Uusi lopettaja täällä!

Hei, pitkä tarina lyhyesti, olen kamppaillut viinan ja kohtuujuonnin kanssa useita vuosia.
Tilanne on pahentunut koko ajan, nykyään jos kosken viinaan, voi tapahtua mitä vain, tyypillisesti
tulee juotua järjettömiä määriä ja tuhlattua myös rahaa tuhottomasti.

Tästä ei ole kuin yksi tie: kohti raittiutta.

Minulle lopettaminen oli loppujen lopuksi varsin helpottava ratkaisu. Ei tarvitse arpoa, eikä laskea "kohtuu"määriä. Toki itsensä kanssa sai aikansa keskustella ratkaisun lopullisesta luonteensta. Kun tuo keskustelu oli käyty, varsinainen lopettaminen oli jo paljon helpompaa. :smiley:

Sotasuunnitelmia raittiuden puolesta?
En tyrkytä mitään, kunhan vain kysyn, mitä olet ajatellut tehdä, jotta saat kierteen katki. Juominen on kyllä helppo lopettaa tänään, mutta päästäpä siitä entisestä elämästä, ryyppykavereista, ajatuksista, vääristyneistä tunteista, mieliteoista, tarpeista,… joihin on ajautunut sen juomisen myötä.

Sama minulla. Jos otan viinaa, en ikinä tiedä mitä tulee tapahtumaan… Aina seurasi jotain ongelmia kyseisestä “harrastuksesta”.

Siinäpä se tulikin lyhyesti ja ytimekkäästi. Ei taida pelkkä antabus moiseen riittää, vaikka siitä apua voi ollakkin.

Ilmoitan tuon alonegin puolesta, kun hän on hyvin tuttu henkilö. Hän on itse asiassa minä. Ellei ole peilikuvani, joka
aina aamulla irvistelee, joka tapauksessa. Lopetusta siis minulla kehissä. Ja oliko niin, että olit aiemmin nimimerkillä
Vaeltaja? Minähän olin aiemmin nimimerkillä garde, mutta nyt tuli piste korostamaan nimimerin ehdottomuutta!

Pohdiskelen tätä nimimerkkikarusellia ja mitä se kuvastaa. Ainahan sitä lopettaessa, silläkin kertaa enemmän tosissaan kuin koskaan, halusi muutosta. Pyyhkiä pois kaikki vanha muuttamalla muotoseikkoja; siivota kämppäänsä, järjestellä uudelleen, uusi kampaus, uusia vaatteita, uusi nimimerkki.

Mutta nämä olivat aina vain ulkoisia muotoseikkoja, mikään ei koskaan loppujenlopuksi muuttunut ajattelun tasolla ja se sama alkoholisti sitä oli aina vaan ja juominen jatkui. Koska loppujenlopuksi ei tehnyt mitään toisin.

Olen vihdoin tajunnut sen kipeää tekevän ajatuksen että on kokonaan muututtava, tai ainakin pyrittävä muutokseen ajattelussa ja asenteessa. Luoda aivan uudet, todellisemmat ihanteet itsestään ja elämästään. Vanhasta persoonastaan tuntuu mahdottomalta luopua, se voi tuntua kuin lakkaisi olemasta. Mutta se persoona ei ole ollut todellinen, se todellinen löytyy sieltä jostakin hinkkaamalla pois kaiken tarpeettoman moskan, kaikki harhaluulot.

Avun hakeminen on tärkeintä. Itsensä peilaaminen muiden samanhenkisten kautta, muuttumisen mahdollisuuden jatkuva tiedostaminen. Itselleni tulee monesti melkein itku ryhmissä kun kuulen monen puhuvan kuin omaa tarinaani ja minkä muutoksen he ovat raittiuden myötä kokeneet. Se innostaa jatkamaan tällä tiellä.

Oho, menipäs pohdinnaksi. Tsemppiä sinulle garde toipumisen tiellä, ja toki kaikille muillekin.

Jatkaa samaan malliin mutta alkaa oikean kännin sijasta vaan näytellä känniläistä… örisee ja hoippuu :slight_smile:

Minäkin olen nyt taas yrittämässä lopettamista ja mullekin tuli mieleen muuttaa järjestystä kämpillä. tässä tilassa on joku uskomaton vaihtelunkaipuu. haluais lähtee viidakkoon seikkailemaan. tän tosin synnyttää se koska tällä hetkellä vaan vietän aikaa Aku-Ankkojen parissa