Uusi vähentäjä ja vertaistuen hakija täällä :)

Olen 31-vuotias nainen ja saanut jatkuvasta tissutteluoravanpyörästä tarpeekseni. Olen juonut 5-vuotta nyt enemmän tai vähemmän. Juominen alkoi huonon parisuhteen seurauksena, en vaan kestänyt miestäni joten alkoholilla yritin pitää suhdettamme kasassa, jotenkin kun join niin kestin silloin miestänikin paremmin, mutta loppujen lopuksi tiemme erkanivat, mutta minun juomiseni ei loppunut. Tapasin toisen miehen, joka oli pahasti alkoholisoitunut ja pikkuhiljaa ajauduin mukaan hänen elämäntyyliinsä. Riitainen ja väkivaltainen suhteemme päättyi kun päätin lähteä suhteesta ja lopettaa juomisen. Olinkin selvinpäin puolisen vuotta, lukuunottamatta muutamia kertoja, silloinkaan en täysin hallinnut alkoholin ottoa, vaan yleensä juomista kesti muutaman päivän ajan.
Nyt viime keväänä aloin lipsua jälleen. Haen yleensä kaupasta 8 olutta ja uskottelen itselleni, että pärjään niillä, mutta yleensä aina ennen kello 21 olen hakemassa vielä lisää. Aamulla herätessäni mietin josko jättäisin ottamisen siihen, mutta yleensä aina jalkani kantautuvat kauppaan hakemaan lisää juotavaa ja tosiaan jos juomista jää illalla kaappiin, niin se on aina hyvästi selvä päivä. En istu baareissa ja kaikista mieluiten juon yksin. En ole miltei koskaan kunnon kaatokännissä, mutta sellainen humalahakuinen hiprakka on tavoitteeni, sitä en kuitenkaan saavuta kovin usein vaan tuloksena on ennemminkin epämääräinen tyhmä humalatila, mutta juoda vaan silti täytyy… Juomaputkeni kestää yleensä 4-5 päivää ja sitten saatan olla kaksi viikkoa selvinpäin ja juoda taas. Nyt kuitenkin nykyisen miehen ja ystäväni tuella olen päättänyt olla ilman alkoa pidemmän aikaa. Kun juon niin menot peruuntuu, teen ohareita kaikille. Krapulassa ei saa mitään aikaan ja mulla ainakin ne kestää monta päivää. Kun vaan saisi jostain sen voiman olla ottamatta ja saisi tämän tilanteen lopullisesti hallintaan. Siinäpä tavoitetta. Tsempataanhan toinen toisiamme täällä voittamaan viinapirun kirous. :slight_smile:

Kuulostaa tutulta. Tervetuloa! :smiley: Mullekin on tuttua tuo että “näillä mennään” ja sitten ennen yhdeksää haetaankin lisää.
Ja tuo ettei kalja mene kunnolla päähän vaan humala jää epämääräiseksi. Ärsyttävää. Parempi pistää poikki vaan! hyvää viikonloppua, selvää sellaista–ainakin minun puoleltani. :slight_smile:

Ihan kuin minun elämästä, oikein kovasti tsemppiä sinulle, kyllä se siitä päivä kerrallaan!
Sitten kun on saavuttanut normaali olotilan, niin tekee mieli jatkaa raittiutta, uskon ainakin näin! :slight_smile:
Ihanaa viikonloppua!

Perjantai-ilta ja tulin juuri kaupasta. Oluthyllyillä kävi vielä viime hetken kuhina, mutta kävelin kiltisti ohi. Ei tehnyt yhtään mieli ja hyvä niin. Mietin jonossa kuinka monta kohtalotoveriani seisoo takanani ja seurasin kuinka paljon alkoholia kukin osti, näyttikö kukaan häpeilevän ostoksiaan tai miettivän että mitä hänestä ajatellaan. onko tölkkejä inhimillinen määrä vai liian monta. Oliko joku “toisella kierroksella” kuten itse niin usein siihen aikaan. Huvittavaa ja vähän noloa myöntää, että olen jopa vaihtanut “oluenhakukauppaakin” juomaputken aikana, ettei myyjät alkaisi kiinnittää muhun liikaa huomiota. Tiedän, että tämä viikonloppu menee raittiina ja siitä on hyvä jatkaa. Ainiin ajattelin ekaa kertaa elämässäni lähteä AA-ryhmään ensi viikolla. Mielessä se on ollut useasti, mutta jospa nyt olis toteutuksen vuoro? Hyvää viikonloppua, jatkan taas jossain vaiheessa…en jopa vaihtanut “oluenhakukauppaakin” juomaputken aikana, ettei myyjät alkaisi kiinnittää muhun liikaa huomiota. Tiedän, että tämä viikonloppu menee raittiina ja siitä on hyvä jatkaa. Ainiin ajattelin ekaa kertaa elämässäni lähteä AA-ryhmään ensi viikolla. Mielessä se on ollut useasti, mutta jospa nyt olis toteutuksen vuoro? Hyvää viikonloppua, jatkan taas jossain vaiheessa…

Huomenta ja kiitoksia kaikille vastanneille… Eilen sattui sitten niin, että mulla oli koko päivän aivan tajuttoman huono olo. Lauantai-iltana jo tuli sellainen olo, että tekisi mieli juoda. En tiedä mikä tai kuka mun mielessäni teki tepposet, mutta eilen sorruin ostamaan muutaman siiderin ja oluen ja olin ihanassa pikkuhiprakassa illalla… Liian hyvä olohan niistä sitten tuli ja tänään aamulla itselleni valehdellen kävin jo ostamassa lisää.
Jännä juttu miten sitä sortuu kerta toisensa jälkeen tähän valheelliseen tilaan. Kukaan mun lähipiiristä ei tiedä, paitsi mies tietenkin. Päällisin puolin musta ei ikinä voisi uskoa, että juon näinkin paljon. Kotini on aina siisti ja hyvällä maulla (mielestäni) sisustettu. Kiinnitän pukeutumiseen ja ulkonäkööni tosi paljon huomiota jne… Mutta tosiaan pinnan alla kuohuu ja kovaa. Selvinpäin mietin ja stressaan asioita ihan liikaa ja alkoholilla turrutan itseni ja tunteeni sellaiseksi, ettei tarvitse miettiä.
Enkä sitä jaksa tehdä nytkään, joten hyvää päivänjatkoa kaikille. Toivottavasti olette saaneet tsempattua mua paremmin.

Huh huh! Olipa viikko. Päätin sitten kesälomani kunniaksi vetää oikein kunnon kännäysviikon ja sunnuntai, maanantai ja vielä eilinenkin taisi mennä oksennellessa. Luulin oikeasti, että nyt lähti tämä tyttö manajan maille. Kädet tärisee vieläkin niin paljon, että on vaikea kirjoittaa.
Tuon seurauksena, aloitan tänään antabus-kuurin taas vaihteeksi ja alan tosissani etsimään sopivaa aa-ryhmää. Ja vaihdan muuten tuonne lopettajien puolelle, kun ei tästä “vähentämisestä” tuu mun kohdalla yhtään mitään. Kaikkea hyvää ja jaksamista kaikille, vaikken ole paljon kommentoinut, niin olen kyllä seurannut tätä palstaa sitäkin ahkerammin. :slight_smile:

Kiitos kun kerroit. Tuntuu oma suo vähemmän yksinäiselle. Pitäskö munkin siirtyä lopettajiin vai pitää edeleen avoinna mahdollisuuteni sekoilla ja ryssiä kaikki asiani etten vaan tule kieltäneeksi itseltäni mitään pahaa jota mahdollisesti joskus tahdon itselleni tehdä?
Mustaa ironiaa. Krapula täällä. Kiitos oikeesti, ei tunnu niin kamalalta kun kuulee että joku muukin.
anteeksi jos asiaton kiittely. en tarkoita pahaa, päinvastoin olen vihainen itseleni ja vielä hieman humalassakin eilisestä.

Joo. Parasta se on vaan ajatella ainakin mun kohdalla kokonaan lopettamista. Kuudes selvä päivä mulla menossa ja antabus-kuuri. Aika a-klinikalle ens tiistaina ja ryhmiinmeno vielä enemmän mielessä eilisestä hyvästä keskustelusta ystävän kanssa johtuen. Mistähän se muuten johtuu että on tosi korkea kynnys lähteä sinne ryhmiin? Kaikkihan kuitenkin on samassa veneessä siellä? Ellei jopa pahemmassa.

Nomparelli, kuulostaa tosi tutulta! Mä muutin sellaselle aika pienelle paikkakunnalle, ja voi että mua hävetti, kun lähes joka päivä piti käydä siin samassa keskustan alkossa hakee punkkua. Katsoin usein et onko siellä taas se sama myyjä, vai pitäiskö tulla muutaman tunnin päästä kokeilee uudelleen. Ja voi että sitä riemua, kun tajusin, et kaupungistahan löytyy toinenkin alko! :laughing: Mä myös huolehdin ulkonäöstäni, kotini on siisti ja kivasti sisustettu. Opiskeluni etenee mallikkaasti. (Olen muuten suunnilleen samanikäinenkin, kuin sinä. :slight_smile: ) Kukaan ei varmasti vois uskoa et piikitän buprea ja juon joka ilta.