Täällä näyttää olevan tapana laittaa rekisteröitymisen jälkeen posti, niin minäpäs teen samoin! Päihdelinkkiä en ole ennen juurikaan lueskellut, mutta omasta mielestäni ei ole ennen ollut aihettakaan. Paskan marjat, samanlaista showta meikäläisen kaljoittelu on aina ollut. Nyt tuntuu sen sijaan siltä, että joko tuo ryyppy loppuu, tai suuntana on synkkä tulevaisuus.
Ikää on siis reilut kolmekymmentä jo mittarissa, ja tyyli on “harvemmin” mutta “aina liikaa”. Siihen kun liittää mielestään hauskat jutut tai “vakavat” keskustelut, jotka luonnollisesti menevät reisille, niin minä olen juurikin se Känniääliö, josta aina puhutaan.
Nyt on taas viikko oltu ilman huikkaa, ja elämän verran pitäisi enää jaksaa. Vaikuttaa haasteelliselta
Jaa…minä en laittanut mitään esittelyviestiä, aloin vain kirjoitella. Toisaalta mun tyyli on mennä suoraan asiaan. Näin jonkun viestin, johon teki mieli vastata tms.
Olen tänne joskus 8 vuotta sitten kirjoitellut nimellä “markanmorrison”, mutten saanut sitä enää käyttööni ja toisaalta eipä väliä.
Tervetuloa, “irvitys” joka tapauksessa. Känniääliöisyys on kovin tuttua. Sitä joko on tai ei ole.
Promilleja ei ole ollut reiluun kahteen kuukauteen veressä, joka on itselle pitkä aika, muttei täysin poikkeuksellista. Mutta se on poikkeuksellista, että nyt olen juomatta siksi, etten halua juoda. Aikaa ja (välillä) rahaakin olisi harrastaa alkoholia, mutta juomisimpotenssi onneksi vaivaa.
Kriisi siis menossa, muutos välttämätön ja halu kova?
Helppoa? Ehkä, ehkä ei, mutta joskus se on aloitettava ja tänäänkin on hyvä päivä siihen. Huomenna tai ylihuomenna se voi olla astetta vaikeampaa.
Kerrohan lisää tarinaasi niin saadaan tarttumapinta-alaa… Kyllä tietty itellä toi kaiken maailman sekoilut alkaa kyllästyttää tuossa juomisessa. Saa niin helposti monet asiat solmuun. Mitä enemmän jatkaa juomisharrastusta niin sitä enemmän solmuun näyttää menevän asiat.
Kiitoksia toivotuksista kaikille. Pullosta en ole pysynyt irti, vaan kaadoin kirjahyllystä muka-hienon lekallisen muka-hienoa juomaa viemäriin. Eipä ainakaan tänä viikonloppuna tullut huikkaa otettua.
Lisää tarinaa sitten tulevaisuudessa - ihan vielä ei kykene.
Punatulkun tarinaa olen lueskellut toisesta langasta, ja siitä toivoa saanut. Kiitos!
Hyvältä kuulostaa. Toivoa lisää minulla täällä ainakin se että kuulee itseään “pahempienkin” juoppojen onnistuvan. Ainakin yhdessä ketjussa muistaakseni nais ihminen tipotteli lähes päivittäin ja lopulta ketjua lukiessani huomasin että hän oli ollut jo yli kolme kuukautta juomatta kun kovan päätöksen oli tehnyt.
Itselläni tipattomia päiviä on tämän päivän jälkeen 24, ja parhaat fiilikset vasta pulpahtelevat pintaan pikkuhiljaa. Alkoholi kuitenkin vaikuttaa pitkään krapulan jälkeenkin aivoissa, joten mahtavia tunteita saa odottaa 3-6 kuukautta. Mutta sehän nyt on helppo nakki jos vaan on päättänyt olla juomatta. Lyhyt aika joka menee kyllä nopeasti jos siihen oikein uskoo.
Täältä tullaan perässä! Nyt on toinen selvä päivä menossa mutta huomenna menen AA:n kokoukseen ja otan vähän uutta starttia tähän raittiin elämän käynnistelyyn. AA on sinänsä tuttu toiselta paikkakunnalta. AA:n ideologia ei minulle ole se juttu vaan se, että saa pidettyä korkin kiinni päivän, viikon ja kuukauden. Enpä muuten edes muista, milloin olisin ollut kuukauden juomatta.
Paitsi että ensimmäisiin kahteenkymmeneen vuoteen elämästäni en koskenut kuin muistaakseni tasan kahteen kaljapulloon. Minulla tämä reippaampi meno alkoi vasta kolmenkympin yläpuolella.
Hyvä tietää ettei ole yksin tämän painikaverin kanssa!
täälläkin ilmoittauttu uusi rimpuilija ja laittaa ekan postauksen tälle sivustolle.
Kovasti tutuilta tuntuu monet kirjoitukset näissä keskusteluissa, samanlaista sähläämistä viinan kanssa tuli harrastettua pitkään, ihan liian pitkään. Nyt yritellään pitää sitä korkkia kiinni tosissaan…
