Täällä ilmoittautuu uusi taistelija pelittömän elämän puolesta!
Oma tarinani:
Etsin noin viisi-kuusi vuotta sitten keinoja helppoon rahaan. Muistan, kun googletin “tienaa rahaa netissä” tmv, osui silmiini nettikasinot. Tein tunnukset heti. Alkuun pelaaminen oli melko harmitonta pienemmillä panoksilla. Jossain vaiheessa pelaaminen sitten meni siihen, että se alkoi kuulu yhä enemmän tylsiin iltoihin.
Nykyään olen pelannut aina lähes kaikki rahat. Onneksi siis olen vain opiskelija ja rahaa ei niin kauheasti ole, mutta töissä kuitenkin olen käynyt ja pelannut kaiken. Olen pelannut veronpalautukset ja luotonkin. Luotto on 2000e, joten se on minulla “pelivelkaa”. Olen hävinnyt rahaa PALJON ja voittanutkin, mutta voitot olen aina pelannut. Parhaimmillaan voitoilla olen ollut lähes 3000e, mutta saattanut pelata ne samana iltana.
Pelaaminen ei rahatilanteeni vuoksi ole joka päiväistä läheskään, vaan pelaan aina kun tilipäivä on. Pelaan yleensä lähes kaiken. Asumiskulut ja laskut olen maksanut.
Nyt olen luovuttanut puolisolleni pankkitunnukset ja ladannut koneelle esto-ohjelman. Voi kun sellaisen saisi vielä puhelimeen? Sillä pelkään, että pankkitunnukset jostain joskus kaivelen käsiini ja alan pelaamaan. Nyt on pelitön päivä nro 1! Eilen pelasin ja hävisin. Miksi ihmeessä sitä pelaa jos häviää??? Häviän aina!
Tervetuloa! Hienoa että olet havahtunut ongelmaan noinkin aikaisessa vaiheessa ja tehnyt käytännön järjestelyjä suunnitelmien lisäksi. Ilmeisesti myös puolisosi tietää pelaamisestasi?
Tuttua tarinaa. Itse olen ollut lähes puolet elämästäni riippuvainen ja pitänyt riippuvaisuuteni hyvin salassa. Olen yrittänyt päästä eroon yksin. Ei ole onnistunut. Itse suosittelen avun hakemista. Ei ole häpeä pyytää apua. Parempi liian aikaisin kuin liian myöhään. Luulin että pystyn lopettamaan yksin, erehdyin. Vasta kun myönsin itselleni että en pysty lopettamaan yksin niin siitä se “paraneminen” alkoi.
Eikä kannata luottaa siihen että riippuvuuden jälkeen olisi kuiville vesillä. Monesti riippuvuudessa on taustalla emotionaalista tuskaa ja jos sitä ei käsittele ei riippuvuudesta välttämättä pääse eroon.
P.S. Jos haluat keskustella niin minulle voi laittaa viestiä.
Puoliso tietää, tosin ei sitä paljon olen pelannut. Helpotti paljon kertoa ja pyysin että pitää minun pankkitunnukset piilossa.
Nyt on pelitön päivä nro 3
Itse en yhdistä mitään varsinaista emotionaalista tekijää riippuvuuteen. Sellainen toki voi olla mitä itse en vain näe. Suvussani tosin on alkoholiriippuvuutta joten riippuvuus lienee osaksi perittyäkin. Mistä Haamu hait apua? Oletko kauan ollut pelaamatta?
Hyvä että edes joku tietää. Minä hain työterveydestä ensimmäisen kerran. Oli raskasta kertoa ensimmäistä kertaa riippuvuudesta. Ei siinä itkuitta selvitty, mutta kannatti. On raskasta pitää luurankoa kaapissa ja yrittää taistella sen kanssa. Sieltä pääsin työpsykologille juttulemaan. Sen jälkeen soitin A-klinikalle, jossa käyn edelleen. Olisin halunnut päästä kuntoutuspsykoterapiaan mutta en päässyt kunnalliselle psykiatriselle, koska minulla meni liian hyvin. Yksityiselle ei ollut varaa mennä sattuneesta syystä.
Eilen sitten sorruin pelaamaan ja nyt todella ahdistaa ja v*tuttaa Hakkasin slotteja muutaman tunnin, jonka jälkeen oikeasti oli jo ihan fyysisesti huono olo. Oksetti. Sijoitin 70e ja olin voitolla jopa 500!!! euroa, mutta pelasin ihan kaiken. Välillä suunnittelin, että joo 300e nostan, mutta ei kun pelasin. Aloin miettimään, että en jaksa alkaa lähettelemään dokumentteja kasinolle, jotta saisin rahat. Pankkitunnukset sain vietyä taas puolison takaa
En enää jaksa tätä pelihimoa! Tulee vaan niin huono olo koko pelaamisesta! Enkä kuitenkaan mitään voittoja saa, koska pelaan kaiken. AINA. Kasinon sai onneksi suljettua pysyvästi ihan napin painalluksella.
No, eikun uutta yritystä… Pelittömään elämään! En vain enää halua pelata!!! Tämän olon, kun muistaisi aina
Itse täällä yritän aina neuvoa muita, mutta silti sorrun itse pelaamiselle. Kun saat sitä rahaa, niin vie puolisolle kukkia tai menkää elokuviin. Muista ettet ole yksin asioiden kanssa ja raha ei voi korvata yhteisiä hetkiänne.
2000€ luotto kannattaa maksella heti minkä pystyy. Mistä olet ottanut luottoa? Meinaa ite jouduin juuri sillä ekalla luottolainalla velkakierteeseen. Sitä laski et nyt kun makselen esim. 200€/kk nii se lyhenee saman verran, mutta se tosiaan kattaa vain ne korot. Parin vuoden aikana makselin pelkkiä korkoja varmaankin 4-5 tonnin edestä. Ihan sairasta kun ajattelee mitä niillä maksetuilla koroillakin olisi voinut ostaa.
Halusin vielä lisätä, jos et ole lukenut tarinaani. Eli siis minulla on enää yksi velka jäljellä, jossa on korot jo laskettu kuukausimaksuihin ja lyhenee juuri sen mitä maksan. Ajattelin vain sitä et yritä olla pelaamatta, koska pian sulle käy kuten mulle. Ensimmäinen luotto nostettu tappiin, eli se 2000€. Pian sitä tulee toisia velkoja kuvioihin, koska ajattelee et nyt lainaan hieman, voitan ja makselen luotot pois. Pian on toinen 2000€ luotto hankittuna, sitten sitä ottaa pikavipin, koska eihän se enää haittaa noiden lainojen rinnalla? Sitä vain muuttuu aivan tyhmäksi ja sokeaksi.
Eilen pelasin taas ja samoin luottokortinkin taas mitä olin jo vähän maksanut Mutta nyt pankkitunnukset niin hyvin piilotettu, että en pääse niihin käsiksi. Onhan se naurettavaa, että aikuiselta piilotellaan pankkitunnuksia, mutta muu ei enää auta.
Tuon luottokortin “jouduin” ottamaan asuntolainan myötä. En olisi halunnut koko korttia. Ja joku kerta kasinolla tajusin, että tätähän pystyy käyttämään täällä… jos vain pari sataa pelaan. No ajan kanssa pelasin kaiken…
Mitä tarkoitat, että kattaa vain korot? Kiitos varoittavasta esimerkistäsi koskien velkakierrettä, muista lainoja en tosiaan pelien vuoksi halua ja vippejä olen aina karttanut. Toivon todella, että niitä en ota. Onhan se todella tyhmää pelata luotolla. Onko sinulla paljon velkaa/ollut paljon velkaa? Tsemppiä paljon myös sinulle!
Nyt taitaa olla pp 9, en ole kauheasti laskenut. Ei ole tehnyt mieli pelata ollenkaan ja pankkitunnuksetkin on puolisolla joten se on onneksi mahdottomuuskin. Töitä tehty monta päivää putkeen, työ auttaa minulla olla pelaamatta. Tylsyyteeni kun sitä teen.
Häviän aina!
Minä hain työterveydestä ensimmäisen kerran. Oli raskasta kertoa ensimmäistä kertaa riippuvuudesta. Ei siinä itkuitta selvitty, mutta kannatti. On raskasta pitää luurankoa kaapissa ja yrittää taistella sen kanssa. Sieltä pääsin työpsykologille juttulemaan. Sen jälkeen soitin A-klinikalle, jossa käyn edelleen. Olisin halunnut päästä kuntoutuspsykoterapiaan mutta en päässyt kunnalliselle psykiatriselle, koska minulla meni liian hyvin. Yksityiselle ei ollut varaa mennä sattuneesta syystä.
Pää miettii “jos vaan muutaman kympin talletat…” vaan tietäähän sen, ei jää siihen.
Mutta nyt pankkitunnukset niin hyvin piilotettu, että en pääse niihin käsiksi. Onhan se naurettavaa, että aikuiselta piilotellaan pankkitunnuksia, mutta muu ei enää auta.