Eli jos se huominen olisi se kuuluisa eka uuden elämän päivä :unamused: Uskoo ken tahtoo, mut yritetään nyt ainakin vähentää pelaaminen “järkevälle” pari riviä lottoa tasolle.

Se pitää vielä sanoa, että en tajua miksi retkahdin taas pelaamaan vaikka pelaamaton elämä tuntui oikeasti hyvältä. Jotenkin vaan automaattisesti yhden heikon hetken tullen aloin pelaamaan, selkeästi joku opittu toimintamalli, pakokeino paeta ikäviä asioita ja muita ongelmia kuin peliongelmaa.

2

Ja sen verran vielä pitää avautua, että tän kuu vuokra on vielä maksamatta pelaamisen takia. Olisi pitänyt maksaa 2.päivä, mutta maksan vasta ens perjantaina kun saan lomarahat. Niiden saaminen on yksi syy myös yrittää olla kuivilla, en halua hassata niitä kaikkia peleihin. Tuo vuokran maksaminen menee meillä niin, että tyttöystävä maksaa puolet vuokrasta aina mulle tilipäivänään ja toki minä sitten pelihimoissani pelaan nekin…MUTTA nyt kun saan vuokrat ajantasalle, niin siirrän vuokran maksu vastuun tyttöystävällä ja laitan joka palkasta automaattisesti menemään heti aina yöllä vuokrarahat tyttöystävälle. Joku puolvuotta oon nyt maksanut joka kuukausi vuokran parisen viikkoa myöhässä ja sen suhteenkin on aika kova ressi, koska eipä vuokranantaja sitä hyvällä katso vaikka onkin kaupungin kämppä. Tai vissiin niillä on joku automaattinen muistutusmaksujärjestelmäsydeemi, mutta eiköhän siellä joku oikea ihminenkin niitä vuokranmaksuja välillä seuraa…

Tiedän että tyttöystävälle pitäisi olla rehellinen ja kertoa kaikki avoimesti, mutta jotenkin haluan suojellla sitä. En halua, että se joutuu uudestaan toteamaan, että oma mies on pelinarkki. Sen ex sai sille isot velat aikaan ja muuta paskaa niskaan, niin haluan kaikin keinoin suojella sitä tältä mun peliongelmalta.

Ja se vielä, että älkää takertuko kirjoitusvirheisiin. Annan tulla vaan lonkalta sormet savuten, niin niitä nyt tulee, enkä jaksa oikolukea mitään.

3

Voisiko tyttöystävän menettämisen pelko olla sulle motivaationa? Mitä luulet, jaksaisko hän olla toisen pelinarkkarin kanssa? Paras tapa suojella häntä, on olla pelaamatta eikä pelaata salaa.
Älä usko sitä pelipirua päässäsi joka sanoo että et sinä kuitenkaan pysty, olet pelaannut jo niin kauan jne. Kyllä sinä pystyt! Sanoit itse että olet ollut kk-a pelaamatta. Älä vähättele niitä. Nyt istut alas, laitat asiat päässäsi tärkeysjärjestykseen. Mietit kaikki mahdolliset jutut millä voisit itseäsi auttaa ja teet pelaamisesi mahdollisemman vaikeaksi (mitä jos tyttöystäväsi maksaisi jatkossa vuokran ja sinä siirrät hänelle rahat?) Ja sitten tosissasi teet ne asiat, etkä jätä mitään takaporttia.
Kyllä sinä pystyt!!! Tsemppiä taisteluun!

4

Pitää näissä peliasioissa jaksaa vain uskoa siihen, että menneisyys ei ole tae tulevaisuudesta. Vaikka olisi epäonnistunut useastikin lopettamisaikeissa, voi silti onnistua. Pitää vaan uskoa siihenkin tosiasiaan, että pelaaminen ei ole oikeudenmukaista. Itsellä on päässä varmaan ajatus, että kun on niin monta vuotta ja niin paljon rahaa hävinnyt, on oikeus ja kohtuus että saa vastineeksi joskus voittojakin. Ei se vaan mene niin.

Olen pelannut lottoa pienestä pitäen, siis oikeastaan jo useamman vuosikymmenen. Pa(rha)immillaan oli jopa 40 riviä, mutta silti en ole voittanut koskaan edes 100 euroa. Sitten saa lukea tarinoita, “kokeilinpa ensimmäistä kertaa ja voitin päävoiton…” eli kova yritys ja usko ei pelaamisessa auta mitään. Uskoa kannattaa siihen, että tappio on todennäköisempi kuin voitto. Jokunen lottorivi on edelleenkin, mutta mitään kutkuttavaa arvonnan odottelua ei ole vaan oletusarvo on se, ettei mitään voita. Aikaa myöten saatan lopettaa lotonkin, sitten kun olen unohtanut numeroni.

Vaikka lottorivejä on ollut paljonkin, lotto ei ole se ongelma rahallisesti eikä riippuvuutta aiheuttavana. Vaikka edelleenkin pelaisi 40 riviä viikossa, niin se olisi pienempi summa kuin mitä kauppareissulla voi mennä pelikoneeseen muutamassa kymmenessä minuutissa tai jos pelitileissä ei olisi rajoituksia niin sama voisi mennä nopeatempoisiin kasinopeleihin tai Veikkauksen nettiarpoihin. Pitkä itku lyhyestä ilosta siis :cry:

5

Kiitos kommenteista ja tsempeistä!

Katselin nettipankista, niin yhteenmuuton jälkeen oon pelannut paljon vähemmän ja ollut jopa kolme kuukautta yhdessä kohtaa ilman pelejä. Eli kyllä tyttöystävän ja tämän “oikean” elämän menettäminen pelottaa ja motivoi pysymään kuivilla. Jos tyttöystävän kanssa tulisi ero, niin luultavasti pelaaminen lähtisi ihan lapasesta ja pahimmassa tapauksessa mukaan tulisi vielä alkoholi. Ennen tyttöystävän tapaamista mulla oli sellaisia kuukausia, että pelasin ja join paljon, meno oli todella holtitonta. Vasta nyt kun olen käyttänyt alkoholia paljon vähemmän oon huomannut, että kuinka huono olo mulla oli ennen ja kuinka paljon se vaikuttti siihen, että hain parempaa oloa pelaamalla.

Vuokranmaksu vastuun siirtämistä tyttöystävälle oon miettinyt ja kyllä sen tenkiin kunhan saan vuokrat maksettua ajalleen nyt. Pelaan yleensä netissä ja oon pyytänyt porttikiellon useille nettikasinoille, mutta ainahan sitä pelihimoissaan jostain uuden löytää. Yksi toimiva esto holtittomalle netissä pelaamiselle on ollut se, että oon välillä nostanut palkkapäivänä melkein koko tilin tyhjäksi automaatista. Vaikka sitten repsahtaisin jossain ärrällä pelaamaan käteisiäni pois, niin tappiot pysyy järkevissä mitoissa. Toisin kuin netissä, siellä menee sataset ja tonnit muutamassa minuutissa kun pääse kunnolla vauhtiin.

Joo menneisyys ei ole tulevaisuuden tae - sen kun oikeasti ymmärtäisi, että pystyy muuttumaan ja pysymään kuivilla. Se on niin helppo aina luovuttaa ja todeta, että tälläinen mä vaan olen ja tälläinen pelinarkki tuun aina olemaan. Noiden voittojen suhteen oon kans luovuttanut. Tiedän etten tuu koskaan voittamaan edes omiani pois peleistä ja jos voitan kunnolla, niin se ajaa vaan ojasta alikkoon. Viime kesänä voitin reilu 9000e 11e panoksella voittajavedossa ja siitä lähti kunnon peliputki päälle, ja kohta oli mennyt 9000e ja kaikki muutkin rahat.

Mulla on nyt yhden rivin kestolotto tietyillä “onnennumeroilla”. Sen sallin jatkossakin itselleni, koska joku toivo pitää olla :laughing: :unamused: Jotenkin aivan totaalinen lopettaminen tuntuu mahdottomalta. Joskus koitin olla niin, että en pelannut yhtään mitään, en osallistunut edes kauppojen arvontoihin tai mihinkään muihinkaan arvointoihin joihin ei rahaa tarvinnut sijoittaa euroakaan. Olo oli todella surkea, tuntui kuin kaikki toivo olisi viety…niin mistä? Mutta siltä se vaan tuntui. Jotenkin todella todella tyhmää, että pelaaminen ei tuo elämään mitään hyvää ja silti uskoo, että se ylläpitää jotain toivetta jostain jota ei olemassa. Kai sitä luulee, että jos voittaisi lotossa pääpotin, niin muuttuisi yhtäkkiä paremmaksi ihmiseksi ja hallitsisi elämänsä yms.

En tiedä, mutta nyt pitää vähän siivota ja tehdä ruokaa. Kyllä tämä kai tästä taas paremmaksi muuttuu, kun nyt saan vaan tilanteen hallintaan.

6

Sitä loton tuomaa toivoa minäkin tarvitsen, sillä tulevaisuus tällä hetkellä työttömänä ja jossain vaiheessa ehkä taas töissä mutta tuskin kovinkaan kummoisella palkalla tuntuu aika lailla kituuttamiselta (toki se sitä olisi vähemmän, jos ei olisi viime aikoinakin peleihin rahoja tuhlannut). En usko keksiväni mitään ylivertaista yritysideaa ja jos keksisinkin, en uskaltaisi lähteä sitä toteuttamaan taloudellisen riskin takia (vaikka peleissä sitä riskiä otti ihan huolettomasti :open_mouth: ). Vaikka itse olisin keksinyt jonkun Angry Birdsin, niin tuskin olisin osannut ajatella, että niin yksinkertaisilla ideoilla voi menestyä vaan olettaisin vain, että pitäisi olla jotain ihmeellistä.

Lottorivejä olen tiputtanut pois sillä taktiikalla, että laitan pääasiassa 10 viikon kestolottoja ja katson vain, olenko voittanut vai en. Aina välissä poistan sieltä jonkun rivin, jota en osaa ulkoa ja lopulta ehkä jää ne pari-kolme riviä, joihin numerot on tietoisesti valittu kauan sitten. Ne voisivat kai olla sitten niitä omia onnenrivejäni, joihin joskus osuu tai sitten ei, mutta loppuelämääni en nyt sen varaan suunnittele. Muutenkin yritän oppia asennoitumaan niin, että näillä mennään mitä nyt on ja tietysti elämää voi yrittää parantaa jotenkin realistisemmin. Mutta että ei sitten vanhuksena huomaisi, että koko elämä meni odottaessa asioita, joita ei sitten lopulta tapahtunutkaan. En tiedä, miten kauan itseä pitää aivopestä, että oikeasti osaa muuttaa asennoitumista. Helpommin sanottu kuin tehty.

7

Sanoit että yritit pelaamalla täyttää jotian tyhiötä ja olet pelaannut pahaan oloon. Pitäisikö sinun alkaa selvittämään syitä pahaan oloon ja miten voisit auttaa itseäsi muulla tavalla kun pelaamalla. Itse olen joutunut kääntämän kaikki kivet ja opettelen parhaillaan uusia tapoja selvitä huonosta olosta ja elämän vastoinkäymisistä. Ei se helppoa ole, mutta en minä muuten näistä peleistä eroon pääse.

8

Taistelu on aivan oikeassa tuossa tyhjiön täyttämisessä ja pahaan oloon pelaamisessa. Itsekin olen tässä viime kuukausina kelaillut historiaani ja asioita, joita on tapahtunut, vaikeita dominoivia läheissuhteita ja toisaalta sellaisia, joissa kaikki aina lakaistaan maton alle. Mikä pelaamisessa on ollut tyhjiön täyttämistä, pahan olon pakenemista, sitä että on elänyt toisten ehdoilla ja mukautunut toisten elämään sen sijaan että olisin osannut alkaa oikeasti miettiä, mitä itse haluaa ja uskaltanut tehdä ratkaisuja?? Sekin vielä, että en nyt ole mikään huippulahjakas tai entinen ihmelapsi, mutta tälläkin lahjakkuudella tai opitulla osaamisella joku toinen olisi päässyt pitkällekin, mutta varmaan pääosin itsetunto-ongelmista johtuen olen jäänyt jumittamaan enkä ole uskaltautunut markkinoimaan itseäni tai ylipäänsä uskaltautunut ottamaan jotain eteenpäin vieviä askelia. Ehkä tämänkin olen yrittänyt korvata niillä onnistumisten, epäonnistumisten, vähäisten ilojen ja jatkuvien pettymysten kokemuksilla, joita peleistä on saanut. Ja kun tunnollisesti asiat haluan tehdä, niin tunnollisesti olen myös pelannut yleensä niin kauan kuin rahaa on riittänyt. Jos jossain vaadittaisiin esimerkiksi erinomaista suomen kielen taitoa niin en varmaan hakisi, kun saattaisin kirjoittaa väärin vaikka jonkun : jompikumpi vai jompi kumpi :open_mouth: Joku saattaisi tämän kirjoitukseni perusteella ajatella, että onhan tuo riittävän erinomainen kielitaito(vaikka saattaa ollakin kaikenlaisia pikkuvirheitä :slight_smile: ), mutta tämä varmaan kertoo jotain itseluottamuksestani. Tunnistaako joku muu itsensä tästä?

Tulevaisuudessakin on ongelmia tuon dominoivan, arvostelevan ihmisen suhteen (muillakin kuin minulla) eikä taida olla odotettavissa, että hän muuttaisi käytöstään. Jotkut asiat menneisyydestä eivät ole enää mukana tulevaisuudessa - vain se, miten ne asiat pystyy lopullisesti käsittelemään. Sitten on vielä tulevaisuuden kaikenlainen epävarmuus ja mahdolliset uudet hankaluudet ja kykeneekö enää saamaan selville, mitä itse tahtoo ja onko sen toteuttamiseen mahdollisuuksia. Ja tietysti ne raha-asiat, jotka olisivat nyt paremmin jos ei olisi pelannut. Miten tulevaisuudessa selvitä tämän kaiken kanssa pelaamatta omia, lainattuja, toivottavasti ei sentään varastettujakin :blush: Jokaisen odottamattoman rahan tarpeen tullessa varmaan ainakin käy mielessä kasinot. Mutta kun edes aluksi loksahtaisivat aivot siihen asentoon, että pelikoneelle jalat eivät veisi, olipa pelihimon tai pelipakon syy mikä tahansa.

9

Tunnistan samoja piirteitä itsessäni, Toivekas. Ja tunnollisena minäkin olen pelaannut “peruustellisesti” :laughing:
Itse olen sitä mieltä että riippuvuudesta irtautuminen vaatii laajan perustuksiin asti menevän remontin, pelkkä pintaremontti ei riitä

10

Aika osuva tuo remonttivertaus :smiley:

11

Silloin joskus kymmenen vuotta sitten pelaaminen oli pakokeino yksinäisestä ja tylsästä elämästä. Nykyäänkin pelaamisella pakenen todellisuudesta omaan pelimaailmaani. Parhaimmillaan pelaaminen on todella rentouttavaa ja unohdan kaiken muun. Se nyt on sanomattakin selvä, että olisi fiksumpaa pelaamiseen sijaan etsi joku toinen keino rentoutua, paeta todellisuutta jne. MUTTA kun on pienestä asti toiminut samalla kaavalla, niin vaikea sitä on tapojansa muuttaa. Kyllä mä kuntoilua, lukemista ja muuta harrastan kans, mutta pelaaminen on aina ollut se ykkös juttu. Yksi pieni pelisessio tarjoaa kaiken: rentoutumisen, kiksit, epätoivon, toivon jne. :laughing:

Tutuilta jutuilta kuulostaa nuo toiveikkaan tapauksen kirjoituksen jutut. Oikeastaan 99% voin sanoa, että olisin voinut kirjoittaa tämän kaiken kanssa.

Tänään on aika sekava fiilis. Miljoona asiaa taas päässä ja jokaisen ajatukset taustalla hoen itelleni, että kyllä tästä TAAS selvitään. Se että aina selviää jotenkin pelimorkulasta kuiville on aika petollista, koska sitten kun repsahtaa taas pelaamaan niin tietää, että selviää vaikka häviäisi TAAS kaikki rahansa.

Mut nyt yritän kuunnella musaa tai jotain, ja yritän rentoutua.

12

Tänään tuli lomarahat ja sain maksettua tämän kuun vuokran. Lisäksi laitoin säästötilille enskuun vuokran jo sivuun ja jäi vähän vielä käyttörahaakin. Nyt on edessä sitten se vaikein vaihe, miten pysyn erossa peleissä. Silloin kun on peea, niin kaikki tietää että silloin on “helppo” olla ilman pelejä, mutta sitten kun pamahtaa rahaa tilille, niin samalla pelipiru istahtaa olkapäällä ja aloittaa saman vanhan vokottelun pelien pariin. Nyt on vaan pakko pysyä kuivilla. PAKKO.

13

Tsemppiä. : )

14

Hirveesti taemppiä myös täältä, se nimenomaan on sitä todellista taistelua kun rahat polttelee tilillä, mutta sä pystyt siihen. :slight_smile:

Aikaa siihen menee mut jossain vaiheessa tilillä olevia rahoja ei pelien suhteen edes ajattele ja se on mahtava tunne. Tai se kun huomaa millaisia kaikkia mahtavia juttuja sillä rahalla saakaan, rahan arvo alkaa vähitellen palautua mieleen.

15

Kiitos kommenteista ja tsempeistä! Muuten on mennyt ihan ok, mutta tänään laitoin 4 euron pitkävedon. Summa on todella pieni, mutta pelasin siltä. Nämä urheiluvedonlyönnit on kans kinkkisiä, koska tykkään seurata urheilua ja jos mulla on “varma” näkemys lopputuloksesta, niin tuntuu hölmöltä jättää pelaamatta. Toki näissä urheiluvedonlyönneissäkin on joskus lähtenyt homma täysin lapasesta, yleensä silloin jos on vetänyt vedot jossain ulkomaisella buukerilla ja oon voittanut vähän enemmän, ja innostunut painamaan isoilla panoksilla voitetut rahat korkoineen “varmoihin” pikku kertoisimiin kohteisiin.

Mutta tärkeintä on nyt se, että oon pysynyt sloteista ja muista nettikasino paskoista eroon.

En tiedä miten suurta itsepetosta tässä taas petaan, kun uskottelen et pikku urheiluvedonlyönnit on ok samoin, kuin lotto riviä per viikko. Mielessäni oon hahmotellut, että jos femman vaan pelaan viikossa, niin homma on ok, mutta kauan se pysyy siinä femmassa sitten taas…

Eli kai mun pitää lopettaa kaikki urheilunkin kattominen, että voin olla täysin pelaamatta. Tuntuu todella mahdottomalta, etten katsoisi mitään urheilua enää koskaan. Tämä kuulostaa nyt kauheilta tekosyyltä sallia pikku pelaaminen, mutta elämä ilman urheilun seuraamista olisi aika paljon tyhjempi.

Aika dilemma taas. Kuinka monisi uskoo, jos narkkari sanoo, että pitää käytön ihan vaan kohtuullisena ja hanskassa…

16

Mä uskon siihen, että jokainen löytää sen oman tiensä. Mä laitan välillä Eurojackpotin tai Loton odottelemaan megavoittoa (:D) ja ihan hyvällä fiiliksellä, koska ne ei aiheuta mulle ollenkaan riippuvuutta. Hypnoosissakin kitkettiin mielestä pois kaikki muut rahapelit paitsi lotto ja terapeutin mukaan se on aika yleistä. Suurimpia riippuvuuden aiheuttajia on nimenomaan kasinoilla olevat pelit, joissa pallot pyörii ja ilmestyy millon mitäkin hauskoja bonuspelejä tai yllätyksiä.

Onhan näissä aina vaaransa, että mikä tahansa rahalla pelaaminen johtaa useamman tunnin peliputkiin, mutta kaikilla on tosiaan ne omat tiensä. :slight_smile:

17

Vähän vedonlyöntiä harrastanu pikku hiluilla, kunnes kyllästyin kioskilla ramppaamiseen(Veikkauksen tili on suljettu) ja löysin taas yhden nettikasinon/bookeri jonne sain tehtyä tilin. Eka muka vaan pelasin pikku vetoja pikku panoksilla, mutta tänään sitten vedin pelitilillä olleet 29 euroa sloteilla muutamas minuutis sileäksi, ja sitten oli tietysti pakko tehdä talletus. Onneksi pankkitilillä oli vain 30e, mutta olisi nekin saanut jäädä pelaamatta. No nyt sitten taas suljin pelitilin ja toivon, etten löydä kohta pian uutta pelipaikka. Onneksi pankkitili on tyhjä, niin on helppo olla pelaamatta.

Niin ne lomarahatkin tuli reilu viikko sitten ja nyt on jo kaikki mennyt, mutta ei onneksi peleihin. Suurimman siivun vei vuokrat, eli maksoin rästiin jääneen kesäkuun vuokran ja vielä tämänkin kuun vuokran pois. Lisäksi oli muitakin pakollisia maksettavia laskuja. Perjantaina pitäisi tulla tili, joten taas pitäis tsempata ittensä pysymään kuivilla.

Että ei tässä oikean hirveesti nappaa tämäkään loma, kun teen tästä itelleni helvetin. Liikaa aikaa ja rahaa, niin kusen hommat aina…

18

Juu tänään tuli tili ja rahat olisi just riittänyt vuokraan. Ongelma vaan oli se, että seuraavaan tiliin on kaksi viikkoa ja se on vähän nihkeetä elää kaksi viikkoa ilman rahaa, kun pitäisi autoon bensaa ostaa, syödä jne. No sain tietenkin kuningasajatuksen, niin ku aina…eli pelaanpa vähän ajatuksella “voitan pari sataa, maksan vuokran ja mulle jää se pari sataa elämiseen”. No nyt on enää tilillä karvan yli 200 euroa ja tämän kuun vuokra on maksamatta ja syyskuun vuokra pitäis maksaa 2.9. ja sitä rahaa elämiseenkin pitäisi olla. ELI KUSESSA OLLAAN TAAS.

Mitäs nyt sitten? Vaihtoehtoja on kaksi: elää näillä 200 eurolla seuraavaan palkkaan tai sitten painaa loput 200 euroa ja toivoa, että napsuu isompi voitto.

Vitutus on suuri. Idiootti mikä idiootti, vittu kun on taas tyhmä olo!

Saatanan kesälomat sekottaa aina kaiken. Jos olisi tullut normaalipalkka, niin ei olisi tarvinnut alata pelaamaan rahoja elämiseen…joo kuulostipa hölmöltä :laughing:

Aika nöyräksi nyt taas vetää. Aamulla oli ihan hyvä fiilinkin ja nyt ollaan taas tilanteessa miten vitussa tästä taas selvitään?

Nyt pitää vaan rauhouttua ja funtsia…tai jotain :unamused:

19

Joo, toi on toi perinteinen tunne että on jo kusessa ja tuntuu että olisi kuopan pohjalla, mutta niin ne asiat vaan voi mennä vieläkin huonommin kun alkaa pelaamaan. Parin viikon rahattomuus voi siirtyä parin kuukauden rahattomuudeksi nopeasti, koettua on joskus.

En tässä voi kun toivottaa tsemppiä ja toivoa että jätit pelaamatta ja keksit jotakin. :frowning:

Itse jätin tässä kuussa pelaamatta ja myin vähän tavaraa että sai vähän yli 100e käyttörahaa. 100e menee niin nopeesti nettikasinoille ja RyöstöAutomaattiYhdistykselle, mutta sen jälkeen olisi aina tyytyväinen johonkin 50e seteliinkin.

20

Juu matka ojasta allikkoon on pelaamalla kyllä lyhyt, vartti ja ollaan silmiä myöden kuses. Mut se on tää pelurin ajattelu kyllä ihan omanlaisensa, kun aina yleensä päätyy siihen että pelaamalla ne rahaongelmat helpottaa.

Koitan tässä nyt hieroa jostain(?) rahaa. Ei auta ku taas uskoa omiin ultimaattisiin kykyihin kammeta ittensä taas kuiville jotenkin :laughing: Tuon edellisen viestini jälkeen menin vielä 25e tallettamaan ja kotiutin 100e, nyt siellä pelisivustolla odottaa pari päivää tietenkin odotus tilassa ja PERUUTA -nappula huutaa kutsuvasti.

On tää kyllä super raastava tapa elää :cry: