Vähentäminen luonnostaan

Olen juonut usean vuoden ajan kerran viikossa kaatokännit. Olen saanut hävetä itseäni ja käyttäytynyt typerästi useamman kerran. Usein on muisti kadonnut matkan varrella. On ollut suojelusenkeleitä mukana, uskon vakaasti näin ja KIITOS heille.

Tämän vuoden aikana on tapahtunut jokin ihmeellinen muutos. Alkoholin käyttö on vähentynyt hiljalleen niin, että alkuun parin viikon välit ovat muuttuneet kerraksi kuussa ja nyt viime kerrasta on jo 6 viikkoa. On myös hankalaa saada nousuhumala, alkoholi väsyttää ja useimmiten ilta loppuu klo 21-22.

Olen myös lopettamassa tupakan polttamista. Jo 2 viikkoa ilman tupakkaa. Tää kaikki taitaa johtua siitä, että kroppa ei vaan jaksa joka viikonloppuista liuotinten käyttöä. 38-vuotiaana olen uupunut, mutta tyytyväinen että nyt on näin. Alitajuista työstämistä on kyllä tehty jo 7 vuoden ajan.

Huomenna olis vanhojen työkavereiden bileet. Ei tee mieli mennä, en uskalla mennä selvin päin enkä halua juoda. Sosiaalinen elämä on kyllä aika retuperällä. Ehkä voimat palaavat pikku hiljaa. Ja sitten uskallan selvin päin bileisiin.

Moi,
Mulle on käynyt kanssa noin, se oli joskus yli 10 vuotta sitten. Juominen lähti elämänkriisin myötä todella pahasti käsistä. Sitten kun kriisi helpotti niin juominen vaan väheni ihan kuin itsestään.

No hei tundratyttö! ei olla taidettu aikaisemmin tavata vaikka näköjään sullon nimimerkki ollut jo useamman vuoden.
Joskus se raja tulee vaan vastaan, että asialle pitää tehdä jotain ja parempihan se on kun luonnostaan lähtee sujumaan kuin hampaat irvessä.

Hei!
Olen tosiaan juonut hirveitä määriä viimeisen 20 vuoden ajan. Mä tein prosessia päässä pitkään, muutamia epätoivoisia väkisin raitistumisia takana, a-klinikka ja antabus ja AA-kokeilukin. Nimimerkkikin on ollut useamman vuoden olemassa.

Olen jotenkin nyt onnellinen, kävin bileissä ja join 2 lasia kuoharia. En tykännyt tunteesta. Onneksi oli ihania vanhoja työkamuja joiden kanssa sai vain olla ja juoda teetä. Eikä juomattomuutta tarvitse selitellä. Olen paljon kivempi selvin päin. Tylsä ehkä, mutta en ainakaan mokaileva känni-idiootti.

moikka!
olen aina sanonut että ikä(kin) saattaa vähentää alkon käyttöä ihan itsekseen. tästä on omaakin kokemusta. lisäksi tuttavapiirissäni on ja on ollut vaikka kuinka monia jotka ovat nuoruudessaan ja vielä aikuisenakin juoneet alkoholistisesti mutta iän myötä sekä määrät että varsinkin kerrat ovat muuttuneet. käsitän asian niin, että nämä ihmiset eivät koskaan varsinaisesti sairastuneet alkoholismiin. eli he olivat “vain” suurkuluttajia. mutta tämähän on alkkispiireissä tabu. eli menepä mainitsemaan tästä vaikkapa Lopettajien puolelle, niin saat tasan kilon peetä niskaasi.
kivaa tundratyttö kun palasit taas linjoille! :smiley:

Joo olen samaa mieltä, ihmisissä on selvästi suuria eroja siinä millä määrillä ja juomiskerroilla alkoholisoituu. Joillain se suurkulutus taas saattaa mennä ns luontaisissa sykleissä elämäntilanteiden mukaan tai just iän myötä vähenee, ilman sen suurempia seremonioita. Minusta tuntuu, että tämä mun vähennysfiilis ja ns mitan täyttyminen on osittain Sitä, että iän myötä tulee jotain rauhoittumista ja mukavuudenhalua ja ehkä myös iän myötä heräävää vastuuntuntoa omasta terveydestä.

Hei tundratyttö!
Mahtavaa, että asiat ovat ottaneet uuden suunnan! Iso peukku!

Olen edelleen aika selvillä vesillä. Myös tupakointi on loppunut viime syksyn aikana. Oon juonu kolmesti syksyn aikana, muuten ei oo tehny mieli. Ah tätä onnea ilman alkoholia!

oi miten hienoa lukea näitä onnistumisen viestejä! kiva kun kerroit kuulumisiasi. tsemppiä jatkoonkin!

Oli kivaa lukea viestejänne! Olen myös pohtinut esim. alkoholismin ja suurkulutuksen eroja. Nykyään en kovinkaan helposti ala luokitella ihmisiä esim. alkoholisteiksi kuten en itseänikään. Se voi olla hyvin loukkaavaa sekä myös mennä pahasti metsään. Olkoon jokainen sellainen kuin ajattelee olevansa.