Olen lukenut Vähentäjien ja Lopettajien keskusteluita paljon, mutten ole epäonnistumisen pelossa uskaltanut ennen kirjoittaa tänne. Keskusteluista on kuitenkin ollut paljon apua ongelman vakavuuden ymmärtämisessä.
Vuosi sitten tajusin, että en ikinä opi juomaan niinkuin muut. En ole koskaan juonut usein, mutta ennen vähentämispäätöstä olin aina juhlissa ensimmäisenä ja eniten humalassa, ja loppuillasta usein sammuin. Olin yrittänyt hallita juomista monin tavoin mm. juomalla miedompia juomia ja juomalla alkoholittomia juomia alkoholijuomien välissä. Ei auttanut. Aina kun promillemäärä kohosi riittävän korkealle, minulle tuli huoleton asenne kaikkia asettamiani sääntöjä kohtaan, ja tuloksena oli kova humala.
Sitten keksin ratkaisun ongelmaan: Pysyn reilusti kohtuuden puolella, eli tähtään ennemminkin kohtuukäytön alarajalle kuin ylärajalle. En siis juo itseäni edes pikkuhiprakkaan. Hiprakka on kuitenkin se ensimmäinen askel, josta känni alkaa rakentumaan. Hiprakassa ajatus kontrolloidusta juomisesta ei houkuta, ja kohta sitä ollaan niin kännissä että.
Aivan kokonaan en ole alkoholin käyttöä lopettanut, koska tässä maassa on niin vaikeaa olla absolutisti. On helpompi sanoa juhlissa tai illanistujaisissa, että “voin mä yhden ottaa”, kuin kulkea kädet taskussa ja sanoa, että “mä en ota mitään, kiitos.”
Vähentämispäätöksestä on nyt kulunut vuosi aikaa. Yhtään kertaa en ole ollut humalassa sen jälkeen. Onko tehnyt mieli? Aluksi teki, mutta ei enää viimeiseen puoleen vuoteen. Ennemminkin tekisi mieli lopettaa kokonaan, koska kontrolloitu juominen vaatii niin paljon itsekuria.
Ei se niin vaikeeta ole olla apsolutisti. Kun olet juomari huomaat vaan kaikki ne jotka juovat. Absolutisteja löytyy paljonkin mutta kiinnität katseesi vaan niihin ketkä ryyppää… Paikkoja jossa ei ole juomareita–>
-Urheilijat
-Uskonmiehet ja naiset
-AA
-A-kilta
-Aika moni BIKER on raitis tai melkeen raitis
Jeps onhan niitä raittiitakin toki olemassa, ja kyllähän moni siinä vaiheessa kun “täys raittius” iskee niin hakeekin selvää seuraa , sehän on SELVÄ. Niin en nyt halua rueta paapomaan gary75 että ei muuta KU USKOON JA RAITTIUTEEN! , ei se niin mene ei, jokaisella tulee elämässä vaiheita johon pelkkä raamatun lukeminen ja sunnuntai kirkkoon meneminen eivät vain yksinkertaisesti auta, Ja silloin moni juuri ottaa muutamia, josta saattaa kehkeytyä USEAMPIA, lopulta se humala. Tuossapa se juuri olisikin kun keksisi VARMAN keinon suojautua houkutukselta, itsekkin viime vuonna olin sen yhtäjaksoisen reilun 6kuukauden selvän jakson ja ratkesin, toki vitutti ja vieläkin vähän mutta SUOSTA taas noustu ja ollaan oltu jälleen yli 3kk selvänä. Nyt taistelen entistä vahvempana kuitenkin kun tiedän että pystyn olemaan raittiina jos vain haluan. Mulla itsellä henkilökohtainen helvetti on SUOMEN kesä, sillon se piru hyppii olkapäällä melkeenpä joka päivä, että otahan parit lähetään rannalle baarin kautta yms. Mut päivä kerrallaan!
Houkutukselta suojautuminen minuakin askarruttaa. Olen tullut siihen päätökseen, että lopetan nyt murehtimisen tulevasta ja luotan siihen, että osaan tehdä oikeat ratkaisut sitten jos retkahdus tapahtuu. Ei nämä tänhetkiset pohdiskelut tai päätökset siinä vaiheessa kuitenkaan paljon paina. Hyvää talvea!
Se on kyllä totta että tämänhetkiset ajatukset yms ei paljon paina jos ratkeaa, se on kyllä kanssa niin nähty sitä omalla kohdalla ainakin “palkinnut” raiuttiuden vetäsemällä kännit, ei ole kyllä mikään paras keino. Mutta jokainen tavallaan… Ja hyvää talvea vaikka kevättä kohtin mennään
Melkein kolme kuukautta on kulunut siitä kun viimeeksi kirjoitin tänne. Juominen on vähentynyt entisestään johtuen pääasiassa siitä, ettei mitään juhlia tms. ole ollut. Toki syyn “juhlaan” olisi voinut keksiä aiheesta kuin aiheesta, mutta juhliminen (juominen) ei enää kiinnosta samalla tavalla kuin ennen.
Normaaliksi alkoholinkäyttäjäksi minusta ei ole. Sen olen saanut todeta kokemuksen kautta monta kertaa.
Kontrolloitu juominen kuitenkin toimii. Se on minulle hyvä kompromissi juomisen ja raittiuden välillä. Se määrä minkä juon ei tunnu missään eikä vaikuta mitenkään. Yleensä katson kellosta mihin aikaan aloitan lasin ja seuraavaa en aloita ennenkuin edellinen on palanut pois. Tällaisessa juomisesta ei ole sinänsä mitään iloa, mutta se helpottaa sulautumaan joukkoon sellaisissa tilanteissa, joissa kaikki muut juovat.
En tiedä voisinko juoda enemmän ja silti säilyttää kontrollin. Ehkä vähän, mutta olisinko silloin tyytyväisempi. En. Juomisen kontrollointi olisi vain työläämpää.
Kuukausia on kulunut edellisestä viestistä. Juominen on yhtä vähäistä kuin ennenkin, mutta lähiaikoina mieltäni on alkanut vaivata, miksi kohtuukäytön rajoista on niin vaikeaa pitää kiinni. Rajathan ovat varsin korkeat. Harva juo niin paljon.
Varsinkin kertakäytön rajasta on ollut vaikea pitää kiinni. Normaalisti minun ei juuri tee mieli alkoholia, mutta heti kun ensimmäisen on juonut, toista alkaa tehdä mieli. Erityisen vaikeaa kertakäytön rajasta on ollut pitää kiinni juhlissa ja muissa tilaisuuksissa, jotka kestävät pitkään ja joissa juominen “kuuluu asiaan”. Silloin tuntuu siltä, että kaikki asiat ovat vähentämispyrkimyksiä vastaan:
[]Juomishimo kasvaa sitä mukaa kun humalatila kehittyy.[/]
[]Alkoholin positiiviset vaikutukset kuten rentoutuminen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen lisääntyminen jäävät tulematta, jos kaikki aika menee juomien laskemiseen ja oman humalatilan tarkkailuun.[/]
[]Juoma lämpenee tai väljähtyy, jos sitä ei juo riittävän nopeasti.[/]
[]Jos juhlissa ei ole muuta ohjelmaa kuin seurustelu, juhlimiseen kyllästyy nopeasti jos ei juo. Juomia hakiessa ja niitä maistellessa aika kuluu rattoisammin.[/]
[]Jos ei juo, muut saattavat ihmetellä ja kysellä. Jotkut tarjoavat, jotkut jopa loukkaantuvat.[/]
En ole vielä luistanut vähentämispäätöksestä. Täytyy myöntää, että välillä juhlia on pitänyt jättää väliin siksi ettei houkutus kasvaisi liian suureksi.
Hei gary75,
onnittelut! Kuulostat tosi kovalta luulta. Niin kovalta että ei voi mitään, mielessä jopa käy että oletko oikea henkilö vai trolli. Sori, ei ole tarkoitus loukata! Tuo vaan ei monella toimisi. Ei mulla ainakaan. Mutta hyvähyvä jos sulla onnistuu! Ja mukava kun kerrot täällä, tämä on oikea foorumi.
Tuo lista, miksei juhlissa vähentäminen onnistu, oli melko “hauska” siinä mielessä että oli “mukava” bongata tuttuja elementtejä. Lisäisin vielä sen että
monissa juhlissa on TYLSÄÄ ja pitää kiskoa kaksin käsin että tunnelma kohoaisi
selvin päin juhlissa ei tapahdu mitään erikoista ja jutut ihmisten kanssa on ihan ookoo mutta äkkiä juteltu. (Nousu)humalassa sensijaan ilta on täynnä tapahtumia ja tilanteita, ja syvällisiä keskusteluja. Näitä on oikein muisteltavaksi asti.
huonoimpia neuvoja viinaan menevälle vähennysniksiksi on juoda aina joka toinen lasi vettä tai juoda pelkkää vettä puolenyön jälkeen. Ei maistu, eikä käy edes mielen vieressä. Pikkutunneillahan sitä vasta ryhdytäänkin tirpomaan tiukkoja kun kaljaa ei enää jaksa latkia. Pikkusielut pihistelkööt.
Itse aattelin taas ryhtyä tipattomalle, puoleksi vuodeksi nyt alkuunsa. Vähentäminen kun ei onnistu. Mutta sulle toivotan onnea ja menestystä!
Nyt on kaksi vuotta kulunut vähentämispäätöksestä. Sen kunniaksi lopetan tähän viestiketjuun kirjoittamisen. Lupaan aloittaa uuden ketjun tänne tai Lopettajien puolelle, jos palaan vanhoihin tapoihini ja alan taas juoda humalahakuisesti.
Syy ketjun päättämiseen on se yksinkertainen tosiasia, että olen nykyisin käytännöllisesti katsoen raitis enkä näin ollen enää katso olevani “vähentäjä”. Mitään päätöstä ei raitistumisen takana ole. Olen vaan huomannut, etten tarvitse alkoholia mihinkään eikä sitä edes tee mieli kunhan en vaan ota sitä ensimmäistä.
Juomisesta kieltäytyminen on edelleen vaikeaa tapahtumissa, joissa kaikki muut juovat, mutta se käy koko ajan luontevammin. Joskus harvoin sorrun ottamaan yhden tai kaksi, mutta turha kai sillä on päätä vaivata niin kauan kun se pysyy siinä.
Hyvää uutta vuotta kaikille plinkkiläisille. Tsemppiä!
