Tulokkaana tyrmätty.

Ei juopot ole täysjärkisiä.Suurin osa on jäänyt murrosikäisiksi ja osa jo esipuberteettiasteelle.

Miepä kirjotankin nyt tähän ketjuun vähän niitä ajatuxia jota heräsi tuolta AlkoLopun ketjussa olleesta Hannun viestistä, johon Lizzy vastasikin mielestäni tosi hyvin.

Minun mielestäni alkoholismin astetta ei kannata mitata sillä miten syrjässä tai kiinni on yhteiskunnassa. Onhan yhteiskunnan huipullakin juovia alkoholisteja. Tietenkin kroonistunut rappioalkoholisti ei voi enää olla mukana työelämässä, mutta saattaahan joku raitistunutkin alkoholisti tuntea olevansa hieman ‘syrjässä’ jos on vaikkapa joutunut sairaseläkkeelle jonkun (päihteiden aiheuttaman) somaattisen sairauden tai vamman vuoksi.

Ja samaan aikaan joku uraohjus-alkoholisti huiskii menemään tuolla työelämässä promillet päällä tai krapulassa tai jossain tapauksessa jopa Subutexia suonissa, vieläpä vastuullisissa duuneissa.

Mielekkään ja mieluisan työn tekeminen ja/tai opiskelu voi kyllä olla usein myös toipumista tukeva tekijä elämässä, joka osaltaan antaa elämälle sisältöä.
Jos ei ole enää mahdollista tehdä työtä tai opiskella esim. terveydentilan takia, voi elämässä olla monia muitakin merkityksiä ja sisältöjä, vaikka harrastukset tai sitten tietenkin vertaistukitoiminta. Tai sitten voi vaan olla, nauttia pelkästä jouten olemisesta.

Toipuminen ja raitistuminenhan on joka tapauksessa iso ilo, oli sitten töissä tai eläkkeellä tai syrjässä tai keskellä. Ainakin toivon sen olevan niiin kaikille.

Ulkona paisteleepi muuten aurinko. Hyvä päivä olla vaikka joutilas :slight_smile:

PS. Minä en ainakaan pidä ketään muita yksinkertaisena kuin itseäni! Mitä muuta voisikaan; basistiksi opetteleva blondi! :bulb:

Mä oon puolestani funtsinut, että alkoholisoitua voi yhtä lailla tyhmät kuin fiksut, äo:hon tai järjenlahjoihin katsomatta. Mutta sellaista olen kuullut sanottavan, että raitistua voi ainoastaan sellainen joka kykenee tuntemaan tarpeeksi suurta ahdistusta riippuvuudestaan.
Raitistumisen kipinä tarvitsee syttyäkseen tarpeellisen määrän ahdistusta, joskus jopa suoranaista kauhua.

Itselläni ei sellaista ihan kauhun ja suuren ahdistuksen kokemusta nyt viimeisistä juopotteluista ole. Olin vain yksinkertaisesti kyllästynyt ja väsynyt… suomeksi sanoen [size=85]vittuuntunut[/size] juomisviikonloppuihin ja tyhmyyksiini ja etenkin pitkälle alkuviikolle asti jatkuvaan nihkeään oloon.
Kyllästynyt olemaan aina 10 tuntia myöhässä ja antamaan muiden odottaa itseäni.

Tupakoinnin lopettaminen vaati aikoinaan yhden tietyn kirjan lukemisen. Juomisen lopettaminen ei oikeastaan vaadi kirjoja laisinkaan, vaikka joistain painotuotteista voikin olla paljon hyötyä kasvussamme ja raittiuden ylläpidossa.

Minä haluan kyllä raittiinakin opetella jatkuvasti uutta. Pidän koko elämää oppimistehtävänä, jossa ei kuitenkaan tule valmiiksi ennenkuin haudan lepoon joutuessamme/päästessämme.
Siihen asti uuden oppiminen ja kasvu ihmisenä olkoon arvo sinänsä, siinä lähimmäisenrakkauden ja toistemme tukemisen mukana.

Sellastakin joskus tulee mietittyä, että mitä enemmän opin, sitä vähemmän tiedän. :slight_smile: Ja että mitä enemmän koen ja ymmärrän, sitä vähemmän minulla on “ainoita oikeita totuuksia”. If u know what I mean.

Rehellisyys on hieno sana, mutta senkin kanssa pitää olla tarkka ettei siitä tule pelkkä klisee, sanakukkanen. Vielä varovaisempi pitää olla, ettei rehellisyydestä tule peitesana kanssaihmisten loukkaamiselle.
Me alkoholistithan pruukaamme olla joskus myös innokkaita “sanomaan suoria sanoja”, ja “puhumaan asioita halki”. :smiley:

Työnteosta olisi juuri nyt kielen päällä ja mielen päällä tuhat ja yksi asiaa, joista haluaisi kirjoittaa tai puhua sydämensä tyhjäksi. Mutta ei voi, ei saa. Etiikka ja laki estää.

Mutta ne on kuulkaas ystävät rakkaat rajuja työpäiviä, joina joutuu toimimaan jonain helevetin poliisina vaikkei ole poliisiksi opiskellut! Saati tuomariksi. :cry:

Joskus (onneksi harvoin) on sellasia työpäiviä, joiden jälkeen tekisi mieli kirmata pää kolmantena jalkana lähimmälle terassille ja kiskoa pää täyteen keppanaa. Olisihan se ainakin laillista ja laillinen aine. Unohtaa yhdeksi illaksi kaikki, ns. nollata pää !
Mutta eipä vetele sellainen, sillä raittiin tulee osata käsitellä haastavammatkin päivät mielessään rakentavilla tavoilla, “nollata pää” terveellisesti, selvinpäin.

Helsinki valmistautuu juuri big hulinaan, Taiteiden yöhön. Minä sen sijaan menen kotiin, käyn ehkä lenkillä, nautin illallisen ja rauhoitun. Nollaan pään omassa rauhassa, omalla rauhalla.
Huomenna takaisin hulinaan, ihmisten eteen ja keikoille bändin kanssa.

Ja siitä johtuen pieni breikki tältä foorumilta. Toivotan ketjun alottajalle ja kaikille foorumilaisille ihanaa ja raitista kesäviikonloppua. Ollaan ihmisixi!
Ai niiin ja SORI Hannu, että minäkin kirjotan tässä sinun ketjussasi ihan otsikon vierestä. :bulb:

Hej då ja haleja!

mitä viisaampi, sen yksinkertaisemmin elää…[size=85]?[/size].,.,öö

Ei kakki jaksa kulkea. “Kakki on mänt”, totesi jo Rokan Antti. Mutta nyt raittiina kakki on hyvin. Yksi kakkien, kakki yhden puolesta.

t: Agiolax

Onko muutkin kuin minä nyt ihan pihalla?

Ei kyllä ketään kiinnosta,mutta minä lähden nyt ostaan keltaisen Marimekon citylaukun.Jos on keltaisena.
Keksin matkalla syyn palkita taas itseäni.

Pihallahan on ihan siedettävä ilma taas. Aurinko melkein paistaa, ja yöllä satanut lumikin sulaa jo.
Mä en nyt osta vähään aikaan mitään erityistä kivaa, kun on yksi isompi ostos haaveissa; uusi basso.
Vaatteita on onneksi tarpeeksi koko kesäksi, paitsi ehkä parit kengät pitää vielä ostaa kesän mittaan.

Eikä tässä enää kauheen monta kuukautta ole, kun voi jo varailla lentolippuja ensi talveksi kauas kauas pois. Vuodet vierii, me niiden mukana.

En edelleenkään ole rumpali, mutta voin sanoa terveisiä vaikkapa meidän rumpalille. Hän ei tosin ole alkoholisti eikä varmaan edes tiedä mikä on AA. :unamused: