Uusi aamu

Olen vuoden ajan käyttänyt alkoholia joka ilta. Juon muutaman oluen rentoutuakseni ja palkitakseni itseäni. Aiemmin en ole juonut juuri lainkaan, alkoholinhimoni alkoi samaan aikaan, kuin uusi masennuslääkkeeni, mutta ”masennukseen” löytyikin somaattinen syy. Elämässäni on kaikki hyvin, toki pienen lapsen kanssa arki on välillä haastavaa. Alkoholia kuluu vain muutama annos, mutta sekin on liikaa. Haluan raitistua täysin. Luonteeltani olen helposti addiktoituva ja olen jo kerran pyristellyt irti kipulääkekoukusta. Tiedän, että lopettaminen on mahdollista, mutta tuntuu, etten ole halunnut sitä tarpeeksi. Nyt minun täytyy lopettaa ja löytää muita rentoutumiskeinoja illoille, en halua enää turvautua kuvitteelliseen rentoutumiseen joka vain lisää levottomuuttani.

Oma tapani on rentoutua vetämällä silloin tällöin pää täyteen. Se on nolompaa pienten lasten ädille, vaikka kuinka lapset olisivat hoidossa. Koen, että niin ei vain kuulu tehdä. Latsen kannalta olisi kamlaa, jos jutut liikaa kerralla kiskovasta äidistä alkaisivat liikkua. Tissuttelun haittapuolena taitaa olla ainainen väsymys. Lasten kanssa ei jaksa samaan tapaan. Lähdetään siitä, että kun voimme itse hyvin, se on myös lapsille paras mahdollinen tilanne. Tsemppiä.