Luin läpi koko ketjusi @KarvanVerran. En enää paljoa käy täällä Vähentäjien puolella, koska en koe useimpien tarinoiden täällä tukevan juomattomuuttani.
Tämä neljän vuoden vähentämisprojektisi on poikkeus. Sanon tämän nyt suoraan, tragikoominen tarinasi saa piintyneemmänkin juopon ymmärtämään, että alkoholistille ainoa keino on lopettaa kokonaan. Alkoholinkäytön hallitsemisen harjoittelu juomalla 2-3 päivän rännejä olisi aivan huikeaa Kummeli-kamaa, jos kyseessä ei olisi oikea ihmiselämä.
Alkoholin kanssa vähemmän on aina parempi kuin enemmän, joten jokainen selvä päivä ja jakso tekee elimistölle hyvää. Ainakin juomiseen verrattuna. Mutta kohtuukäytön juna on sinulla mennyt jo monta aikaa sitten.
Anteeksi ja kiitos, luikin takaisin Lopettajien puolelle. Ja aivan vilpittömän valtavasti toivon sinun tulevan perässä, kun olet siihen valmis.
Hei @Teme70 - ei olisi lainkaan hassumpaa jos kehtaatte käydä Lopettajien puolelta aina välillä täällä Vähentäjissä sanomassa tarvittaessa vaikkapa ne Spede-sketsin kuuluisat “suorat sanat”.
Vahvasti samat mietteet kuin Temellä. Historiaasi peilaten, uskon että todennäköisyytesi oppia kohtuukäyttäjäksi on suunnilleen sama, kuin että oppisit puhumaan mandariinikiinaa takaperin samalla kun jonglööraat viskipulloja norsun selässä. Mahdollista toki.
Juomatonta juomaa tuntuu olevan jäljellä. Toivon sinulle tietenkin parasta samalla tunnustaen, että haen tästä ketjusta sosiaalipornoa ja vahvistusta omalle päätökselleni olla juomatta.
Luin koko ketjusi hiukan ällistyneenä. Olen minäkin itseäni huijannut jo vuosikaudet kohtuukäytön suhteen, mutta että siis… mitä että? Harjoittelet “kohtuukäyttöä” suunnittelemalla parin päivän putkia ja vallan äimistyt, kun et saakaan poikki? Ja “harjoittelet” kuin mitäkin urheilusuoritusta mielestäsi?
Täytyy kuitenkin kiittää siitä, että ketjusi vahvisti hiljalleen kasvavaa omaa tunnetta, että en todella voi ottaa yhtään. Samanlaista sekoilua siitäkin seuraisi.
En tarkoita loukata. Olen vaan ihan aidosti pöllämystynyt.
En ole nyt vähään aikaan täällä käynyt, mutta laitellaanpa päivitystä. On ollut “pikkaisen” kosteata pääosin viime kirjoittelujeni jälkeen.
Mutta mutta… nyt olen ollut juomatta jo useamman viikon ja olo on mitä mainioin. Uskon että olen vihdoin päässyt tasapainoiseen suhteeseen alkoholin kanssa, eikä minun tee sitä enää mieli.
En ole siis nyt laisinkaan huolissani siitä että elokuussa tulee muutamia “juopottelu” tapahtumia. Tunnen nyt että olen tasapainossa asian suhteen enkä ole edes kiinnostunut että niistä alkaisi mikään putki.
Terve Karvanverran. Minusta olet tehnyt itsellesi hienon palveluksen kun olet lukenut kommentteja ja analysoinut asioita. Ja erityisesti saanut hyvän tauon aikaan.
Jatka tilanteiden tutkimista elokuun aikana. Keikut alkoholismin rajoilla, älä päästä itseäsi putoamaan reunan yli. Kirjoittamasi perusteella arvostat näitä selviä aikoja paljon.
Kiitos. Ja arvostan todellakin tätä selvinpäin oloa.
Olen vihdoin voittanut alkoholinkirouksen. Se on ajettu pois minusta. Alkoholi ei ole enää herrani, vaan minä olen alkoholin herra. Voin nyt rauhassa juoda sosiaalisesti alkoholia halutessani, ilman pelkoa että minulla lähtee taas putki päälle.
Se on aivan mahtava tunne, kun tajuaa että on päässyt siihen pisteeseen. Mietin tuntuuko uskonnollisen herätyksen saaneista myös tältä. Vapaalta. Kahleet on rikottu mielestä.
Elokuussa minulla onkin joitain sosiaalisen juomisen tilaisuuksia. Mutta ne eivät huoleta minua. Katson levollisesti niiden suuntaan, tietäen että ne tulevat vain olemaan hauskoja päiviä joista ei muuta seuraa.
Toivon että parantumiseni antaa toivoa myös muille asian kanssa painiville. Kuten on sanottu olihan minullakin pitkä matka, joku tuolla huomautti että ketjuni on neljä vuotta vanha. Mutta missään vaiheessa en antanut periksi. Ja nyt se on palkittu.
Kiitos kaikille tällä palstalla, uskon että vuodatukseni tänne on ollut yhtenä tekijänä että olen päässyt tähän pisteeseen. Palaan viimeistään elokuun lopussa vielä kertomaan kuulumiset miten nämä sosiaaliset juomingit ja niiden jälkimainingit menivät.
Saanko kysyä miksi koet parantuneesi tuurijuoppoudestasi? Koska edellisellä kerralla ei alkanut putki / tuli lyhyempi putki? Tuurijuopotkin osaa nauttia selvinpäin olosta ilman, että itse sairaus on poissa.
Jaa… vaikea sanoa mistä tiedän. Tuntuu siltä että aivot on loksahtaneet eri asentoon nyt. Minä vain tiedän että nyt olen päässyt siitä eroon. Ja en minä vielä ole tämän parantumisen jälkeen alkoholia ottanut. Viime kerralla kun otin niin alkoi kyllä pitkä putki. Mutta enää sitä ei tapahdu.
Miten sen tiedän niin sitä en pysty selittämään. Mahtava tunne joka tapauksessa kun tiedän asian. Ikinä ennen en ole sitä tietänyt, vaan halunnut uskoa. Nyt tämä varmuus tulee niin syvältä ja on kuin osa minua, osa syvintä olemustani.
En taida enää uskoa että kirjoitat näitä tosissasi. Tiedät parantuneesi ja uskot olevasi muille vastaavassa tilanteessa oleville esimerkki parantumisen voimasta, vaikka viimeksi kun joit, se päättyi pahaan putkeen? Eli kun on hetken tipattomalla, aivot mystisesti korjaa alkoholismin, ”koska tällä kertaa tuntuu tosi kovasti siltä”?
En ole asiantuntija, mutta ehdotan, että mietit asioita ihan rauhassa, ja järjestät itsellesi toimintaa, joka tukee sinua. Mahdollisesti ystävän kanssa voisitte tehdä ihan tavallisia juttuja kuten ulkoilua, kahvittelua ym.
Menneisiin ei kannata tuhlata aikaa eikä katumusta. Meillä on vain huominen. Myös toisten esittämän kritiikiikin voi jättää omaan arvoonsa. Vain sinä itse tiedät, mitä olet käynyt läpi.
Kokemukset elokuusta siis… tuo kuukausi sisälsi ensimmäiset kerrat jolloin otin taas alkoholia sen jälkeen kun olin parantunut alkoholismista. Siinä oli monta tapahtumaa jossa oli juotava, tapahtumia ystävien kanssa sekä työtapahtumia.
Olen todella iloinen kun voin todeta että nämä juomingit vahvistivat sen että olen parantunut vihdoinkin alkoholismista. Olo on todella kiitollinen ja helpottunut. Olen niin pitkään tämän asian kanssa kipuillut kuten tämän ketjunkin alusta näkee. Nyt kun olen parantunut se tuo rauhan ja tyyneyden eloon.
Olen myös erittäin kiitollinen että minun ei tarvinnut mennä toiseen ääripäähän ja lopettaa kokonaan alkoholin käyttöä, vaan voin nyt juoda kuin normaali ihminen silloin tällöin.
Ymmärrän toki myös, että vaikka olen parantunut niin se ei tarkoita ettenkö voisi sairastua uudestaan. Eihän sekään tarkoita että kun flunssasta on parantunut etteikö voisi sairastua flunssaan myöhemmin. Tiedostan myös että minulla on varmastikin alttius sairastua. Joten aion kyllä yrittää olla varuillani tämän suhteen.
Kiitos teille kaikille tällä palstalla. Teidän kokemuksenne ja viestinne, sekä tänne kirjoittelu, on varmasti ollut tärkeä osa matkaani parantua. En tiedä mitä parantumiseni tarkoittaa tänne kirjoittelussa. Luultavasti se ajan myötä vähenee, mutta ainakaan vielä en ole kokonaan lopettamassa lukemista ja kirjoittamista.
Varmaan tiivistän monen ajatukset toteamalla, että antaa ajan näyttää miten menee. Jos vielä viiden vuoden päästä olet kohtuukäyttäjä ilman putkia, ostan sanomasi.
Kyllä täytyy olla tarkkana ettei sairastu uudestaan. Se on täysin selvää nyt yli kuukauden jälkeen joka on sisältänyt useita railakoita iltoja.
Täytyy olla tarkkana ja tarvittaessa hyvin tiukkana. Se että parantuu ja saa uuden mahdollisuuden on sanoinkuvaamattoman arvokasta enkä sitä halua heittää pois. Mutta se vaatii myös itseltä ponnistelua kun tilanne niin vaatii.
Pitkästä aikaa päivitys. Edelleen olen onneksi terveenä alkoholismista. Todella hyvä fiilis. Viimeksi pari viikkoa sitten otin alkoholia. Nyt en tiedä milloin seuraavan kerran, varmaan tuo pikkujoulukausi tuo joitain tapahtumia milloin otan taas.
Tämän tähän kirjoitan vielä kun tuli mieleen taas vahvasti… se mikä on mielestäni ollut parasta tässä kun olen parantunut alkoholismista, on se että ei pyöri asiat enää jatkuvasti sen ympärillä että milloin voin juoda.
Ennen luultavasti välttelin lähtemästä johonkin koska se olisi pois juomisesta. Kaikki pyöri jollain tasolla juomisen ympärillä. Jos sitten jonnekin lähdin niin olinko siellä oikeasti läsnä, vai pyrinkö vain mahdollisimman nopeasti pääsemään pois että voin juoda? Luultavasti tuo jälkimmäinen melkein aina.
Nykyään ei ole kiire mihinkään, vaan voi olla rauhassa ja läsnä eri tapahtumissa ja ihmisten kanssa. Ei ole alkoholi kutsumassa että tule nyt jo takaisin.
