uuden elämän ensimmäinen päivä, taas?

Hei!

Olen nyt kamppaillut juomiseni kanssa aktiivisesti vuoden päivät. Vuosi sitten tajusin olevani alkoholisti. Hain apua A-klinikalta ja psykiatrian poliklinikalta. Pystyinkin sitten olemaan juomatta kolmeen eri otteeseen tämän vuoden aikana, ensin keväällä, sitten kesällä ja nyt viimeiseksi syksyllä. Apunani on ollut antabus, mitä olen ottanut alkuun parin viikon ajan, minkä jälkeen oloni on ollut jo niin hyvä, että olen selvinnyt ilmankin.

Ongelma on se, että haluaisin pystyä juomaan kohtuudella, mutta se kohtuus ei minun kohdallani onnistu, senpä takia liityin tähän lopettajat-ryhmään.

Olen hyvässä työssä, mistä pidän todella paljon, minulla on ihana miesystävä ja hyviä ystäviä. Periaatteessa elämässäni on kaikki kohdallaan. Ainoa, mikä varjostaa, on tuo juominen. Tämän viimeisimmän juomaputkenn jälkeen, mikä kesti viikon, olen päättänyt, että nyt saa riittää. Kuulisin mielelläni kohtalotovereiden mietteitä, sillä yhdessä on helpompaa kuin yksin.

Jos aikaisemmin olikin useampi vaihtoehto joista valita,nyt niitä on tasan 2.Valinta elikkä päätös pitää tehdä ihan itse ja kantaa siitä vastuu,kukaan muu ei sitä voi puolestasi tehdä.Se aiheuttaa ahdistusta,kun kaikkea ei voi saada ja vastuu omasta elämästä on ainakin juomisen lopettamisessa omassa hanskassa.Päätöksen kanssa ei kannata loputtomiin sahata,siinä nimittäin aika kuluu ja varjo venyy…
Oli päätös sitten juominen tai sen lopettaminen kumpaankin löytyy tukea.