Uusi vanha kehissä - nyt ei leikitä

Me Lopettajat
1

Hei kaikki,

Tänne on tullut kirjoiteltua eri nimellä joitakin kertoja ja saanut apua sekä tukea aina, mutta se pirullinen arki ja stressi vei aina voiton. Elikä täällä taas mutta nyt vakavammissa merkeissä. Ihan kuin universumi tai jotkut poistuneet läheiset antaisivat nyt viimeisen mahdollisuuden tai kunnon opetuksen…
Tarina menee näin. Alkoholi on aina ollut kiva keino nollata pää jo nuoresta asti, pysyi ruodussa siihen asti kunnes työelämä meni vauhdikkaaksi ja vakavaksi, perhe-elämä taas vaativaksi - selityksiä riittää. Viinipullosta tuli lohtu ja lääke n. 7v sitten. Sen jälkeen menty ylä ja alamäkeä, kukaan ei juuri ongelmaani huomaa, koska olen niin hemmetin hyvä tässä. Mies on huomautellut jonkun tovin huolissaan, kun lasillinen jos toinen mennyt myös arkena.

Kaikenlaista remppaa on tullut mieleen ja kroppaan tästä kierteestä. Olen saanut ammattiapua ja sukeltanut muutaman vuoden ajan sisäisiin demoneihin. Olen tosissani halunnut lopettaa alkoholin kokonaan vuosia siihen kykenemättä, aina tulee jotain mikä saa juomaan, esim rankat YT:t töissä. Tiedän ja tunnen heikkouteni, työstän kokonaisvaltaisesti elämääni ja uskon, että nyt olen tarpeeksi vahva ja pakotettu lopettamaan. Turha selitellä kohtuukäytöstä tässä vaiheessa mitään.

Tähän on myös vakavampi tausta, joka voisi syöstä vain pahempaan juopotteluun. Sen takia syyllisyys on niin sietämätön että on varmasti pahin ja paras tapa saada nöyrtymään alkoholin edessä. Olen alle 40v pienten lasten äiti ja sain tietää sairastavani syöpää. Itseaiheutettu varmasti tällä kuluttavalla, suorittavalla elämäntyylillä. En vielä tiedä miten tästä selviän, mutta todennäköisesti kohtuu helpolla ja ennuste on hyvä. Piti sitten mennä näin pitkälle ennenkuin tuli herätys, mutta olen kiitollinen siitä.

Muutenkin taitaa olla viimeiset hetket tämän harrastuksen kanssa käsillä kun viininlittaus on aiheuttanut ihme juttuja öisin, herään ahdistukseen ja omituisiin kehon tuntemuksiin. En oikeasti enää uskalla ottaa edes lasia. Juomiseni on pahimmillaan iltatissuttelua, max reilu pullo viiniä perjantaisin. Mutta riittää tuhoamaan kaiken. Nyt ei enää pysty. On opittava pelkäämään tota myrkkyä, ja rakastamaan kehoaan kuin temppeliä ettei myrkkyä enää sisäsäänsä päästä.

Aika sekainen sepostus, mutta kiitos kun sain kirjoittaa sen ulos. Olen päättänyt voittaa ja onnistua, nyt tajuan millä leikin.

2

Tervetuloa uudelleen, Marsutar!
Minulla juoma-aika meni sillä tavalla pinnallisesti, että en osannut kokonaisvaltaisesti tunnistaa vahvuuksiani enkä heikkouksiani. Kuitenkin tuli vastaan päivä, jolloin kohtuukäyttö ja herrasmiesjuopottelu johti pohjalle. Tuli hetki, jolloin huomasin, että en enää halua juoda. Käsitin olevani heikko alkoholisti, tarvitsevani apua, ja päätin hakea sitä AA:sta. Siitä minulle oli kerrottu muutamalla sanalla. Toteutin päätökseni, menin jännittyneenä ja arkana ensimmäiseen palaveriini ja olen saanut olla raittiina siitä pitäen.


Ryhmissä jaamme kokemuksemme, voimamme ja toivomme

3

Kiitos viestistä. Hienoa, että sait apua ja löysit tien raittiuteen. Ja uskon myös, että ulkoinen apu voi olla ainut keino jos omat voimat ei riitä.

Itse ajattelin myöntää terapeutilleni huomenna, että vitsailemalla sivuutettu alkoholinkäyttö on oikea ongelma ja haluan siitä eroon kokonaan. Se on isoin nöyryytys minulle mitä voin keksiä tällä hetkellä. Niin salainen ja rakas alkoholi minulle on ollut etten edes terapiassa, mikä on henkireikäni, ole pystynyt aiheesta puhumaan. Itsepetosta parhaimmillaan.

4

Viides päivä ilman holia alkakoot. Tänään on se ilta jolloin poikkeuksetta viinipullon korkki on auennut ja jotain hyviä kyytiläisiä nautittu sen kanssa siihen asti että aamulla ei muista miten nukkumaan on päässyt. Eilenä vähän varastin kohti perjantaita ja tein juustolautasen vissyveden kanssa, olipas nautinnollinen kokemus sekin.
On ollut aika helppoa olla ekat päivät ilman, ihme kyllä en ole tuntenut mitään ja yöt nukkunut todella hyvin. Ehkä elämän muut keikahdukset ovat ravistelleet sen verran, että pullossa roikkuminen on aika toisarvoista. Nyt aion keskittyä vaan hetkessä olemiseen, ilman mitään turhaa hötkyilyä ja mennään hyvällä fiiliksellä eteenpäin.

Tsemiä kaikille!

5

Tsemppiä sulle valtavasti!

6

Marsutar, kaikki onnentoivotukset multa sulle!
Kiitos myös kaikesta rehellisestä tekstistäsi. Itse joskus mietin, että lopetan varmasti viimeistään, kun menee tosi huonosti. Nyt musta tuntuu vain, että tosi huonosti menee silloin, jos ja kun juon useammin/enemmän eli lyhyesti: kun ylipäänsä juon.