Uusi lopettaja ilmoittautuu/Rappio

Terve kaikille!

Nyt se tuli minullekin eteen, vaikka aina luulinkin alkoholia hallitsevani, eikä se minua… Eli, olen päättänyt hakea antabuskuurin heti tiistaina kun on vapaapäivä duunista.
Historiaan kuuluu erilaisia huumausaineita ikähaarukassa 15v-22v, Käytin silloin lähes kaikkea mutta monen vuoden päivittäisen käytön jälkeen huomasin ensimmäiset todelliset seuraukset, maksanpistelyt, pelkotilat, ahdistuksen, sosiaalisten paikkojen pelon ym. Nämä olivat yhdessä vaiheessa jo niin pahana etten uskaltanut liikkua edes omaan pihaani. Tämän seurauksena, lopetin kaikki huumeet noin vuoden-parin aikana, ensin vähentäen ja lopulta kokonaan. 22-vuotiaasta en ole minkäänlaiseen laittomaan huumeeseen koskenut ja lopetus oli suht helppoa koska halusin itseni taas terveeksi pään sisältä. Hommasin masennuslääkkeet, joita söinkin seuraavan vuoden. Tuona aikana sain myös ensimmäisen työpaikkani, joka auttoi selvyydessä huomattavasti. Noin vuoden päästä lopetin lääkityksen, “parantuneena” huomattavasti ja pelot eivät enään häirinneet normaalia elämääni liikaa, tottakai aina silloin tällöin ahdostus nostaa rumaa päätään ja monet asiat pelottavat, nyt vain pystyn hallitsemaan ne paremmin.

Mutta nyt asiaan nykypäivästä. Alkoholia en koskaan pitänyt minkäänlaisena ongelmana, vaan ennemminkin tapaan rentotua, vaikka juomiseni on ollut aina erittäin humalahakuista tuosta 15-vuotiaasta asti, en vain ole kiinnittänyt siihen huomiota, muiden ongelmien ohella. Jo nuoresta olen juonut pelkästään kirkkaita, välittämättä korkeista maksa-arvoistani. Nuorempana juominen tapahtui useita kertoja viikossa kun olin työttömänä, 22-vuotiaasta eteenpäin olin työttömänä parisen vuotta jonka aikana join vähintään 2-3kertaa viikossa, kunnon kännit ja lähes aina sammumiseen saakka.

Nyt minulla on ihana kihlattu, hänellä lapsi ja asumme yhdessä uudessa hienossa asunnossa, joka jo itsessään on minulle erittäin suuri saavutus tässä elämässä, lisäksi olen työelämässä taas, ollut jo hyvän aikaa. Hetken join kerran viikossa, harvemminkin välillä mutta nyt juominen tuntuu lähteneen niin sanotusti lapasesta ja pahemmin kuin koskaan ennen. Muka stressi töissäkäynnistä, kotielämästä ja normaalista perheestä saa minut ottamaan viinaa kaksin käsin, enään ei mene päivä, menee kaksi-tai kolme ja nukkumatta välissä. Pelkään tosissani että seuraavaksi menetän henkeni, jos en saa itseäni niskasta kiinni. No, nyt on päätös tehty ja ajattelin tukea sitä itselleni tällä kirjoittamisella, jos pääsen tätä kautta purkamaan pahoja asioita ja pääsisin eroon tuosta koko elämääni riivanneesta aineesta.

Pari kysymystäkin olisi viisaammille:
-Miten olette hallinneet hermojanne lopettaessanne? omani ovat olleet niin kireällä moraalisesta häpeästä että välillä pelkään itseäni, että tönäisen tai lyön kihlattuani. En ole sellainen ihminen, enkä koskaan ole lyönyt, enkä muutakaan. Nyt pelko vaan tuntuu kasvavan koska tiedän kuinka kireällä olen ollut.

Pitäisikö minun olla yksin ensimmäiset viikot vai kotona? Kihlattuni on valmis tukemaan minua täysin. En vain millään ole hänen arvoisensa, ja hermojen menettämiselläni teen olon vain kahta kauheammaksi itselleni, saati sitten hänelle.

Arvostan suuresti neuvoja, vinkkejä ja kokemusta jos joku viitsii tilannettani seurata.

Ja tällä hetkellä olen 28v mies. En ole kirjoittanut vuosiin ja kädetkin tärisevät pirusti vaikka tämäkin asia tullut myönnettyä vasta ajatuksen tasolla, joten ehkä tuo ulkoasu siitä paranee, koittakaahan kestää.
Viimeksi muokannut Rappio päivämäärä 5.12.2010 19:45:21, muokattu yhteensä 1 kerran Rappio
Miedosti panostava jäsen

Viestit: 5
Liittynyt: 25.7.2010 12:53:14 Ylös

Ilmoita tämä viestiVastaa lainaamalla Re: Uusi vähentäjä ilmoittautuu/Rappio
Kirjoittaja Hippiäinen » 25.7.2010 16:57:29

Rappio kirjoitti:
En vain millään ole hänen arvoisensa

Ihan ekaksi, yritä olla ajattelematta tällaista, vaan keskity ihan vain siihen päivään ja siihen hetkeen missä elät.
Isompiin ajatuskuvioihin ehdit kyllä myöhemmin syventymään paremmin.

Rappio kirjoitti:
Miten olette hallinneet hermojanne lopettaessanne? omani ovat olleet niin kireällä moraalisesta häpeästä että välillä pelkään itseäni, että tönäisen tai lyön kihlattuani

Tähän mulla ei ole oikeastaan muuta neuvoa kuin vertaistuki ja ennaltaehkäisy.
Puhu siellä klinikalla käydessä tästä ja ehkä voisit soittaa siihen miesten lyömättömään linjaan, niillä on varmaan puhelinpäivystys. Lähde jokatapauksessa tilanteesta pois jos hermot menee, se käden nostaminen on helppoa verrattuna jälkien korjaamiseen.

Tsemppiä tulevaan!Mulle tulee Rahvaasta mieleen outo mielleyhtmä.sE on kuin llinna. Tulee teillekin vielä paljon rokkia TheRedCatHippiäinen
Vahvasti panostava jäsen

Viestit: 373
Liittynyt: 11.12.2009 18:24:34 Ylös

Muokkaa viestiäIlmoita tämä viestiVastaa lainaamalla Re: Uusi vähentäjä ilmoittautuu/Rappio
Kirjoittaja Rappio » 26.11.2010 21:38:43

Terve taas!

Parisen kuukautta ja useita sekoiluja myöhemmin sain vihdoinkin haettua antabukset+kylkiäisiksi lekuri antoi 25mg ketipinoria. Tänään ensimmäisen poreilevan kiskasin ja ihmeen helpottunut olo tuli. Pinna tosin vieläkin kireällä kuin viulun kieli, mutta eiköhän sekin siitä ajan kanssa.
Saapas nähdä miten sitä tulee, vai tuleeko muuttumaan näin monen hyvin sekavan vuoden jälkeen. Lähinnä persoonalliset muutokset olisi tervetulleita, se kiinnostuminen, hyvänolon tunteen takaisinsaaminen, yleensäkin tunteiden löytäminen koska se tunteettomuus jota olen tuntenut jo lähemmäs kymmenisen vuotta onkin ollut pitkälti syynä ratkaisuihin joita olen tehnyt elämässä…ns.“mikään ei tunnu miltään”-syndrooma. Kännissä tuntui ja on aina tuntunutkin, siksi pelko perseessä että onko nyt iloa ja tunteita luvassa mistään. mutta toiveikkaana eteenpäin.

Täytynee taas palailla! Tsemppiä kaikille!

-Rappio-Rappio
Miedosti panostava jäsen

Viestit: 5
Liittynyt: 25.7.2010 12:53:14 Ylös

Ilmoita tämä viestiVastaa lainaamalla Re: Uusi vähentäjä ilmoittautuu/Rappio
Kirjoittaja TaasKerran » 27.11.2010 02:35:24

Tervetuloa takaisin oikealle tielle. Itsellänikin on ollut esim. kuluneen vuoden aikana vaikka kuinka monta raitistumisyritystä ja aina olen retkahtanut. En aio luovuttaa. Älä sinäkään.

Vie aikansa ennen kuin elimistö ja mieli (pidemmän aikaa) tasaantuvat. Ehkä kokonaan lopettaminenkin voisi olla sinulle hyväksi? Itse yritän sitä ja kirjoitan enemmän tuonne Lopettajien puolelle. Olen vuotta nuorempi kuin sinä ja tunnustan, että olen sen verran alkoholisti/alkoholiin taipuvainen, ettei kohtuukäyttö luultavasti koskaan tulisi minulta onnistumaan. Sinun pitää tietysti itse arvioida, mihin olet taipuvainen. Antabus on hyvä alku! (Itselläkin käytössä.) Ei tarvitse sitten miettiä, että otanko vai enkö ota.

Usein ihmisillä ketkä ovat ennen vetäneet kamaa se riippuvuus siirtyy vain alkoholiin tai johonkin muuhun. Eikä siitä taida päästä eroon kuin nollatoleranssilla. Niin rankalta kuin se kuulostaakin.

Olet kihlattusi arvoinen niin kauan kuin hän uskoo sinuun ja tukee sinua. Tämän ansaitset teoillasi itse. Enempää sinä et ehkä asiaan voi vaikuttaakaan eikä sitä kannata miettiä.

Yritä ajatella, että meitä on tuhansia samassa pisteessä. Hermot ovat kireällä. Itsellä tällä hetkellä vajaa 2 viikkoa raittiutta takana. 3 viikon kohdalla mulla usein on naksahtanut. Tällä kertaa aion selvitä enkä retkahtaa. Ensimmäiset päivät tai jopa viikot ovat pahimpia.TaasKerran
Vahvasti panostava jäsen

Viestit: 183
Liittynyt: 16.11.2010 20:51:29 Ylös

Muokkaa viestiäIlmoita tämä viestiVastaa lainaamalla Re: Uusi vähentäjä ilmoittautuu/Rappio
Kirjoittaja Rappio » 5.12.2010 14:45:50

Terve taas!

Eli 11:sta päivä selvinpäin menossa, pisin “putki” sitten teinivuosien täyttä selvyyttä, eli ei edes kaljaa tai lonkeroa välipäivinä.
Alku meni ihmeen hyvin, viinaa teki mieli pirusti muttei niin paljoa etten olisi voinut työntää ajatusta sivuun, siihen antabukset kyllä auttavat ehdottomuudellaan. Parina päivänä ketipinoria tullut otettua kun on töistä vapaapäivä edessä, en tedä teistä mutta minulle parikin nappia vaikuttavat vielä seuraavanakin päivänä tajuttomana pökkelö-olona, joten niitä vain silloin kun on varma vapaa.

Eilen sitten iskikin ihme-olo päälle: Alkoholia teki mieli mutta ei kovin paljoa, antabuksissa oli ollut kahden päivän tauko ihan silkasta unohtamisesta ja korjasin tilanteen ottamalla yhden… tunnin-parin päästä päässä alkoi tuntua painetta, sydän hakkasi ja aloin hetken päästä todella pelätä että jotain tapahtuu päässä, sekoamista tai muuta sellaista, olo ei ottanut laantuakseen ja pelko oli todellinen. Päätin ottaa pari ketipinoria ja sainkin unta, heräsin taas reilun kolmen tunnin päästä ja sama homma hieman lievempänä, no pari nappia taas naamaan ja unille. Nyt herättyäni pieni pökkelö-olo taas, mutta muuten normaali.

Mitäköhän tapahtui??

-Vieroitusoireita?
-Parin päivän tauko antabuksessa? voiko aiheuttaa tuollaisen olon?

Olisi mukava tietää mikä oli ja voiko iskeä uudestaan, olo tosiaan oli niinkin paha että varmaan kunnon rauhottavat ei ois tehny pahaa. Ja olen tottunut huumeilu-aikana tarkkailemaan itseäni ja oloani, ja tunnen etten ole minkäänlainen “sairauksien-keksijä” ja tilanteessa pysyin hyvinkin rauhallisena, enkä panikoinut.
Mutta nyt nappia naamaan joka päivä ja eteenpäin tiellä selvyydessä. Rappio
Miedosti panostava jäsen

Viestit: 5
Liittynyt: 25.7.2010 12:53:14 Ylös

Ilmoita tämä viestiVastaa lainaamalla Re: Uusi vähentäjä ilmoittautuu/Rappio
Kirjoittaja Niiskuliini » 5.12.2010 16:17:50

Vierotusoireita veikkaisin. Itseäni ainakin ahdistaa, vaikka “jo” 6 viikkoa olen ollut ilman. Välillä iskee epätodellisia olojakin ym.Niiskuliini
Vahvasti panostava jäsen

Viestit: 195
Liittynyt: 5.1.2009 09:08:49 Ylös

Muokkaa viestiäIlmoita tämä viestiVastaa lainaamalla Re: Uusi vähentäjä ilmoittautuu/Rappio
Kirjoittaja Rappio » 23.12.2010 08:50:22

Kirjoittaja Niiskuliini » 5.12.2010 16:17:50

Vierotusoireita veikkaisin. Itseäni ainakin ahdistaa, vaikka “jo” 6 viikkoa olen ollut ilman. Välillä iskee epätodellisia olojakin ym

Terve taas!

Noita epätodellisia oloja tosiaan itsellänikin ja paineen tunne päässä on ollut nykyään useammin, tiedä sitten mistä johtuu…pitäisi varmaan käydä ottamassa veriarvot yms. Mulla on mielialalääkkeet päivittäisessä käytössä annoksella 50mg/1kpl päivässä sosiaalisten paikkojen pelkojen lievittämiseen ja ahdistukseen, vaikken noista peloista ja ahdistuksista ole nykyään kummemmin perustanutkaan koska ovat niin lieviä verrattuna usean vuoden takaiseen, mutta tuo paineentunne päässä on alkanut miettimään mahdollisuutta paniikkihäiriöön(?), joku fiksumpihan voisi valaista minkälainen tunne kyseisessä tilassa tulee ja mätsääkö ns. oireeni siihen? Eli kova paineen tunne päässä, epätodellinen olo, hulluksi tulemisen “pelko”, yliherkkyys, lievä oksetus. Tämä viimeiset vuoden päivät ollut erityisen stressaavaa aikaa uuden työn, muuttojen, juomisen lisääntymisen, parisuhteen ym. kanssa, niin pelottaa vaan ettei vaan enteile mitään hermoromahdusta. kop kop

Mutta kuukausi selvyyttä alkaa olla takana ja kahteen viikkoon en ole ottanut antabuksia, koska tarkoitus olisi juhlistaa avovaimon syntymäpäiviä ja uuttavuotta samaan aikaan, saa nähdä miten se menee. Toisaalta vituttaa pilata hyvä selvyysputki, toisaalta tuntee ansaitsevansa kännit kun on selvinnyt yli joulujen sun muiden selvinpäin. Mutta eipä tuo ainakaan tällä hetkellä tunnu itselleen selittelyltä ja uudenvuoden jälkeen olisi tarkoitus koittaa ilman nappeja aloitella selvyyttä ja viettää tipaton tammikuu. Unelmissa olisi myös että oppisi juomaan oikein Siitä tuskin mitään tulee mutta sattuuhan sitä maailmassa kummempaakin.

Hyvää joulua kaikille ja tsemppiä uudelle vuodelle! -Rappio-Rappio
Miedosti panostava jäsen

Viestit: 5
Liittynyt: 25.7.2010 12:53:14 Ylös

Muokkaa viestiäIlmoita tämä viestiVastaa lainaamalla Re: Uusi vähentäjä ilmoittautuu/Rappio
Kirjoittaja Rappio » 5.1.2011 20:55:36

Välillä sitä miettii kuinka nopeasti asiat saakin vituilleen, ei tuota ongelmia mulle.

Eli pientä päivitystä: vuoden viimeinen päivä tuli otettua kuppia ensimmäistä kertaa reiluun kuukauteen, siitä tultiinkin sitten alas ja kovaa, pari päivää putkeen viinaa nukkumatta, kolmantena aamuna heräsin putkasta. Ei minkäänlaisia muistikuvia mistään, kotona kävin vain pyörähtämässä…päivän järjettömän krapulan jälkeen taas pariksi päivää juomaan, ei muistikuvia muita kun että aamulla torkahdin hangessa, onneksi ohikulkija herätti.

Yhteenvetona; järjetön morkkis, itsetuhoisia ajatuksia… kävin päivällä jopa katselemassa junia radan varrella, mikä tällä hetkellä tuntuu aivan järjettömältä ajatukselta, mutta jos seuraava kerta tulee niin epäilen ettei itsensä pidättely ole enään niin helppoa. noin tuhannen euron vuokrarahat meni, luultavasti suhdekin.

Olen niin typerä ja naurettava ihminen. Huomenna siirrän tämän kirjoitteluni tuonne lopettajien puolelle, en halua menettää aivan kaikkea elämässäni, nyt saa luvan loppua. Olen vain niin saatanan pettynyt itseeni. ei enään, ei koskaan, toivon niin helvetisti.Rappio
Miedosti panostava jäsen

Viestit: 5
Liittynyt: 25.7.2010 12:53:14 Ylös

Terve kaikille!

Eli tässä sitä nyt ollaankin lopettajien puolella vaikka ensin kovasti halusinkin “vain” vähentää. Eli vakaa päätös olisi nyt lopettaa juominen kokonaan, jatkan siis kirjoitteluani täällä jatkossa joten kopioin vain kaiken vähentäjien puolelta, jotta jokainen ketä kiinnostaa voi lukea tähän astisen tilanteen, jelpata tai tukea, vastailla kysymyksiin, haukkua tai muuten vaan vittuilla. :unamused:
Eiköhän tuossa ole kaikki aikalailla pähkinänkuoressa joten tällä päätöksellä ja linjalla jatkan. Huomenna aloitan antabukset uudelleen ja koitan muutenkin saada jo valmiiksi itse mylläämäni elämäntilanteen tasalleen, aikaa taas menee mutta onneksi aikaa myös on, vaikka loppuelämä. Vertaistukea en ole silti aikonut tätä palstaa lukuunottamatta hakea, ylpeydestä se ei ole kiinni, mutten koskaan ole ollut kovin sosiaalinen muutenkaan, paitsi tietysti päissään jossa omasta mielestäni olen kovinkin mukava, seurallinen, ehkä hauskakin… toivottavasti tätä kaikkea voisi olla joskus selvinkinpäin. Kiitosta etukäteen kaikille ketkä jaksaa nämä sekavat postaukset lukea.

-Rappio-

No tervehdys!!

Mun tarinaani voit lukaista tarkemmin tuolta me vähentäjien puolelta. Kirjoitin juuri sinne, joten löytynee aika alkupäästä tekstejä. Siirryn tosin itsekin tänne puolelle. Tilanteeni on aikalailla samankaltainen kuin sinunkin. Menen huomenna maksakokeisiin ja tarkoitus aloittaa ansimmäinen antabuskuuri ensi viikon tiistaina. Mulla on 10 vuoden suhde takana, joka ihme kyllä on edelleen kasassa. Lisäksi itselläni on 7 vuotias poika.
Juomishistoriani on monipuolinen, nuorempana parhaimmillaan vuoden putkia (19-25 v), vanhemmiten sen mukaan kuin se on ollut mahdollista ilman ettei henki lähde, duunit mene ymym.
Nyt olen ollut maanantaista saakka juomatta, eikä edes tee viinaa mieli. Lääkkeenä yöksi ottanut 25 mg ketipinor, ja ekoina päivinä muutama 10mg diapam.
Silti edelleen antabuksen ottaminen tuntuu vaikealta ja “lopulliselta”. Päätös on anyway tehty.

Toivon kovasti tsemppiä sulle, ja jutskailen mielelläni kanssasi jos voidaan toisiamme jeesailla.

Hmmm, pohdimpa tässä itsekseni, yllättäen alkoholia… Olen aina juonut vain kirkkaita, viskejä ym, kaljaa olen juonut viimeiseen kymmeneen vuoteen vain n.3pulloa/vuosi… silti aina kun jotain alkaa tekemään mieli, se ei ole viinaa vaan juurikin kaljaa. Kulminoituukohan viinanhimoni juurikin siihen/niihin ensimmäisiin olutpulloihin joita nuorena maisteli? kunhan tuumailen. :stuck_out_tongue:

Tämä ei nyt ole poliittisesti korrektia tms mutta toteampa kuitenkin. Miten niin lopullista ? Voihan sen jättää ottamatta kuten moni tekee.
Tai kuten minulla, ettei sillä ollut juurikaan mitään vaikutusta. Useimpiin kyllä vaikuttaa, joten parempi olla kokeilematta voi mennä henki tai tulla sairaalareisu…

Mielestäni kuitenkin on ensin löydyttävä todellinen halu raittiuteen.

Sama aihepiiri pyörii itselläkin päässä…Mulla homma taas on mennyt päinvastoin, miltei pelkkää kaljaa. Satunnaisesti viinejä ja lonkeroa. Kyllähän niinä hetkinä kun juomista aloittelee, varmaan ajattelee juurikin niitä positiivisia juttuja joita kännissä joskus on ollut. Mulla homma menee myös siten, että tavallaan juon itseni tosi heikkooon kuntoon, ja heti vahvistuttuani (3-4 pv yleensä) en enää nää juomisessani mitään ongelmaa.

Fakta kuitenkin on se että ennen kesää on mennyt rahat, luottotiedot ja varmaan perhekin ellei homma muutu. Jollain konstilla sain rämmittyä muutaman vuoden koulun läpi, ja senkin ainoastaan siksi ettei siellä juurikaan kukaan piitannut poissaoloista, kunhan suoriutui kokeista yms. Jos nyt menisin duuniin, kenkää tulisi varmasti :open_mouth:

Totta tämäkin. Mutta toisaalta mä uskon että ensin se jatkuva kierre täytyy katkaista pidemmäksi aikaa. Mulla ainakin se terve elämänhalu on alkanut voittaa joitain viikkoja selvänä oltuani.

Sama homma tässä, kun juon, juon kunnolla… ennen ajattelin omaavani vaan hyvän viinapään ja kerskuin kuinka en juuri koskaan sammu tai menetä muistiani, nykyään asia on aivan toisinpäin…puolessa tunnissa vetäsen peruskännin päälle, sen jälkeen baariin ja viinaa niin paljon kun silmät liikkuu, en tajua enään lopettaa juomista vaan vedän loppuun saakka. ennen baarissa kiinnosti muutkin asiat, nyt ainoastaan se kuinka kovan jurrin saa…tätä en tajua selvinpäin itsekään millään. :open_mouth:
Itse juuri töissä olen, mutta tuskimpa minullakaan työ kauaa enään säilyisi, perhe saattoi mennäkin jo, pieni mahdollisuus on että jos tämä oli viimeinen kerta niin toivottavasti saan vielä mahdollisuuden. Paljon on pelissä ja ihmistyyppinä olen aina ollut sellainen että kaikkia asioita tehdään niin kauan kun se on koettu pahimman kautta ja aivan viimeiseen mahdollisuuten saakka, mutta näillä mennään nyt. Mutta nyt kotia ja nukkumaan, öitä!

Kaikki keinot jotka auttaa ja toimii on hyviä. Tsemiä vaan.

Jees, pientä päivitystä taas.

Suhteelle tuli sitten laitettua loppu, ihan omasta aloitteesta, neiti ansaitsee paljon parempaa kuin minut(ei sääliä).
Oliko tuonkin päätöksen syy tai seuraus itse viina, sitä en osaa sanoa…kaksi viikkoa selvyyttä, mutta tänään taidan vetästä perseet, oma saamattomuus siis ja harkittu itsetuhoinen käytös… vittuako täällä lopettajissakaan kirjoittelen kun vakaat aikomukset näemmä ole lopettaa, nämä kirjoitteluni ovat siis pois TODELLISILTA lopettajilta…kirjoittelua tosin meinaan jatkaa, vaikka vain itselleni. Olen itsekäs, tiedän…olenko viinan vietävissä, olen…olen vain ihminen kaikkine vikoineni.

Jatkakaa muut selvyyden tavoittelua,kadehdin teitä jotka siihn pystyvät ja jotka sitä kompastuksista huolimatta jaksatte yrittää. Kaikkea parasta teille!

-Rappio-

Toivon mukaan ne perseenvetämishalut jäivät taka-alalle. Niin huonoa/hyvää akkaa ei olekaan, että sen takia kannattaisi juomaan ruveta.

´

Kirjoittele vaan, jos se auttaa sinua. Kirjoittelusi ei ole pois mistään, paitsi ajastasi, jos siitäkään, kun sekin voi olla hyödyllistä aikaa, jos saat siten annettua itsellesi mahdollisuuden löytää imua raitistumiseen.

Anna kuulua itsestäsi lisää.