Moikka.
En jaksa tähän nyt sen pidempiä kirjoitella, halusin vain avata uuden ketjun, että pystyisin aloittamaan kaiken puhtaalta pöydältä. Tuntuu että tuo edellinen ketju pyöri vain samaa noidankehää sortumisien osalta. Hävettää. Edes jotain positiivista etten tuon hävityn satasen jälkeen pelannut enempää. Sen takia nyt olisikin erinomainen paikka lopettaa kun normaalisti olisi mennyt vielä uaeanpi satanen päälle. Muistan vieläkin sen hetken kun sorruin, tiesin mitä olen tekemässä mutta jotenkin blokkasin ne ajatukset kokonaan ja annoin vain himon viedä. Jokainen varmasti tietää mistä puhun. Sinänsä outoa että pelihimolle antaa vallan, mutta esim puolisoani en voisi ikinä pettää. Nyt masentaa. Kohti uutta elämää, nyt yritän miettiä jotain uutta harrastusta pelaamisen tilalle toden teolla, koska tiedän että sortuminen tulee joskus tapahtumaan jos en muuta tekemistä keksi. Olen miettinyt todella usein yrityksen perustamista, mutta idea vielä puuttuu. Se olisi asia, josta voisin varmasti sanoa että veisi ajatukset pois peleistä ja tekisi kaikkensa sen eteen että yritys menestyisi.
Kirjoitan myöhemmin tänään tai huomenna lisää.
Kiitos ja anteeksi.
Onnea, sisua, uskoa, päättäväisyyttä ja rohkeutta matkalla kohti parempaa elämää!
Syvällä ollaan. Ei auttanut uudet alut tai muut kun 350euroa laitoin menemään taas. Tuntuu että nyt on viikon sisään tullut enemmän repsahduksia kuin ikinä. Jotenkin tuntui että toivottavasti häviän kaiken että pääsen lopettamaan.
Ei ketään kiinnosta varmaan kuunnella tällaista luuseria joka sortuu vähän väliä. Hävettää oma itseni todella paljon.
Tänään ensimmäistä kertaa otin kuitenkin todellisen ensimmäisen askeleen kohti pelaamattomuutta: annoin verkkopankin tunnukseni avopuolison haltuun. En haluaisi vaipua epätoivoon ja menettää koko elämäniloa, joten pakko vain nyt olla pelaamatta.
Älkää tuomitko minua, minä lupaan, että tämä oli viimeinen kerta. Nyt todella tuntuu siltä, kun ensimmäistä kertaa tein jotain konkreettista sen estämiseksi.
Tällä hetkellä ryven itsesäälissä ja häpeässä, mutta kyllä se siitä ajan kanssa. Tarvitsee nyt vain päästä yli ensimmäisistä päivistä ja viikoista, jolloin vain pyörii mielessä hävityt rahat ja niiden takaisin saaminen.
Täällä ei kukaan kyllä tuomitse. Itse olen viimeisen kk aikana ollut samassa tilassa. Hyvin tutulta kuulostaa ja hyvin samat on tunteet. Sinun täytyy vaan jaksaa puhua itsellesi järkeä ja estää pelaamisesi niin kuin oletkin tänään tehnyt. Tunnuksien pois antaminen on tärkeä
askel parempaan suuntaan. Kyllä sinä pystyt tähän. Välillä horjahtamme ja joskus jopa kaadumme mutta siitä ei auta kun vaan nousta ja jatkaa taistelua.
Voi Pelle sua, mikä sulle tuli ?
Mut tosissaan kun nyt pääset muutaman päivän eteenpäin niin alkaa se taas helpottaa.
Mut koita nyt muistaa tää miten sun on paha olla nyt ettet ajautus siihen taas.
Ei oo meillä helppoo tää peleistä irrottautuminen mut sit kun se tapahtuu niin se on sitäkin mahtavampaa, uskotaan niin ja jaksetaan yrittää.
Tinja
Kiitos kauniista sanoista, niistä saa aina voimaa. En tosiaan tiedä mikä tuli, jotenkin vaan kun repsahtaa kerran niin tulee helposti sellainen tunne että sama sitten pelata uudestaan, kun en mihinkään pysty. Mutta nyt on jo parempi mieli, saattaa perjantai olla syynä siihen 
. Tuntuu jotenkin kyllä toivottamalta aloittaa pelaamattomien päivien laskeminen nollasta, mutta täytyy olla niitä sen enempää ajattelematta ja antaa niiden kertyä omalla painollaan. En tosiaan tiedä, miksi niitä pitäisi edes laskea, mutta itselleni se tuo ainakin uskoa omaan paranemiseen, mitä enemmän niitä päiviä taakse kertyy.
Nyt avaan oluen ja nautin viikonlopusta, pelit pysykööt poissa mielestä!
Mä oon, samoin kun sä, monet kerrat ollu tossa pisteessä. Luvannut ja vannonut, mut sit vaan jostain syystä päättänyt repsahtaa. Ja se tunne sen peliputken jälkeen on kamala. Mutta tosi kiva oli nähdä positiivisuutta sun perjantaitekstissä! Uutta alkua vaan, mä pidän peukkuja pystyssä että sun päätös pitää. Jokainen päivä ilman pelejä on voitto, jokainen hetki kun pidät päätöksen ettet pelaa, on voitettu taistelu. Kaikki tämä rakentuu pienistä paloista, oikotietä ei ole. Tsemppiä täältäkin!!
-Make-
Kiitokset tsempeistä!! Nyt muutama pelitön päivä takana ja mieli vähän maassa kun tulee hävityt rahat ajatuksiin. Tiedän kuitenkin etten niitä pelaamalla enää takaisin saa, joten eiköhän tämä tästä ajan myötä positiiviseksi muutu. Joululahjaostoksille pitäisi lähteä kohta, vaikka ei nyt rahaa haluaisikaan käyttää. Hävityillä rahoilla olisi ostanut jo joululahjat moneksi vuodeksi…
Noh onneksi kohta on joulu ja edes muutama päivä vapaata töistä vaikkei sen pidempiä lomia olekaan. Voi vaan syödä ja nautiskella rauhasta .
Joo mä oon myös huomannu ton saman, että kun pelit alottaa niin sit niitä on tosi vaikee lopettaa. Mullakin nyt muutaman päivän sisään tullu pelattua ihan älyttömästi liikaa 
ja mulla tulee ainaki kahenkympin jälkee et no jos viel toiset kakskymppii, voittais edelliset takasin. Sit ku ei voitakkaa nii kun on jo neljäkymppii menny, ei oo enää mitää väliä vaikka menis toiset neljäkymppii 
ihan naurettavaa ajatella niin, kun kahellakympilläkin saa vaikka mitä ostettua. Mut eipä voi mitään, tehty mikä tehty. Harmi että sun tuli pelattua, mut hyvä jos oot nyt saanu vähän paussia pidettyä. Tästä itse kukin taas kerran alottaa huomenna päivien laskun. Pääsis nyt edes viikkoa pidemmälle 
Täällä taas… Tuli palkka ja meni palkka. Peleihin tietysti. En ole ennen näin paljon saanut painettua sileeksi alle kuukauteen. Yli 2000e mennyt kevyesti. Viimeksi tänään 470euroa. En edes jaksa miettiä mihin rahat olisi voinut käyttää.
Tänäänkin talletin nuo sillä ajatuksella että kunhan voitan hävittyjä rahoja edes pari sataa takaisin niin lopetan. Noh, kaikki meni sukkana sisään mutta sama lopputulos joka tapauksessa. Vaikka olisin nuo rahat ensin tuplannut, olisin ne tämän päivän aikana hävinnyt joka tapauksessa.
Työt loppuu pian ja tarvitsisi saada jotain sukan varteen ettei sitten ole aivan puilla paljailla heti. Nyt ei kyllä hyvältä näytä mutta jos ja kun nyt onnistun saamaan tämän putken poikki, olisi elämän edellytykset vielä ihan kohtalaiset.
Siispä, ei auta kuin myöntää että luuseri mikä luuseri kerta toisensa jälkeen. Kohta kauppatieteiden maisteri, mutta eipä kyllä heijastu koulutus aivotoimintaan minun osalta. Pakko vain ottaa itseään niskasta kiinni tämän itsesäälimisvaiheen jälkeen ja alkaa toteuttamaan sitä unelmaa. Eli elää peleistä vapaata elämää.
Olen aiemmin pelannut lähinnä sen adrenaliinin takia, kuten monet muutkin. Tänään kuitenkin 500e vedon lyötyäni en tuntenut juuri mitään, edes hävittyäni. Olo oli lähinnä vain turta. En usko että voitosta olo olisi paljoakaan erilainen, kun tietäisi että pelihelvetti jatkuu.
Yritän vain tällä jälleen itselleni perustella, ettei pelaamisessa vaan ole mitään järkeä. Kaikki pelaaminen vie lopulta tähän pisteeseen, jopa se 1euron pelaaminen pelikoneeseen madaltaa omaa kynnystä jatkossa pelata muitakin pelejä. Pakko siis vain pitää nollatoleranssi.
Liikaa tekstiä ja huonosti jäsenneltyä, mutta omaan blogiin saa onneksi kirjoitella mitä huvittaa. Helpottaa vain tämä ajatusten purkaminen sanoiksi.
-Pelle
Kunpa tämä olisi älykkyydestä kiinni… Mutta järkeä kuitenkin tarvitaan että päästään tästä pelihelvetistä eroon. Riippuvuus on kaikkea muuta kun älyllinen tai järjellinen toiminta mutta järjen avulla sitä voi kuitenkin hallita.
Harmi että sinäkin olet pelannut. Mutta ei muuta kun uutta pelitöntä kautta aloittamaan ja lopetetaan “pelleily” , Pellepelaaja!
Nyt vaan päivä kerrallaan eteenpäin. Koita kirjoitella tänne paljon, ainakin itse olen saanut siitä paljon apua lopettamiseen, saa purettua asioita oman pään sisältä pois sekä samalla vertaistukea, apua ja kannustusta lopettamiseen. Sulla on kuitenkin nyt asiat vielä suht hyvin, ymmärtääkseni. Jos jatkat pelaamista niin siinä äkkiä menee kaikki. Tsemppiä kovasti sinulle pelaamattomuuden tiellä.
Ei täällä hyvin mene. Pelattu on jälleen se myönnettäköön ja tänään taas viimeinen naula arkkuun kun meni lähemmäs 1000euroa. Aivan joka kerta kun repsahdan, ajattelen että pelaan vain vähän, mutta sitten sitä aina lähtee jahtaamaan tappioita takaisin ja kaikki menee. Miksi ei siinä alkuvaiheessa jo tajua mihin se johtaa?! Itselläni ongelma on urheiluvedonlyönti, saatan lyödä monen sadan euron vedon yhteen otteluun ja sitten katson sitä jännittäen. Olen huomannut että pelaamiseni johtuu vain ja ainoastaan siitä että olen koukussa siihen adrenaliiniin mitä saa kun on monta sataa pelissä tiukassa pelissä. Voitetun vedon jälkeen lyön muutaman pienemmän vedon kunnes häviän ja sitten taas täytyy painaa isoilla panoksilla että saa hävityt takaisin… Ihan aina sama kaava mutta miten ihminen ei voi oppia?! Kävin kumppanin kanssa asiasta pidemmän keskustelun tänään ja tosiaan hänkin oli melko vihainen asiasta, vaikka omia rahojani pelaan enkä pelaa velaksi. Ei vain ole hyvä tulevaisuus tiedossa jos kaikki rahat tulevat aina menemään peleihin. Nyt vielä tarvitsisi saada rahaa säästöön ensi lukuvuoden opiskeluja varten. Muutamat palkat tulee vielä töistä mutta niistä ei todellakaan ole varaa pelata tai en pärjää mitenkään.
Toivoton olo kun tuntuu että tännekin kirjoitellut jo useamman vuoden mutta silti ongelmat vaan jatkuu. Onkohan täällä paljon onnellisia tarinoita että ihmiset olisi päässeet pysyvästi eroon peleistä? Sellaiset kyllä antaisi rohkaisua kun tietäisi että se on ylipäänsä mahdollista. Pakko alkaa taas kirjoittelemaan tänne aktiivisemmin ja lukemaan muiden juttuja, jotta pysyy mielessä, millaisen pirun kanssa sitä painitaan.
Mulla nyt vasta kuudes pelaamaton viikko menossa, maanantaina tulee seitsemän pelitöntä viikkoa täyteen - jos nyt oikein muistan. Eli hyvin alkuvaiheessa tässä ollaan.
Vaikka pelit ei käy enää mielessä läheskään päivittäin, täällä muiden kanssa kirjoittelu ja kokemusten jakaminen auttaa mua ainakin tosi paljon. Etenkin kun hirveen moni omista läheisistä ei tilanteesta tiedä niin täytyyhän sitä jonkun kanssa puhua. Vertaistuki on ehdottomasti parasta.
Tosi inhottava kuulla että on tullut taas pelailtua isoja summia. Oisko mahdollisesti joku harrastus tms. jolla vois yrittää täyttää päiviä niin ettei pelit tuu mieleen? Mä huomaan ainakin että tää kesä on helpottanut mun oloa tosi paljon. On niin paljon energiaa tehdä juttuja. Tosin mun ongelma oli erityisesti nettikasinot joiden parissa saatoin viettää tuntikausia. Heittäen sekä päivät että velaksi otetut rahat hukkaan.
Hirveesti tsemppiä! Mä uskon että pelaamattomuus on täysin mahdollista saavuttaa vaikka se hemmetin vaikeeta onkin. Hirvee taistelu vaan päälle!
Kiitos tsempeistä!
Olen kyllä yrittänyt paljon miettiä korvaavaa tekemistä pelaamiselle, mutta tuntuu etten saa mistään muusta samanlaista oloa kuin siitä, paitsi kaljan juonnista :mrgreen: . Täytyy jatkaa uusien asioiden kokeilua, koska pakko se on joku ratkaisu asiaan saada. On tuo 7viikkoa jo pitkä aika ilman pelejä, loistavaa! Itsellä siihen vielä matkaa, mutta mennään päivä kerrallaan.
Pelit käynyt taas mielessä mutta luovutin pankkitilin tunnusluvut puolisolle niin en pysty edes pelaamaan vaikka heikko hetki tulisikin. Toki pystyisi luottokortilla tallettamaan joillekkin sivustoille mutta siihen en sorru. Täytyy vain heti palauttaa mieleen, mihin se pienikin pelaaminen johtaa niin ei tee enää mieli.
Tuo pankkitunnusten pois antaminen ei toki ole mikään ratkaisu pidemmän päälle, mutta uskon että kun pääsen pahimman alun yli, homma helpottuu.
Olen kuitenkin huomannut monesti, että kun tilille kertyy yhtään ylimääräistä, sitä ajattelee että on ns varaakin hävitä hieman ja sitten menee suurempikin summa. Täytyy päästä tuosta ajattelutavasta eroon ja vaikka käyttää sitä rahaa johonkin järkevään, eikä lahjoittaa peliyhtiöille. Tässä tämänpäivän ajatuksia, lupaan jatkossakin kirjoitella. Etenkin silloin kun kiusaus on pahimmillaan, on hyvä tulla tänne avautumaan niistä tunteista ja saada järkeä päähän.
Oikeessa oot, ei oikeen mikään tunnu aiheuttavan sitä samaa fiilistä mikä oli pelatessa (paitsi ehkä laskuvarjohyppy mut sekin on kallista 
), mutta nyt kun on päässyt sen pahimman yli, oon huomannut etten sitä enää oikeen kaipaakaan. Se jännitys kuitenkin useimmiten johti unettomiin öihin painajaisten kera ja se ei ole elämää se. Silti vaikka pelit ei pyöri enää mielessä, tiedostan, että päivä kerrallaan on edelleen mentävä, koska se pelipiru hiipii mieleen niin yllättävissä hetkissä!
Mulle suurin apu on ollut hypnoosista, jossa saatiin just niitä pakonomaisia pelimaneereja poistettua. Niitä että jotenkin vaan ajautuu kasinolle esim. hetkessä kun tuntuu ettei rahat riitä että jos vaikka tulis kasinolta helpotusta arkeen. Tai sitten vastaavasti tilanne jossa rahaa onkin vähän ylimääräistä tilillä ja on mukamas varaa vähän pelailla.
Mä luule että toi pankkitunnusten luovuttaminen auttaa paljonkin koska se pelihimokin menee kyllä hetken päästä ohi jos vaan hirveesti tsemppaa. Lähtee hetkeksi vaikka ulos, pois koneen/puhelimen ääreltä kun tekee mieli pelata ja huomaa että kyllä se olo aina vähän helpottaa. Ekat päivät on aina ne pahimmat. Sitten alkaa se sumu hälvetä ja huomaa että pelit käy mielessä koko ajan vähemmän.
Mä tuskailen tällä hetkellä velkojen kanssa ja ne välillä aiheuttaa sen pienen fiiliksen, että entä jos voittaisinkin rahaa niiden maksamiseen, mutta vielä oon jaksanut taistella sen tunteen yli. Koska lopulta mä kuitenkin pelaisin ahneuksissani ne mahdolliset voitot.
Se on kyllä sanottava, että pelit ovat latistaneet pahasti muuta tunne-elämää tai toisaalta ne pelit ja voittamiseen liittyvät kicksit ovat epäterveitä kuten se tuskissaan makaaminen sängyssä kun pelit ovat vieneet rahat. Eilen kirjoittelin toiseen ketjuun, ettei pitäisi koskaan luvata ettei enää ikinä pelaa. No, tänään meni 10 euroa nettikasinolle ja 13 euroa RAY:n peliautomaatteihin, ehkä pitäisi uskoa että noista peleistä on tosi vaikea mitään voittaa.
Onhan sitä joskus koettu niitä ihmeitä, että on oltu monta sataa euroa häviöllä ja sitten on voittanut viimeisillä rahoilla häviöt ja vielä vähän päälle. Ehkä sitä jää kaipaamaan sitä tunnetta mikä noissa tilanteissa tulee ja niitä kicksejä, mutta ainahan ne rahat menevät takaisin jollakin aikavälillä. Muistan lukeneeni jostakin rottakokeesta, jossa rotille annettiin jotakin huumetta juoma-automaatista, olikohan kokaiinia. Rotat jäivät koukuun ja kun huumeen antaminen lopetettiin, niin rotat joivat edelleenkin epätoivoisesti siitä automaatista, vaikkei siinä ollut enää mitään huumetta ja muuttuivat täysin apaattisiksi. Samoin se toimii näiden pelien kanssa, epätoivoisesti hakee sitä voittamisen aiheuttamaa fiilistä, vaikka rahat menee ja peleisrä ei saa enää mitään voittoja, siksihän ensitallettajille annetaan bonuksia ja ilmaista pelirahaa, että jäisivät koukkuun.
t. JokuJaskanen
Heh, itse en saa enää edes mitään kicksejä edes kaljanjuonnista. Tänään join pari olutta baarissa, muttei sekään oikein tuntunut miltään kun yritti olla vain pelaamatta (sorruin sitten kuitenkin lopulta), baarit ovat lopulta tosi tylsiä paikkoja. Kotona en viitsi tissutella yksin. Itse asiassa nykyään saa niitä vähäisiä kicksejä ihan tavallisista asioista esim. kirjan lukemisesta tai kahvin juonnista kun voi ajatella elävänsä sellaista normaalia tasapainoista elämää kuten normaalitkin ihmiset.
t. JokuJaskanen
Hei. Löysin juuri tämän keskustelun ja tutulta kuulostaa. Varsinkin tuo syyllisyyden tunne ja se että on pakko yrittää voittaa häviämänsä rahat takaisin vaikka sitten vaan häviää lisää. Sitten saattaa tulla tilanne että ei ole enää väliä vaikka kaikki menee kun on jo hävinnyt niin paljon.
Joskus olen ollut iloinen siitä että maltan kaupassa lopettaa pelaamisen siihen kun on vaikka 5e kolikoita jäljellä, summa ei ole suuri mutta tunne siitä että pystyy lopettamaan on hieno ja palkinnoksi voin mennä ostamaan jotain. Usein on kyllä vaan valitettavasti käynyt niin että sitä vaan kuvittelee että kyllä sillä viimeisellä eurolla vielä voi voittaa hävityt esim. 20e takaisin. Kuulostaa ehkä pieniltä summilta mutta kyllä ne ovat pienituloiselle suuria ja olen kyllä hävinnyt netissä paljon suurempiakin summia kerralla.
Tuntuu mukavalta kirjoittaa tänne ajatuksella että kukaan tuskin heti tuomitsee ja ihmettelee miksi tälläinen harrastus kun on paljon järkevämpiäkin. Ihmiset jotka eivät pelaa saattavat ajatella että senhän voi vaan lopettaa ja aloittaa jonkun liikuntaharrastuksen tai sitten pidetään vaan tyhmänä. Itselläni on nyt mietintävaihe menossa että yritänkö pitää pelaamisen kurissa vai lopettaa kokonaan. Tietenkin olisi parasta lopettaa kokonaan mutta entä jos sitten tulee ahdistus ja muita riippuvuuksia tilalle, esim. alkoholi jota en juuri käytä. Olisi hienoa saada mielipiteitä ja keinoja tähän nimenomaan peliriippuvaisilta koska pelaamattomat eivät ehkä ymmärrä ettei se lopettaminen onnistu noin vaan. Kunpa joku voisi luvata etten enää koskaan voi voittaa mistään rahapeleistä mitään, eipä se sitten enää houkuttaisi.
Toivoisin itse kovasti että raha-automaatit poistettaisiin ruokakaupoista koska siellä se houkutus iskee jos tilillä ei ole rahaa. Löysin tälläisen adressin mutta vähän näyttää olevan allekirjoituksia.
adressit.com/pelikoneet_pois … kioskeista
Käykää ihmeessä allekirjoittamassa jos koette että siitä voisi olla apua ja välittäkää viestiä eteenpäin. Itse aloin juuri miettiä että tarvitseeko välttämättä olla adressia jos ottaa henkilökohtaisesti yhteyttä vaikka johonkin kansanedustajaan. Mikähän täällä Suomessa sitten mättää että pelikoneita tulee vaan kokoajan lisää ja uusiin paikkoihin? Siis jos esimerkiksi Ruotsissa niitä ei kaupoissa ole. Netissä voi rajoittaa pelaamista (esim. talletusrajoilla tai sulkemalla pelitilin) mutta ruokakaupassa on pakko käydä. Ja miksi me alistumme tähän ja ajattelemme ettei sille mitään voi kun joku näin päättää? Ovatko Veikkaus ja Ray kovasti rahoittamassa päättäjiä nykyään vai mistä tämä johtuu?
Jatkoa… Eli peli-automaatit pois kaupoista. Lähdin selvittämään mitä aloite lakimuutokseen edellyttää, no näköjään kansalaisaloitteeseen pitäisi saada 50 000 allekirjoitusta 6kk:n aikana eli tuo kyseinen adressi ei ainakaan taida paljon auttaa. Olisiko kellään hyviä ideoita mitä kautta voisi lähteä keräämään tehokkaasti allekirjoituksia niin että tavoittaisi mahdollisimman paljon ihmisiä kerralla? Itse voisin lähteä jollain tavalla asiaa edistämään mutta en ehkä ole valmis omalla nimelläni ainakaan tällä hetkellä vielä toimimaan kerääjänä. Jotenkin on vaan kova tarve saada asialle tehtyä muutakin kuin kirjoittaa siitä keskusteluihin. Mietin onko mahdollista tässä asiassa ottaa jotenkin suoraan yhteyttä EU päättäjiin ja skipata tuo kansalaisaloite. Itse osaan englantia sen verran että uskoisin osaavani kirjoittaa aiheesta. Tajusin tässä lukiessani aiheesta että muurahaispesäänhän siinä saattaa sohaista jos lähtee jollekkin päättäjälle aiheesta puhumaan koska sitä ei näköjään RAY eivätkä päättäjät mielellään myönnä että pääasiassa peliriippuvaisilta revitään nuo rahat avustusjärjesöille jne.