Uskotko Jumalaan?

Uskotko?

Millaiseen?

Uskon humalaan, pääsääntöisesti sen vaikutuksen alaisena olen ollut taas viimeiset 4 kuukautta. :blush:

Diggaan silti erittäin paljon tuosta avatarista, hyvät Manaaja-leffa-vibat

En tiedä. Ehkä uskon, ehkä en. (Kannanottona taannoiseen uskontoaiheiseen väittelyyn, että ei tosiaankaan ole niin vain mustavalkoista, et joko uskoo tai sit ei usko.) En usko mihinkään tiettyy, nimettyyn jumalaan, mutta olen avoin mahdollisuudelle jonkinlaisen jumaluuden/ korkeamman voiman (ei siis myöskään just se NA:n/ AA:n koovee!) olemassaoloon.

Ei voi olla mitään kaikkivaltiasta joka sallii sairaudet ja muut kauheudet.

^ Ei asiat koskaan ole noin mustavalkoisia. Ja mikäli puhutaan vaikka kristinuskosta, ni eihän se hyvä jumala yksikseen täällä valliste, vaan piru tms. paholainen myös. Kaiketi ne kauheudet ois sen kädenjälkiä.

En usko. En usko mihinkään mitä ei voida todistaa tieteellisesti.

Mietin että jos Jumala on olemassa niin sairas sadistihan se sitten pitää olla, kun antoi minun syntyä. Lopettaisi edes sairaudella tai onnettomuudella.

Eräs kiltti moottoripyörä mies kuoli ja Pietarin juttusille, kysyi saako mpyörän niin ei niitä ei taivaassa ole. No päätti kumminki tulla ja heti kuului harrikan ääni ja pitkätukkanen mies ajeli sillä nahkatakki päällä, kääntyi ja kysyi Pietarilta et eihän täälä ole mpyöriä. Pietari sanoi et sori se on omistajan poika, tämä oli sunnuntai kevennys. Jos paikka on kivuton niin mä en kestäisi sitä harpun soittoa, eli menen lapioimaan hiiliä alakertaan.

Mun usko ei riitä, olisi jopa hirveää elää ikuisesti. Ku tästä päästään niin mut pitää vapauttaa, olkoon se sitten kadotus.

^ Kyllähän ajatus ikuisesta elämästä vaikuttaa aika karmivalta IMO, varsinkin kun tämä oma elämäni ei läheskään aina ole mitään ruusuilla tanssia ollut, mutta ei kai ikuista elämää tarvitse silti käsittää joko harpun soittona tai hiilien lapiointina :confused: . Voihan se tarkoittaa esim. uudestisyntymistä tai vaikkapa jonkinlaista nirvanaa, eli ikuista olemassaoloa jossakin vapautuneessa ns. tiedottomuuden tilassa. Sori, jos olen käsittänyt tuon nirvanan aivan väärin, en ole kovin hyvin perillä siitä, mitä nämä erilaiset uskonnolliset käsitteet tarkoittavat, eikä mun kai kaiketi tarvitse ollakaan, sillä tahtoisin muodostaa ihan itse sen oman “totuuteni” noista asioista, mikäli kaipaisin jotakin hengellisyyttä elämääni. En siis usko jumalaan, mutta kuten jo sanottu, asiat eivät ole niin mustavalkoisia, eli voin omasta puolestani antaa kyllä sijaa jonkinasteiselle epäilylle jonkin/joidenkin ns. suurempien voimien olemassa olosta. Olen näitä asioita joskus pohtinutkin, mutta en ole tuntenut erityisempää tarvetta etsiä mitään korkeampaa voimaa, oli se sitten millainen tahansa. Tulevasta en voi tietää, ties mihin hurahdan :smiley: , mutta toistaiseksi luokittelen itseni ateistiksi, jollaiseksi olen luokitellut itseni koko tähänastisen elämäni.

Toiveet ikuisesta elämästä kertovat mielestäni pitkälti ihmisten kuolemanpelosta, eli he ovat luoneet mielissään jonkinlaisen kuoleman jälkeisen maailman/elämän, millainen se sitten kenelläkin on, koska ajatus jostakin Suuresta Tuntemattomasta pelottaa heitä, ei niinkään se, että tämä yksi maanpäällinen vaellus joskus päättyy :confused: . Musta on kuitenkin vaikeaa kuvitella, että kukaan todella haluaisi elää ikuisesti, vaikka henkilön X elämä olisi ollut pitkälti hyvääkin ja hän olisi siihen kaikinpuolin tyytyväinen. Jotenkin en vain usko, että kukaan jaksaisi elää ikuisesti, siis ainakaan tietoisena siitä, että on edes jollakin tapaa elossa. Toki asia saattaa olla niinkin päin, että ne aidosti elämäänsä tyytyväiset ihmiset eivät kaipaakaan mitään paratiiseja tms. kuolemansa jälkeen, vaan heille riittää mainiosti se kylmä kuoppa tai tuhkauurna. Sitten nämä ihmiset, jotka kokevat elämänsä olleen enemmänkin kurjaa, kaipailevat ns. toista kierrosta, jossa tehdä asiat toisin tai elää ilman tuskia :confused: .

Itsekin olen monesti, syvissä vesissä uidessani, pohtinut, että mikäli jumala onkin olemassa, hänen täytyy olla todella sadistinen paska, eikä hän missään nimessä voi olla täynnä sellaista hyvää kaikkivoipaisuutta, jonka täyttämäksi hänet annetaan ymmärtää ainakin monissa kristillisissä suuntauksissa.

En tarkoita pahalla, mutta ikävän suppean näkökulman elämään tuo asenne muodostaa, imo. Onhan niitä asioita, jotka ovat meille kaikille tunnistettavia, ja joita ei kuitenkaan pystytä selittämään tieteen keinoin. En nyt tarkalleen muista yksityiskohtia, mut luin/ kuulin joskus jutun ihmisten vaikutuksesta toisiinsa, että miten toisen ihmisen läheisyys voi vaikuttaa jonkin fyysisen sairauden paranemiseen, vaikkei sitä tieteen avulla pystytäkään selittämään. Tällasen positiivisen energian siirtämisestä on kai kyse esim. reikihoidoissa.

Ja placebon vaikutus, pystytäänkö sitä selittämään? Että vitamiinitabletti saattaa olla yhtä tehokas mielialan piristäjä kuin vaikka cymbalta.

Ja intuitio? Vaistojen avulla havaittavat asiat? Löytyykö niille tieteellisiä selityksiä?

Mä puolestani en oo koskaan halunnut rajoittaa ymmärrystäni pelkästään järkeen. Mun mielestäni ois jotenkin “ylimielistä”* kuvitella, että ihminen kykenisi ymmärtämään ja selittämään koko maailmankaikkeutta, ja siinä tapahtuvia asioita.

*) En nyt keksinyt parempaa sanaa. En todellakaan tarkoita, että Luppis ja muut tieteen nimeen vannovat, olisivat jotenkin ylimielisiä ihmisinä! Tarkoitan lähinnä asennetta ympäröivän maailman käsittämiseen, ja mikä on meidän ihmisten suhde siihen.

Jännä historiapläjäys Wikipediasta:

Kirurgia kehittyi sotaväen palveluksessa olleiden välskäreiden käsityötaitona. Erityisiä kirurgiammattikuntia syntyi jo 1200-1300-luvuilla, mutta esimerkiksi Isossa-Britanniassa kirurgit olivat vielä 1700-luvulla osa parturien ammattikuntaa. Käsityöläisenä pidettyä kirurgia arvostettiin vähemmän kuin pappiin verrattavana parantajana toiminutta yleislääkäriä, vaikka onnistuessaan kirurgi kykenikin hoitamaan potilaansa: rakkokiviä leikattiin jo Hippokrateen aikana ja 1100-luvulla osattiin hoitaa kaihia pistämällä…Ennen nykyisiä hoitokeinoja oli hyvin suuri vaara että potilas vuosi kuiviin ennen hoitoa tai leikkauksen aikana. Haavan kiinnipolttaminen oli toimiva mutta rajoitettu toimenpide, se oli haitallinen pitkällä aikavälillä kun haava tulehtui sekä oli erittäin kivulias. Tulehdus on tullut käsitteenä tutuksi vasta aika hiljattain. Tulehdukset olivat suuri syy siihen että leikkauksen jälkeinen parantuminen ei ollut toivotun tapainen. Tulehduksilta opittiin välttymään kun lääkärit huomasivat että on viisasta steriloida työvälineet ja pestä kädet, myöhemmin on ruvettu käyttämään kumihansikkaita.

Ennen kuin mikrobien olemassaolo ja se, että ne aiheuttavat tulehduksia voitiin todistaa tieteellisesti, mikrobit olivat olemassa ja aiheuttivat tulehduksia.

Jos jotain ei pystytä todistamaan vielä tieteellisesti se ei tarkoita etteikö se ole totta. Näin ollen samoilla linjoilla iinan kanssa. Maailma on aika suppea jos todellisuuskäsitys rajoittuu vain siihen mitä tällä hetkellä voidaan todistaa tieteellisesti.

Silti on hyvä että James Randeja on olemassa. Luulisin että huuhaata on suurin osa kaikista uskomuksiin perustuvista ilmiöistä. Mutta ihminen käyttää aika pienen prosentin aivojensa kapasiteetista. On paljon enemmän tietämättömyyttä kuin tietoa.

Onko Rauni- Leena Luukanen Kilde oikeassa kertoessaan käsityksiään siitä miksei avaruusoliot ota kontakteja ihmisiin ja selitä keitä he ovat: “mekin tykkäämme käydä tutkimassa eläimiä eläintarhassa mutta ei tulisi mieleen ryhtyä keskusteluun sisiliskon kanssa”? Sisiliskon on pakko luottaa vaistoihinsa siitä miten sisiliskona eletään. Sillä on sisäinen tieto jota se ei älyllisesti ajattele. Kun ihminen ottaa sisiliskon kämmenelleen ja laittaa terraarioon saattaa sisiliskollekin tulla suuri kokemus jostain itseä suuremmasta voimasta. Ehkä se jopa aavistaa että tuo suuri hahmo tajuaa jotain enemmän olemassaolosta kuin sisilisko itse.

Onko ihmisen äly universumin korkein? Vai onko kaiken takana Master Mind?

Siinä sana maanantaiksi. :slight_smile:

Kun nyt kysytään niin: Uskon! Jos ei Jumala olisi varjellut niin minun mielenlaadullani ja läheltäpiti-tilanteillani en hengissä olisi. Se mikä minua kiusaa ei ole Jumala vaan omat heikkouteni. Jumala on rakkaus! Ja rakkaus sekä lempeys ovat Jumalasta. Viha ja itsetuho Saatanasta.

Minä uskon elämän kiertokulkuun ja arvostan kaikkea elämän monimuotoisuutta. Elämä on tässä ja nyt sekä ennen kaikkea ihanaa kun sen oikein oivaltaa. :astonished: Kaikki kollektiiviset uskonnot on sen sijaan suoraan Saatanasta, ei moderni ihminen enää sellaisia tarvitse. :angry:

Jos pitäisi syntyä uudestaan niin koiraksi, osaisin olla kiltti joten mulla olis lokoisat päivät ja sama uudestaan. Ihmiseksi en halua syntyä koska tämä kurjuus on nähty, pitääkö jo ruveta pelkäämään uudelleen syntymistä. Tämä vaellus/kärsimys loppuu pian, en suostu syömään sydänlääkkeitä vaikka sanoo tohtori ettei hyvin käy. Mistä se sen tietää kun 6V sitten sanottiin että 2V ja lääkkeillä, paha elää piruuttaan. Ei mua taivaaseen huolita ja pirukin kyllä haluaa miettiä, vetävät ruksin yli.

En oikeastaan usko. Tai en tiedä, uskonko, mutta en ainakaan mihinkään valmiiksi määriteltyyn, “Jumala” -käsitteen alle mahtuvaan kaikkivoipaan olentoon. Uskon siihen, että ihmisillä voi olla kokemuksia, jotka tuntuvat siltä, että pääsee ns. “lähelle jumalaa”, mitä se sitten kunkin kohdalla tarkoittaa. Noita kokemuksia voi kokea mm. meditaation, päihteiden tai ihan vaikka polkupyöräilyn kautta - tai vaikka tiskatessa astioita. Itse en tosin ole moisia kokenut, joskin jonkinasteisia henkisiä kokemuksia kyllä. Vaikka voihan ne sellaisiksikin luokitella. Jos johonkin uskon, niin siihen että tiede ei tarjoa kaikkia vastauksia, kuten ei mikään muukaan oppimalli. Niin ja siihen, että meditaation/joogan/sen oman jutun ™ kautta voi päästä käsille siitä, millainen todellisuus on kun sen arvostelu ja loputon analysointi lakkaa ja keskittyy vain siihen, mitä on. En tiedä, onko sillä jumalan kanssa sitten kauheasti tekemistä… itselleni ei. Joillekin ehkä sitten enemmänkin :unamused:

En jumalaan, Mutta rajakokemus käytynä tiedän sielun ja miljoonakertaisen tiedostuksen/ymmärryksen/ olevan olemassa, mutta me olemme vittu tälle sokeita aivan kuten emme näe ultraviolettisäteitä ilman laitteita. Toi linkki menee omien kokemusteni kanssa täysin nappiin.
teosofia.net/artikkelit/as-k … tkimus.htm

En.

Uskon.

Millainen rajakokemus sinulla oli?

En usko kristinuskon Jumalaan. Tai oikeammin, jos Hän on, en näe mitään syytä seurata, palvoa tai kumartaa Häntä yhdestäkään Hänen työstään.

Joka tulee uskollaan autuaaksi, LAKATKAA LUKEMASTA TÄHÄN JA PYSYKÄÄ KIINNI HÄNESSÄ, JOSSA USKONNE ON.

Tästä eteenpäin olette suuttumisvyöhykkeellä ja vielä tässä kohtaa neuvoisin herkempiä kääntymään pois, sulkemaan tämän ennen kuin kerron, miksi en usko.

Oikeasti, älkää suuttuko tästä nytten. Ei-uskovat, jatkakaa tästä mun perusteluihin. Uskovat, muistakaa, että uskollaan tulee kukin autuaaksi. Minä uskon puutteella.

Varoitan vielä.

Vielä on mahdollisuus sulkea ikkuna. Ellette halua tietää, älkää jatkako lukemista.

No ni, muiden kanssa jatketaan. :slight_smile: Minä en usko Vanhan enkä Uuden testamentin Jumalaan.

Jos VT:n Jumala on olemassa, hän on homofoobisin, hankalin, pikkumaisin, rasistisin, lapsia vihaavin jumala ikinä, ja Hän käyttää puhuvia eläimiä kertomaan luomilleen ihmisille, että rakastaa heitä ehdoitta - paitsi jos he eivät hyvästä ja pahasta tietämättöminä mokaavat, kuten tekivätkin. Rakastava Jumala, joka luo lapsilleen helvetin. :open_mouth: Miksi?

Kuulostaa minun korvaani hankalalta tyypiltä, joka tekee joukkomurhia, lastenmurhia, sallii raiskaukset ja insestin, sallii lasten kuolla oman kansansa miekoista, ja joka tekee jättiläisiä, yksisarvisia, meren petoja…

Kuulostaa minusta Jumalalta, joka kehittelee kymmenen käskyä, joista kuusi koskee Häntä itseään ja Hänen omaa epävarmuttaan. Älä tapa, älä sano väärää todistusta lähimmäisestä, älä tee huorin, kunnioita isääsi ja äitiäsi, siiä on meille järkevät käskyt. Muut Jumalan egotripit voi minusta jättää ihan oman onnensa nojaan.

Ai.
Olen menossa helvettiin?

Valitsen olla menemättä sinne, en mene sinne yhtään sen enemmän mielelläni kuin taivaaseen jne. mutta en halua helvettiin. Jos kuse on Jeesuksesta, Hän ei minusta ollut muuta kuin suuri opettaja, joka olisi ollut ateisti jos olisi ollut fiksuista fiksuin. :wink: Jos se Jumala, jota en (yllä olevista syistä) palvonut elinaikanani, heittää minut sinne, sellaista Jumalaa en olisikaan halunnut seurata, joten +/-0 sitten se homma. Ainakin mulla on ikuisuuden ajan seuraa Einsteinista, Darwinista, Hitleristä ja muista katolisista, luterilaisista papeista (tää oli vähän provo, sori) ja kaikista Jenkkien valtion perustajista, jotka ehdottivat kirkon eroa valtiosta perustuslaissa. :smiley: Lisäksi pölisen siellä muiden kanssa, tervetuloa Pekka Siitoin, haluan tietää, miksi olit niin sekaisin. :smiley:

Jos menen helvettiin, olen siellä epäoikeudenmukaisista syistä. Toki tähän nyt joku heittää tähän, että olen hylännyt Kristuksen ristinuhrin, se ei ole totta, en ole sitä tehnyt. Mutten käsitä sitä, että Jumala, joka on luonut Kaiken, ei keksi parempaa keinoa kuin tappaa itsensä ihmismuodossa ja herätä kuolleista kolmantena päivänä helvetin voittaneena…?

Rakkaat ystävät, toivon, että jos ja kun suutuitte tästä ehkä, muistakaa kun sanoin alussa, että sulkekaa ikkuna jos ei maistu. Miksi luitte loppuun asti jos se alkaa vain ärsyttää? Lukekaa vielä alusta ja uskokaa se varoitus.

Tämä käänsi minun kelkkani: Nothing more to talk about. Kiitos. Tähän asiaan tuskin enää puutun. :slight_smile: Kiitos jos luitte vaahtoamiseni tänne asti. <3