Uuteen laskuun!

Hei teille kaikille alkoholin iloista nautiskelijoille ja kiroissa kärvisteleville piinatuille sieluille jotka kuljette omaa alkoholin liukastamaa kärsimyspolkuanne käytön vähentämistä kohti!

Päätin aloittaa jonkinlaisen päiväkirjan jossa
1 käyn läpi alkoholin käyttötapojani ja
2 tavoitteitani vähentämisen suhteen,
3 mietin miksi holi on niin tärkeetä mulle ja
4 yritän etsiä mahdollisesti parempia tapoja elää.

Taustaa, oon
-rapiat 40v mies parisuhteessa Etelä-Suomesta
-työssä freelance-pohjaisesti käyvä
-baareissa aiemmin kaljaa kitannut
-nykyisin enemmänkin hima/pussi-kalja/viinatissutteluun siirtynyt.

Yritän ennen kaikkea saada mietittyä miksi mun on niin vaikea kieltäytyä silloin kun kuulen kutsun ja on jotakuinkin mahdollista juoda. Onko se sitä holismia, tarve lääkitä ahdistusta ja elämän angstia (on sujunut vähän heikosti laiffissa viime vuosina), voimakasta ehdollistumista vai mitä…

Laitan lähipäivinä tarkempaa selvitystä, halusin nyt saada avauspostauksen vaan lähtemään kun oli sellainen olo (ihan selvinpäin nyt) että mun pitää saada homma jotenkin kuriin pikapuoliin tavalla tai toisella. Eli tavoite ois siis vähentää roimasti (jonkinlaiseen murto-osaan) nykyisestä, keskiarvo ehkä jotain 3-4krt/vk 15+ annosta/krt itsemurhatahdista.

Vaikka eri mittaisia taukoja joskus lisäksi onkin niin kutsu kuuluu ehkä kuitenkin turhan tiuhaan nykyisin… :slight_smile:

Toivoisin pystyväni jakamaan tässä suht rehellisesti mun kipuiluani holin käytön kanssa ja saavani onnistuneemmilta/kokeneemmilta vähentäjiltä ehkä vinkkejä siitä miten homma oikein onnistuu tai ei onnistu.

Tulin tähän ketjuun toivottelemaan tsemppiä! täällä yksi joka aikalailla samojen ajatusten kanssa pyörii. Vähentäminen ei oo oikeen sujunut niinkuin vielä esim joulukuussa ajattelin :smiling_imp: :slight_smile:

Tervetuloa porukkaan, Akuko! Minulle ainakin tänne kirjoittaminen on ollut tosi hyvä päätös. Melkein tekisi jopa mieli sanoa, että ratkaiseva, mutta en ehkä sentään. Oma vähentely alkoi joulun tienoilla muutamien viikkojen tipattomalla jaksolla ja sittemmin olen aloitellut kohtuullisempaa elämää. Tuntuu tosi hyvältä kaikin puolin, mutta valmis en todellakaan pääni kanssa vielä ole. Ohjakset täytyy muistaa pitää tietoisesti käsissä vielä pitkään, ellei jossain määrin aina.

Tästä se lähtee, tsemppiä! :slight_smile: