Umpikuja

Tämä olisi pitänyt varmaan tehdä kuukausia aiemmin. Koska olen sairas, teen sen vasta nyt. Minulla on todella paha peliongelma. Reilu vuosi sitten homma alkoi luisumaan käsistä netticasinoilla. Sain kerrytettyä pikavippien kautta mukavat 7000 euron velat perintökuluineen.

Heräsin silloin, ja kerroin peliongelmastani lähipiirille. Vanhemmat takasivat lainan pankista, jota olen maksanut nyt takaisin. Pääsin kuukausiksi irti peleistä, ja elinvoimaa löytyi. Takaa-alalle jääneet opiskelut saivat uutta potkua, kun KELAkin oli ymmärtäväinen masennusta sairastanutta ihmistä kohtaan. Takaisin maksettavaa ei tullut.

Kesän loputtua palasin ex-tyttöystäväni kanssa yhteen. Olin onneni kukkuloilla. Alkutalvesta oli kotona usein tylsää, kun koulua ei ollut, ja tyttöystävä töissä. Mitä tein? Rupesin kokeilemaan, “jos ihan parilla kympillä vain”-ajatuksella. Kierre oli valmis. Kerrytin velkaa nopealla tahdilla yli 3000 euroa pikavippien kanssa. Sitten kohdalle osui 5000 euron kasinovoitto, maksoin koko paskan pois, ja ajattelin, että selvisinpäs.

Totuus oli kuitenkin toinen. Panokset kasvoivat pelihimossa, ja nyt 5. maaliskuuta, n. 4-5 kuukautta myöhemmin, velkaa on taas vippifirmoille useita tuhansia. En ole edes uskaltanu laskea kuinka paljon. Tulin tänne lukemaan kirjoituksianne, ja tuli tavallaan parempi mieli, vaikka tällä hetkellä ahdistaa aivan törkeän paljon.

Olen 90%:n varma siitä, että kun kerron tyttöystävälleni asiasta, minulla ei häntä enää ole. Myöskin vanhemmilleni kertominen painaa mieltä, sillä he takasivat hyvää hyvyyttään lainan minulle, ja tukivat vaikealla hetkellä. Sanoivat myös, että tämä ei saa tulla tavaksi. Vannotin, että ei tule, ja että paska elämä saa loppua.

En saanut viimeeksi kierteessä nukutuksi lainkaan, ja nyt huomaan samojen ongelmien painavan päälle. Olen miettinyt sitä tuskaa, minkä lähipiirilleni aiheutan. Olen aivan lopussa. Ja kohta on ihmissuhteenikin. Epäilen myös, että kaverini eivät katso hyvällä sitä, kun äijä sortuu jo toiseen otteeseen. En tiedä johtuuko se tästä itseinhosta, mutta tuntuu yhteydenpito on vähentynyt puolin ja toisin.

Velanmaksu on asia sinänsä, sillä opiskelijana vakituisia tuloja ei ole. Pankkiinkaan en pysty kävelemään lainaa hakemaan ilman takaajaa, ja sellaista en uskalla kysyä. Sellaista tuskin ei löytyisikään. Pelitilit sain sentään suljettua, ja kirjoitettua ajatuksiani. Vaikka nimimerkin takaa, ni parempi kai sekin kuin ei mitään. Tuntuu kuitenkin, että elämä on täydellisessä umpikujassa.

Ongelmaista on usein vaikea ymmärtää, jos ei itse ole kokenut sitä, tai nähnyt todella läheltä.

Hei!

Tarvitset ongelmaasi apua.

On tärkeää olla rehellinen läheisillesi, joten ole nöyrä ja kerro heille tilanteestasi avoimesti. Ei haittaa jos tunteet tulevat pintaan - olosi helpottuu kun ongelmiesi vyyhti alkaa avautumaan. Salailu ja ongelmien pyörittely yksin ei auta.

On hyvinkin mahdollista, että läheisesi pettyvät koska peliongelmaa on vaikea ymmärtää jos sitä ei itse ole kokenut. Olen itse ollut samassa pisteessä kuin sinä nyt ja voin kertoa, että peliriippuvuudesta on erittäin vaikea päästä irti yksin. Ei riitä että selviytyy vanhoista veloista jos käyttäytymismalli ei muutu. Itselläni peliongelma noudatti tiettyä kaavaa: kun vanhoista tappiosta oli toivuttu ja rahatilanne parantunut, lähdin kokeilemaan pikkupanoksilla ja lopputuloksena oli aina muutaman tuhannen euron tappiot. Tätä jatkui yli kymmenen vuotta. Reilu vuosi sitten lopetin kuin seinään ja tähän asti homma on toiminut. Epäilen itseäni silti, joten en mieti pelaamista edes pikkupanoksilla / leikkirahalla nettikasinoissa.

Peliriippuvuudella on todella voimakas vaikutus henkiseen tasapainoon ja itsetuntoon ja siksi onkin tärkeintä hoitaa sinut itsesi kuntoon. Kerroit itsekin, että elinvoimasi löytyi kun olit peleistä irti. Neuvoni on siis se, että alat työstämään ongelmaa ja hoidat sen pois elämästäsi! Ongelman myöntäminen ja tukiverkon rakentaminen on tärkeä ensiaskel.

Lopuksi: muista että olet vielä nuori ja kaikki mahdollisuudet edessä. Muutaman tuhannen euron häviöitä ei kannnata muistella - pitkässä juoksussa niillä ei ole mitään merkitystä jos ja kun pääset eroon peliriippuvuudestasi!

Tsemppiä!

Kiitoksia ymmärryksestä.

Sitähän tässä tavallaan itsekin pelkää, että kierre alkaa vaan uudestaan. Jotenkin sitä ei koskaan uskonut, että näin voisi käydä itselleen.

Soitin tuossa juuri yhdelle hyvälle ystävälle, ja puolentoista tunnin puhelun aikana käytiin asioita läpi. Huomenna ajattelin kertoa tyttöystävälleni. Pelkään, että vaikka pitkä suhde on takana, ja vaikeitakin aikoja on ylitetty, voi tämä olla liikaa.

Kerroin hänelle viimeeksikin peliongelmastani, vaikka emme seurustelleet. Luottamuspula oli kova. Entä nyt? Toisaalta olen asennoitunut tilanteeseen, ja yrittänyt ajatella asiaa niin, että jos hän oikeasti rakastaa, hän haluaa voittaa ongelman kanssani.

Jos hän ei siihen pysty, en todellakaan syyllistä häntä. Nämä eivät ole helppoja asioita, ja kuten sanoit Antero

Nuoriahan tässä ollaan juu. 30-vuotias kuitenkin kohta, ja olin kuvitellut, että silloin on jo muutakin elämässä, kuin yhteensä lähes 20 000 euron velat pelaamisen takia.

Tsemppiä hei sulle!

Hienoa, että sulla o ihmisiä jolle voit puhua ongelmistasi on todennäköistä, että he eivät ymmärrä sitä asiaa ja ajattelevat sitten niin, kun sinäkin, että on se 20kilon velkaniskassa. Mutta sehän on vain peliväline tässä ongelmassa. Suosittelen sinulle olemaan rehellinen asiasta niin läheisille, kun omalle itselleenkin. Se nyt tuntuu, että on se 20kilon velka niskassa mutta eikös se ihminen elä ka. n. 80vuotiaaksi, eiks sulla ole vielä 50vuotta eessä siis?.. tee siitä viidestäkymmenestä vuodesta erilainen, kun nyt kolmestakymmenestä. Päivä kerrallaan et sä nyt saa kaikkea ja heti ja sun elämää heti erilaiseksi, ei varmasti ole mitään oikoreittiä. Pitää ne rappuset mennä askelkerrallaan ylöspäin. Enemmänhän sitä arvostaa/ymmärtää asiaa, jonka on ansainnut, kun taas saanut epätodennäköisesti pikakeinoin.

Niin, totta puhut. Pitäisi vaan saada nuo pikavippilainat jotenkin pois, ennen kuin summa on mallia tähtitieteellinen. Mielellään sitä olisi pankille velkaa, kun on kuitenkin luotettava luotonantaja, eivätkä korotkaan ole niin kiskurimaisia.

Huomenna ajattelin laskea kaikki pikavipit yhteen. Tulee varmasti kyynelten sävyttämä savotta. Ylöspäin mennään taas, ja toivottavasti viimeistä kertaa näistä asetelmista.