Uusi sekakäyttäjä/vieroittuja ilmoittautuu

Kuivaushuone
1

Jonnekinhan sitä pitää purkaa joten kaadetaan nyt saavi sitten tänne…
Nimimerkkikin kertoo, että perus"sairauteni" on rajatilapersoonallisuus, johon liittyy voimakkaita ahdistus & masennusvaiheita ja varsinainen kyky kokea onnea/iloa/hyvää oloa on puuttunut elämästäni koko aikuisikäni. Myöskään kotimainen perushyvänolontuoja eli alkoholi ei toimi minulla; saan siitä vain laskuhumalan ja usean päivän kestävän ahdistuksen päälle.

Psykiatrisella puolella minua on yritetty hoitaa n. 20 vuoden ajan ilman suurempaa menestystä (olen nyt hieman yli 40-vuotias). Olen käytännössä käynyt läpi koko apteekin tarjonnan kun minulle on yritetty löytää oikeanlaista lääkitystä mutta vaikutukset ovat olleet joko 0-tasoisia tai sitten entisestään ahdistustani lisääviä.

Viime maaliskuussa sain lopultakin tarpeekseni ja lopetin avohoitosuhteeni kokonaan paikalliseen psykiatriseen sairaalaan. Tuolloin muistin, että ainoat hyvät hetket olen kokenut elämässäni silloin kun olen saanut välilevyvaivoihini Tramal-lääkitystä. Päätin kokeilla tuota ja menin työterveyteen valittamaan selkääni. Sainkin samantien Tramal-kuurin ja huomasin tuon nostavan mielialaani muutamassa tunnissa.

Hyvin pian aloin nostaa käyttämääni määrää 200-300 mg:hen päivässä. Työterveydestä vinkumieni lääkkeiden lisäksi löysin myös muun kanavan, joista sain tuota lääkettä. Samalla aloin syömään myös Panacodeja satunnaisia määriä; n. 4-10 tabua päivässä, aina välillä vesierotellen, pienempiä määriä sellaisenaan tabletteina naamaan heitettynä. Samoin Oxyconte tuli satunnaiseksi osaksi elämääni aina kun sitä oli saatavilla.

Opioidit nostivat työtehoani ja mielialaani valtavasti, koko viime kevään ja kesän olin todella hyvässä vireessä henkisesti ja fyysisesti. Ainot ongelma oli että jatkuvasti kasvavat opioidimäärät estivät nukkumisen. Niin otin mukaan kuvioon myös helposti saatavat bentsot eli Xanorin ja Oxepaamin iltaisin vaihtelevilla määrillä mutta käytännössä joka ilta vähintään muutama tabletti molempia.

Kesällä kuvioihini astui erään uuden tuttavuuden myöstä myös kokaiinin satunnaiskäyttö. Rakastin aineen tuomaa nopeaa euforiaa; mutta huomasin samantien että en hallitse sitä, jos ostin 2 gramman pussin niin käytin sitä putkeen niin kauan kuin tavaraa riitti, taukopäiviä en pystynyt pitämään jos ainetta oli saatavilla. Huomasin kuitenkin samalla, että kokaiini ei sovi aivoverenkierrolleni, sain siitä aina voimakkaita, pistäviä päänsärkykohtauksia.

Viimeisin niitti tuli kuukausi sitten kun opioidien, bentsojen ja kokaiinin lisäksi mukaan astui mukaan amfetamiini (tai lähinnä törkyisen epäpuhdas piri) jota minulle kaupattiin. Käytin ainetta lähes kuukauden melkein päivittäin, välissä taisi olla 4 ja 2 päivän tauot. Tuon kuukauden aikana myös fyysiset oireeni pahenivat hurjasti (mieliala tosin pysyi edelleen erittäin hyvänä): jatkuvaa päänsärkyä, suun kuivamista, huimausta, vilunväreitä ja kummallisia tunteita ympäri kehoa. Eli tiedän että kroppa; lähinnä aivoverisuonet tai pumppu taitaa olla brakaamispisteessä.

Nyt minulla olisi pakon edessä tilaisuus kuivillepääsemiseen jos vain jotenkin löydän voimia siihen. Opiodeja, kokaiinia ja piriä minulle myynyt lähde kuivui. Viimeiset noista aineistani käytin viime maanataiyönä. Joten tällä hetkellä minulla on vain bentsoja itselläni eikä tiedossa mitään kanavaa muun hankkimiseen jos en sitten lieroile työterveydestä itselleni Tramalia tai Panacodia.

Tilanne on käsittämättömän repivä; koko kroppani ja aivoni huutavat tavaraa, erityisesti tramalia. Toisaalta tiedän että minun pitää lopettaa kaikki tasan NYT jos tahdon vielä jotenkin pysyä hengissä. Menossa on nyt kolmas päivä jolloin kehossani on ainoastaan bentsoja (lääkärin määräämää Klotriptyliä ja Oxepamia). Olen samaan aikaan iloinen, että olen pysynyt muutaman päivän irti kaikesta tuosta roinasta mutta toisaalta nämä vieroitusoireet ovat aivan järjettömiä. Viime yönä pystyin nukahtamaan vasta otettuani 6 klotriptyliä ja 2 oxepamia. En tiedä miten selviä tulevasta viikonlopusta tämän tärinän, ahdistuksen ja kivun kanssa.

Kysyin neuvoa täältä neuvontapalvelusta ja sain neuvon hakeutua paikalliselle katkaisuasemalle. Tuo vaihtoehto pelottaa minua; vaikka elän yksin ja aika eristäytyneenä muista ihmisistä, niin työelämäni puolesta olen erittäin tunnettu täällä omassa kaupungissani. Ilmestymiseni katkolle ei varmasti pysyisi salassa ja tuo saattaisi viedä minulta työni ja sen myötä viimeisen asian joka elämässäni on vielä jotakuinkin raiteillaan.

…OK, pitkä ja sekava sepustus johtuen varmasti tilastani. Mutta onko kenelläkään mitään neuvoa/ideaa miten selviäisin tämän päivän ja viikonlopun hengissä ja pääni sekoamatta. Takaraivossani kun on koko ajan ajatus lähtisinkö ravaamaan ympäri kaupunkia ja etsimään eikö jostain löytyisi edes hieman opiaatteja tai edes piriä… Olisi hienoa kokea miltä tuntuisi edes seitsemäs “selvä” päivä ja jossain vaiheessa alkaa myös pohtia miten saisin purettua myös tämän bentsoriippuvuuteni.

2

Tervetuloa kirjoittajaksi, ryhmäläiseksi tänne Kuivaushuoneeseen.
Olet tilanteessa, jossa haluat päästä aineista kokonaan eroon, se on hyvä lähtökohta. Neuvontapalvelu on ohjeistanut sinua, että menisit katkolle. Näin viikonloppuna se tuskin on mahdollista, usein katkoille pääsee ma-pe, mutta la-su ei yleensä pääse. Kerroit, että tieto leviäisi, jos menet katkolle. Henkilökunta tätä tietoa ei saa levittää, mutta ilmeisesti pelkäät enemmän sitä, että muut asiakkaat levittäisivät tätä tietoa?
Jos tilanteesi vaatii akuuttia lääkinnällistä hoitoa, niin silloin päivystävän lääkärin juttusille, tosin en voi taata, että mitä hän sanoo tai antaako esimerkiksi vieroitusoireisiin ns. avokatkolääkitystä, joka voisi olla kyllä paikallaan.
Olisi tietenkin hyvä, että saisit nyt aloitettua kaiken puhtaalta pöydältä, ilman noita päihteitä. Olet muutaman päivän ollut bensojen varassa, ilmeisesti sinulle on niistä kuitenkin ollut jonkin asteista apua.
Toivoittavasti löydät täältä kuivaushuoneesta viikonlopuksi vertaistukea, itse en ehdi tänne nyt kirjoittelemaan, mutta jossakin välissä voin käydä lukemassa, että miten sinulla menee.
Jostakin täältä kuivaushuoneesta löytyy vieroittautumisesta ketju…mutta nyt en ehdi sitä tähän etsiä.
Olet ollut jo muutaman päivän ilman noita aineita, hyvä, tästä eteen päin edelleen, mutta jos et saa nukuttua, tai sinulla alkaa esiintyä psyykkisiä oireita, kuten harhoja jne, niin sitten tilanne on mielestäni akuutti ja vaatii lääkäriä ja/tai lääkinnällistä puolta. ( Itse en voi ottaa tarkemmin kantaa lääkitys asioihin, koska en ole lääkäri…)

3

Kiitokset rohkaisusta.
Tällä hetkellä on niin monet vieroitusoireet päällä ja tilat vaihtelevat jatkuvasti, joten on vaikeaa sanoa mikä on kokonaistilanne ja mikä johtuu mistäkin. Kylmä olo, ahdistus ja tärinä johtuu varmasti kaikista käyttämistäni aineista ja joita ilman keho ei suostu nyt olemaan. Sitten on pienempiä asioita, joista en osaa sanoa mistä aineesta ne johtuvat; esimerkiksi nenän jatkuva valuminen: johtuuko se opiaatti/opioidivajauksesta vai olenko vain polttanut nenän limakalvot niin tohjoksi kokaiinilla ja pirillä että nenä valuu jatkuvasti sen takia.
Mutta osaisiko joku kertoa, että onko tramalilla, kodeiinilla ja oxyconteilla hankittuun opiaattiriippuvuuteen olemassa mitään korvaus/vieroitushoitoa (muutakin kuin bentsot joita minulla edelleen on) joita varten voisin yrittää hakeutua lääkärille. Vai ovatko vaihtoehdot vain katsoa selviänkö tästä tärisemällä läpi vai löydänkö uuden diilerin ja romahdan taas.

Tässä tilassa on tullut mieleeni niinkin järjetön ajatus, että kävelisinkö parin korttelin päähän poliisiasemalle ja luettelisin viime kuukauden sisällä vetämäni aineet ja pyytäisin päästä viikonlopuksi kopitettavaksi: putkassa en ainakaan pääsisi retkahtamaan uudestaan :open_mouth:

4

Toivottavasti tähän vastaavat ne, joil on samoista aineista kokemuksia. Tai no beet mulki, mut tilanne paree ku aikoihin. Mut kun ei ny muita paikal, nii mä kirjotan. Oisko sul rajis tänään mahista mennä N.A.-ryhmään? Siel on varmasti ihmisiä, jotka tietää tismalleen, mitä käyt läpi. Löydät varmaan netistä nron ja ne voi joka tapaukses jutella sun kaa. Käytä kaikki tuki, mitä saat. Onko oireet sul enemmän fyysisiä vai psyykkisiä? Vakavia? Hengenvaarallisia? Voiks TK:sta kysyä? Katkon tietoja ei anneta minnekään, ja katkol käyminen ei todellakaan ole työsuhteen irtisanomisperuste. Tarvit sillon tietty saikun. Mut toisaalta, jos olet ollu monta päivää ilman… Kyl tääl katkol on asiakkaita myös ennaltaehkäisevästi. Siel oli hyvät oltavat (mitä ny pari kökköpäätä, terveisiä ja oikein ikävää joulua teille :smiley:, tukehtukaa joulutorttuunne! Kato, mähän tajusin pari luonteenpiirrettäni. Toista en sano ja toinen on pitkävihaisuus! Mä vaan o l e n sitä, kellään ei ole oikeut tulla sanoon, etten saisi olla. Se ei ole teko, vaan piirre). Voimia ja tervetuloa kamppailevaan ryhmäämme! :slight_smile:

5

Kiitokset Pöllöpää :slight_smile:
Viime yö lyhyttä torkahtelua ja aina herättyäni hieman lisää bentsoja ja niiden myötä taas lyhyt nukahtaminen. Heräämisten syynä lähinnä ahdistuskohtaukset, vilunväreet ja hanan tavoin vuotava nenä. Myös vatsakivut ovat alkaneet iskeä tähän päälle. Nyt aamun olen yrittänyt saada jotain mielihyvähormooneja liikkeelle päässäni ketjupolttamalla, kahvin juonnilla ja tumman suklaan syönnillä - muuta ruoka-ainetta en oikein pysty syömäänkään.
Koitan katsoa netistä löytyisikö kaupungista NA-yhteystietoja jonne voisin soittaa tänään…
…Vaikka olen elänyt psyykkisesti sairaana ja romuna melkein koko elämäni niin en ole koskaan tajunnut että voisi tuntua näin pahalta; tuntuu että olisin valmis tekemään ihan mitä tahansa että saisin edes pari Tramalia…

6

Näinhän siinä kävi; lauantaiyönä ilmestyi puskista tilaisuus pirigramman ostoon… Ja minä …tun idiootti sanoin puhelimeen automaattisesti “joo”. Yö meni sitten yksin säätäessä kotona koko pussin tyhjentyessä; välillä loistava olo kun vierotusoireet helpottivat ja samaan aikaan jotenkin itku kurkussa omasta heikkoudestani. Nukkumaan pääsin vasta sunnuntain ja maananatain välisenä yönä yli vuorokauden valvomisen jälkeen. Joten tämä päivä ollut töissä todella ankeaa; univelkaa, järjetön päänsärky, itseinhoa ja häpeää… Sekä säälittävää bentsojen napostelua tietenkin.

Onneksi nyt tulee parinpäivän työmatka, joka suojelee välittömiltä jatkoretkahdukselta. Katkoon en ole vielä uskaltanut ottaa yhteyttä mutta varasin ajan eräälle yksityisen puolen psykiatrille tämän viikon perjantaiksi - jospa hänellä olisi jotain ideaa miten tätä tunkiotani lähtisi nyt purkamaan.

7

Viimeisestä viestistä viikko kului jotakuinkin sekapöhnäisenä; piriä ja tramalia epäsäännöllisesti. Onneksi tavara loppui joulunalusviikon maanataina jonka jälkeen olen taas viettänyt viikon käsittämättömissä tärinöissä ja koko ajan vaihtelevien vieroitusoireiden kanssa; joulukin meni tuossa kuin sivussa, joulupöydissä ei huvittanut syödä tai puhua mitään ja edes glögiin en viitsinyt koskea - alkoholikun vain lisää tuskaisuutta minulla; oli elämäntilanne ja ainetilanne mikä tahansa.

Psykiatrilla käynti oli myös turhan kanssa: ehdimme käydä läpi vain kuinka pääsisin eroon bentsoriippuvaisuudestani ja puhua Kelan korvaaman terapiaan hekeutumisesta; itse koko sekakäyttövyyhteni jäi käsittelemättä. No, hyvä puoli on, että en saanugt enää uusia xanor ym. respoja vaan talossa on enää vain nyt määrättyä Klotriptyl Miteä - varmaan ihan hyvä lääke (ainakin alhasen bentsomääränsä vuoksi) mutta nukahtamaan en saa sillä itseäni tässä tilassa ja näiden vilunväreiden kanssa. Huomenna pitäsi jälleen raahautua töihin. Taas kerran sekavat fiilikset; toisaalta iloinen että huomenna tulisi täyteen 7 päivää kuivilla mutta silti toinen osa minusta toivoisi diilerin soittoa.

…Perse tätä elämää…

8

En ole viitsinyt paljoa kirjoittaa tänne koska tilanteestani on tullut jatkuvasti itseään toistava noidankehä. Pystyn lopetuspäätöksessä aina 6 päivää. Noihin päiviin kuuluu unettomuus, jatkuva vilu ja tärinä, vatsa sekaisin sekä ahdistuneen masentunut mieliala - seitsemäntenä päivänä vieroitusoireet käyvät niin hirvittävän tuskaiseksi että retkahdan aina uudestaan. Hyvä puoli on että retkahduksien aikana hankin vain tavaraa sen verran, että pääsen eroon vieroitusoireista mutta varsinaista viihteilyä en saa aikaan noilla tavaroilla.

Viimeisin retkahdukseni tapahtui viime sunnuntaina, jolloin en enää kestänyt tärinää ja kylmää vaan hankin itselleni 10 kpl 100 mg tramaleita ja 2 g (surkean laatuista) amfetamiinia. Käytin nuo niin säästeliäästi vain vieroitusoireiden karkoittamiseksi, että viimeiset tuosta satsista loppuivat tänä aamuna kun latasin itseni ennen töihin lähtöä. Eli olo on tällä hetkellä ok mutta huomenna alkavat ja siitä eteenpäin pahenevat vieroitusoireet pelottavat jo nyt. Tilanne on nyt muutenkin hieman uusi, koska diilerini lähti tällä viikolla istumaan useammaksi kuukaudeksi ja nyt minulla ei ole mitään kanavaa Tramalin, Oxyn, kokaiinin tai vauhdin hankkimiseksi. Joten ensi viikosta voi tulla todella hurja kokemus.

Jätin myös Kela:n korvaaman terapian hakemisen sikseen. En yksinkertaisesti saanut täytettyä tuota lomaketta. Ja psykiatrillenikaan minulla ei taida enää olla asiaa. Ihan yksinkertaisesti siitä syystä, että maksoin aika suureksi kasvaneet velkani vauhdista pois ja psykiatrini viimeisin lasku jäi maksamatta - ja tuon maksamiseen minulla on varaa vasta helmikuun viimeinen päivä. Joten tämä kuu mennään ilman diileriä ja ilman lääkariä; saa nähdä kuinka käy. Lääkekaapista löytyy asperiinin lisäksi vain muutama Mirtazapir joita voin käyttää hätätapauksessa unilääkkeinä :7

9

Mirtazapiinia käytetään kyl unilääkkeenä. Siitä jännä lääke, et pienempi annos nukuttaa enämpi. Miten olis katko…? Kun ei yksin taida onnistua. Siel voidaan suunnitella myös jatkoa. Ihan vaan ehdotuksena.

10

Ihan oikeassa olet Pöllis; katko olisi minulle ainot vaihtoehto päästä tästä helvetistä eroon… Mutta jokin siinä pelottaa ja laittaa vastaan liikaa. Niin paha tuo kynnys on, että kaikkein hurjimmissakaan tärinöissä ja kouristeluissa en ole saanut lähdettyä sinne :cry:

Hemmetti, kello käy koko ajan ja aamulla pureksimani viimeinen Tramal ja viimeiset muruset piripussin pohjalta lopettavat kohta vaikuttamisen ja sitten alkaa taas kylmä, tärinä ja vieroitushelvetti… brrrr…

11

Ei se katko paha paikka ole. Saisit jotai helpotusta, saisit miettiä asioitasi, levätä. Tääl on ainaski loistavat sapuskat, leffoja, yhden hengen huone (jos tuuri käy), jossa oma kylppäri, sauna, jacuzzi, hierova lämmin acupeti… Ja kohtalotovereita.

12

^Myös mä suosittelen katkolle lähtöä. Ite oon aikoinani pirin takia menny katkolle just ku kaikki massit oli käytetty ja en tahonu täyteen velkahelvettiin + muutenkin puolen vuoden jatkuva kiskominen oli tehny mut aivan psykoosis olevan ihmisraunion ni klinikal sai painostettua menemään.

Siel saa kuitenkin asialliset lääkkeet ja kuten PP sano katon pään päälle, niit kohtalotovereit ja tukea. Mä en osan piri-tuskissani nukkua ekaan kolmeen yöhön lainkaa ja sit itkin klinikalle yhelle työntekijälle (joka oli entinen käyttäjä) et voin yhtä hyvin valvoa kotona, ni sano et oon viäl yhen yön ja nostettii unilääkkeet maximiin. Seuraavan yön jo nukuinkii.

Ja todennäkösest nuo on enemmän oppari-reflat; must ku pirireflat oli sinänsä aika helppo päästä yli kunhan suhteet oli poikki; mä lopult pääsin pirist eroo ihan uudenvuodenpäätöksellä; tosin olin yrittäny sitä jo vuosikaudet joten hyvästit jolloin vedin bubrea, piriä ja kumeja oli vaa viiminen tikki et se loppuu oikeasti NYT! Vedin siin vaihees 3kk:tta piriä ja 3kk:tta bubrea jaksoina suurimmalt osin, välillä sekasinkii. Aikasemmin oli tuota sekakäyttöä, mut jo tuos vaihees (vaik tuostakin on aikaa yli 4 vuotta) olin päättän et aine kerrallaan ettei jäis niin helpost koukkuu. Mul tuo piri jäi sil uudenvuoden päätöksel mut bubre ei. Molemmat oli tarkotus lopettaa kokonaan, essot, herskan, kontit ja dexmin olin lopettan jo 4kk:tta aiemmin. Nyt oon korvaukses sit ja tosiaa käyttöä takan aika kauan, ekan kerran koukahin bubreen et sain ihan kunnon viekkarit 7 vuotta sitte ja jo sitä aiemmin tuli sitä ja just tramboja+ arttuja vedeltyä; myöhemmin herskaa ja konttejakin lisäks viäl.

Mä saatoin viäl tänä keväänäkin olla melkein 2vkoa ilman bubrea. Just trambojen ja arttujen avul, jotka oli määrätty mulle (ei samaan aikaan tosin, katukaupast toiset jos toiset oli respal). Yleensä mäkii kuitenkii retkahin aina 5-6 päivänä, enkä käsittän et mistä johtuu ettei itsekuria oo tuon verran ku jo pahimmat viekkarit periaattees ohi. Mul vaa kyse oli bubrest jota yritin tramboil tai artuil ihan lääkärin avul korvata. Mä ku kuvittelin et ne alkaa 3pv:n ja on viikos ohi. Mut ei se ihan niin ollu. Ja olin mä reilu vuos sit lähes 5vkoa ilman bubrea mut silloin oli just trambot 300-1500mg päiväs ellei enemmän ja arttuja tuli lisäks popsittua…

Meil vaik on varmaa paskin katko koko Suomes ni silti jos joku on karseis oppari-reflois ni jossain vaihees annetaa vaik laastari ettei tarvi olla ihan laitoskunnos. Mut mä oon ollu koukus pirii, oppareihi, lääkkeisii ja bubree ja must todellakin piri on noista pienin paha. Onhan siinä et univelat pukkaa ja karseat himot päällä, unettomuus ja karsee hermostuneisuus + ettei tajua miten voi elää ilman piriä sekä masentaa ja ahistaa, mut ei kunnon fyysisiä viekkareita kuitenkaan. Ja lääkkeet lieventää oloja aika hyvin. Sä ku vedät molempia ni aika vaikea tiedostaa kummat reflat on kumman aineen. Yleensä kuitenki tuo paleleminen, särky, huono olo jne. on oppariviekkareit. No piristä kans palelee, mut mitä on molemmat läpi käyny ni ite pidän piriviekkareit paljo helpompana ku oppareist vierottumist. Mut oppareihinkin on lääkkeit kuten ripuli-, pahoinvointi-, särky- ja verenpainelääke (joka ainakii bubrest vie aika hyvin viekkareit pois), joita katkolt saa lievittämää viekkareit. Mul meni piriviekkareihi unilääkkeet (Siihe aikaa oli viäl Heminevring ja sit pari tennaria) ja omat rauhottavat (santut) jotka muistaakseni uusittiin katkolla jotta olisin pysyny siäl.

Mut ehdottomast kandee lähteä katkolle koska siäl on henkilökuntaa 24/7 eikä siäl todellakaa olla mitää hirviöitä, vaikka resurssit on mitä on ja lääkäri ei välttämättä joka päivä käy. Kyl jos olo-tiloist kertoo henkilökunnalle, ne varaa lääkäriin ajan. Ja muutenkin lääkäri tarkastaa tilan. Muutenkii meil on myös deekut samal osastol ni ku kattoo ku he vapisee ja oksentaa+ paskantaa vettä ni kyl sitä sopii joukkoon kummast… Ei sentää tarvi olla yksin ja kuitenkin porukka vaihtuu joten näkee myös niitä ketkä tulee sinne tosi huonossa kunnossa ku itellää olo alkaa jo paranemaan. Et mä sinuna soittaisin samantien klinikalle ja kertoisin tilanteen ku homman voi hoitaa niin, ettei se kuitenkaan muissa ku a-klinikan tilastoissa näy ja ne ei ole julkisia… Tsemppiä!

13

Oli muuten todella hyvin kuvailtu tuo katko- ja viekkariosio. Kiitos malibu, että muistutat muakin siitä mitä vieroitus todella on.

Kuuntelin just exää, joka on ollut korvaushoidossa aiiika pitkään ja aiika isoilla annoksilla. Se nyt vaan on niin, että hän on ikään kuin jumissa ja puhe on kuin olisi kilo puuroa suussa. Parempi kuitenkin sille ja varmaan monelle muullekin, jotka ei vaan pysty lopettamaan. Ja tää ei nyt ollut malibu kommentointia sun tilanteesta. Tuo exä vaan ärsyttää hyvin monella tavalla muutenkin :exclamation:

Ja rajatilatapaus on todella onnekas jos pääsee katkolle. Sinne on vaikea nykyisin päästä. Ja siellä on kuitenkin paremmat oltavat ja tietty turva. Eli komppaan malibua.

14

:open_mouth: Mitä, kuinka kauan ollut hoidossa? Nimittäin fakta on, että n. ½ vuoden jälkeen(karkea aika.arvio) ei pitäisi enää pelkän korvaavan lääkkeen aiheuttaa em… :question: :question: :question:

15

Ei ole huono idea lähteä katkolle/hoitoon. Kuten Rajatilatapaus kirjoitit, niin kierre jatkuu, etkä ole sitä omin avuin pystynyt katkaisemaan. Miten tällä hetkellä menee?

16

Olet ihan oikeassa Malibu; nämä on opari-refloja. Piristä saan “vain” järjettömän aineen himon lisäksi univelasta johtuvaa heikkoutta ja kevyitä psykoottisia oireita; esimerkiksi kaikki äänet kuuluvat luonnottoman kovina ja näkökentän rajalla tuntuu aina välillä olevan jotain kummallista liikettä, aivan kuin joku vilahtaisi nopeasti näkyviin ja katoaisi taas sitten. Opiaateista saan sitten todella kunnolliset, luita myöten tuntuvat vieroitusoireet jotka ovat fyysisesti ja henkisesti puhdasta helvettiä. Itseasiassa piri on minulla vain hätäapu opiaattien vieroitusoireisiin - piriä käytän silloin kun en saa muuta apua opiaattirefloihini.

Viikonloppuna kestin joten kuten vielä perjantain mutta lauantaina lähdin säälittävälle kerjuureissulle erään puolituttavani luokse. Sain ostettua häneltä 1,5 g todella laimeaksi jatkettua piriä ja 10 kpl Panacodeja. Noitten avulla selvisin kuitenkin lauantain ja sunnuntain yli.

Mutta nyt on maanatai ja kaikki eväät ovat lopussa. Istun työpaikallani ja fyysinen olo pahenee koko ajan; lähinnä uskomaton, lyijynraskas väsy, tärinää ja hengenahdistusta. Henkisesesti olo on vieläkin pahempi; sitä mukaa kun pääni on selviämässä niin alan muistaa kuinka paljon olen velkaa eri tahoille, kuinka paljon laskuja on maksamatta ja ylipäätään kuinka sekaisin ja pahassa jamassa siviili- ja työasiani ovatkaan. Olin myös lauantain ja sunnuntain välisenä yönä mennyt hakemaan puolitajuttomassa tilassa 200 euron pikavipin. En muuten edes muistaisi asiaa mutta rahat olivat tänä aamuna tulleet tililleni ja sain asiasta myös tekstiviestin puhelimeeni… Millä ihmeellä minä tuonkin maksan koska olen käytännössä velkaa joka suuntaan. Edes psykiatrilleni en voi soittaa koska olen hänellekin pystyssä edellisen laskuni…Nyt vain istun töissä ja tuijotan tietokoneen ruutua ja pelkään suurinpiirtein kaikkea - itse työnteko on täysin mahdotonta tässä jamassa.

17

Mitäs sinä meinaat nyt tehdä?
A-klinikalle? Katkaisuun? Mikä ratkaisu tässä olisi paras, mielestäsi?

18

Nyt sain lopultakin hommaa mnemään eteenpäin: Tänään olin A-klinikan päihdelääkärin vastaanotolla. Kävimme koruttomasti läpi tilannetta ja kaikkea mitä vedän ja millä annoksilla.
Tramalin suhteen tehtiin pudotusohjelma, joka alkaa nyt 250 mg:stä (tähän saakka 300 mg/vrk on ollut hengissäpysymisminimi. Tuosta lähdetään sitten tiputtelemaan rauhalliseen tahtiin. Lääkkeet saan apteekkisopimuksella 10 päivän annoksen kerrallaan. Tukilääkkeeksi kramppailuja vastaan sain 2 mg Rivatrilleja, niitä saan myös aina 10 päivän annoksen kerrallaan. Käyntejä tuonne tulee nyt kerran viikossa; juttelua hoitajan kanssa ja lääkityksen päivitystä.

Eli nyt olo on pitkästä aikaa suht toiveikas. Päämäärä on selvä; en tahdo tämän jälkeen enää koskaan koskea tuohon paskaan nimeltä Tramal. Kun siitä olen päässyt eroon, niin sitten täytyisi vielä nujertaa kerran viikossa päälle iskevä pirin himo… Mutta nyt askel kerrallaan.

Olo on kuitenkin poisitiivinen ja mielessä siintää haave päihteettömästä kesästä. Myös vähäinenkin alkoholin käyttöni loppuu nyt tämän myötä.

19

^Hienoa rajatila, nyt pysy erossa vain siitä pirin paskasta! Mä ku lopetin, ni ku himot iski ni mietin niitä prkleen laskuja ja viekkuja… Oikeest ku mä erotin eri vaiheet laskuissa. Eka palelee ja vituttaa, sit alkaa karsee himo vetää ja sen jälkee tulee sellanen vähä raukea olo et ehkä en sittekää vedä. Mul autto lopettaminen ku tuossa kolmannes vaihees veti jälleen liian monta kertaa, tosin mulle maksettiin myös laskut pirinä…

Teki muuten aivan HELVETIN PAHAA ku kuulin et entinen frendi jonka kans vielä jutellaan jos nähdään oli retkahtanu. Sen verran pohjia tarinalle et hänen avopuoliso (aikasempi) tänne kirjotteli ja me oltii ystäviä hänen kanssa. Hän kuoli ja tää ystävä löys uuden rakkauden, ei vetänyt yli vuoteen kamaa, vain omia lääkkeitä. Alkoa otti silloin tällöin. Kaks psykoosia takana pirin takia koska käyttö oli aina sellaista et lopulta vain piri merkkas jotain ja sitä oli aina heikki, et riitti. Nyt sit oli retkahtan, mä oon aivan paskana, on ilmeisest kuntoutukses. Ei siin muuta mut en tunne tält paikkakunnalta KETÄÄN piikittänyttä hlöä joka olis onnistun… :frowning:

Mut jos mä pystyin lopettamaan rakkauteni; pirin pelkäl uudenvuodenlupauksel, ni kyl säkin sen pystyt lopettamaan. Riippuu aivan siitä oletko sä valmis? Ootko valmis luopumaan niistä hyödyistä ja haitoista? Mä testasin piriä vajaa 2v sit yhdet vedot ja miinukset voitti plussat. Tosin nyt oon niin paskan et vetäisin mitä vain, mut se ei tähän kuulu…

Tsemppiä, sä sait apua, jos tekee mieli piriä mene klinikalle juttelemaan! Oikeasti, niin mä aina teen ku on vaikeaa. Sit ku lähtee ovet paukkuen ja sai sieltä syyn vetää ni on sentään seuraavassa vaiheessa. Kait sult otetaa testit? Auttais pysyy ilman… Voimia!

20

Kiitos Malibu ja muut :slight_smile:
Tällä hetkellä fiilis vaikuttaa hyvältä ja toiveikkaalta. Saan klinikan kautta apteekkisopimuksella aina kymmenen päivän lääkkeet kerrallaan. Eli tällä hetkellä 250 mg/tramalia vuorokaudessa ja 4 mg Rivatrilia mahdollisiin kramppeihin päivässä. Tästä mennään sitten tasaisesti alaspäin kohti nollaa. Joten olo on erittäin motivoitunut ja toiveikas.
Lisäksi kun lopulta tuonne A-klinikan rinkiin pääsin, niin asiat ovat edenneet todella nopeasti. Viime viikolla oli aika hoitajalle ja jo tänä maanataina sain ajan lääkärille. Ja tänään on sitten taas tapaaminen hoitsun kanssa, Joten minulla ei ainakaan tässä vaiheessa ole mitään valitettavaa klinikan toiminnasta, päinvastoin. Kerrankin ilmassa on toivoa ja täydellinen päihteettömyys siintää haaveena edessäpäin :slight_smile: