Tulkitkaa tämä käytös te kokeneemmat?

Erottu ollaan juo vuosi sitten. Syynä oli pitkälti miehen juominen. Tässä muutamana viikonloppuna mies ilmeisesti yksinäisyytään on sitten viestitellyt minulle, kaljoissaan tietenkin. Kuinka hän ei ole unohtanut minua, olen ollut parasta hänen elämässään, ei ole toipunut erosta ym. vastaavaa. Halusi sitten tulla käymään. Sanoin, että selvinpäin se käy ja niin mies tulikin. Istui hiljaa sohvan nurkassa, poissa oli kaipuun ja ikävän tunne. Hyvin varautuneelta vaikutti. Kunhan kertoili vähän kuulumisiaan, lähti kotiin ja laittoi perään viestin, että oli kiva nähdä. Nyt taas ei ole kuulunut viikolla mitään, kun ei kännäile niin paljoa töittensä takia. Tulevana vloppuna saatan arvata, että alkaa taas se viestien tulva kun saapi viinaa koneeseen. Onko tyypillistä päihderiippuvaisen käytöstä? Sääliäkö hakee vai mitä?

Sääliä hakee ja kännissä julistaa.Itse jättäisin viestit lukematta ja puheiluihin vastaamatta.Niin pääsee helpommalla.

Olen lisäksi lähdössä matkalle ja laittelin miehelle, että lähtee kaveripohjalta mukaan. Olisi se kuitenkin reissu kaverin kanssa mukavampi,kuin yksinään. Tiedän, ettei miehen kanssa enää suhdetta tule, mutta reissussa kyllä kavereina voitaisiin käydä. Ensin mies oli intoa täynnä. Sanoi kysyvänsä lomaa, saikin sen. No, seuraavaksi olikin jahkaaminen että saako rahoiteuksen kuntoon reissua varten. Siihen kuulemma menisi muutama päivä aikaa, että tietää. Meni sitten se muutama päivä eikä miehestä kuulu mitään, kunnes alkaa taas se kännikirjoittelu, että hän tekee kaikkensa päästäkseen matkalle mukaan jne. Haluaisi vielä kuitenkin minut tavata ennen lopullista päätöstään. No, kävi sitten tuossa tapaamassa ja eipä ole senjälkeen herrasta taas kuulunut mitään. Ihme vatkaamista. En ole viitsinyt enää edes kysellä. Jos kerran kaikkensa muka tekee, niin taas kerran menee viestit ja teot pahasti ristiin. Ihan niinkuin silloin suhteen aikanakin…

Jos olisi kyse mun eksästä, niin olisin todella roolini tajunnu tossa kohtaan kun “rahoitus ei meinaa järjestyä”, siihen kuuluu vastata: “voin mä sut maksaa jos sulla ei ole rahaa” ja näin on moni reissu toteutunut ihan kaveripohjalta, se tarkoittaa että voidaan n**da kyllä koko reissuaika mut eksä palataan oman tyttiksen luo. Näitä eksäni teki kans eksänsä kanssa kun mä olin se “pääkäyttäjä”. Siitä vaan mut älä riko itseäsi, mä rikoin.

Exä hankkii kyllä töissä paremminkin kuin itse, mutta sanoi olevan ollut niin paljon rahan menoa että pihinä ihmisenä miettinee reissuun lähtöä. (ulkomaanmatka) Veetuttaa vaan tuollainen asian kanssa jahkaaminen. Kännipäissään viestittää niin kovaa intoa lähteä matkalle, mutta selvinpäin löytyy josjonkinlaista selitystä, jolla pitkittää päätösentekoa. Kumpaa mieltä se sitten asian suhteen onkaan? Itse en enää asiasta kysele, jos ei kerta ilmoittele.

Niin kannattaahan se tarkkaan miettiä, miten paljon on eksänsä seurasta valmis maksamaan. Anteeksi karkeuteni, mutta kun tämä toistui niin monesti omalla kohdalla.

Palautuipa mieleen känninen soitto viime keväältä kun olin ulkomailla. Keskustelu:
-mis te ootte
-Portugalissa
-millon mä pääsen teidän mukan?
-jaa-a, varmaan joskus 2017 (läppä)
-miks sillon? (epäröiden)
-no jos sä olisit silloin jo vähän rauhoittunut
-voi sua raukkaa!

Voi mua raukkaa? Voi mua raukkaa kun olin ulkomailla? Hänellä menee niin paljon paremmin, hän oli kapakassa.

Hyvä parveke :slight_smile:

Ei tuo exä mulle ykkösvaihtoehto reissuun olisi, mutta kyllähän siellä hauskaa olisi varmasti. Arkielämä kaukana, eikä exän tissuttelu haittaisi, koska itsekin tissuttelen lomalla.

Hyvä Lunta satelee,
unohda kaverireissut exän kanssa. Eikös olisi syytä hankkia elämään uusia kokemuksia, eikä toistaa vanhoja kuvioita exän kanssa. Juttu- ja juhlaseuraa löytynee reissusta ilman exääkin.

Mitäs ihmeen tulkittavaa tuossa käytöksessä on?
Osaat kyllä tulkita sen itsekin, mutta et halua. Haluat, että joku kertoo sinulle totuuden, ja sitten kun se kerrotaan, otat vähän nokkiisi. Olet vissiin vähän kallellaan vielä eksääsi päin ja toivot kovasti, että hän raitistuisi -sinun takiasi- ja teillä olisi olemassa jonkinlainen tulevaisuus.
Toiveesi on kovasti inhimillinen. Mutta ajattele järjellä, älä tunteella. Päihdeongelmainen raitistuu (jos tahtoo) vain itsensä tähden, ei akan, mukuloitten eikä työpaikan, niin tärkeitä kuin ne ovatkin.

Magdalan Maria, missä kohdin otan nokkiini palstalaisten kommenteista?

Tiedän kyllä totuuden, tiedän senkin että en ole täysin päässyt exästä yli. Mutta tiedän myös, että senverran yli olen päässyt ettei paluuta entiseen ole. Vaikka mies lopettaisi juomisensa, niin perusongelmahan säilyy. Ei ne sisimmässä katollaan olevat asiat poistu pelkästään juomisen lopettamisella.

Sääliä hakee ja kännissä julistaa.Itse jättäisin viestit lukematta ja puheiluihin vastaamatta.Niin pääsee helpommalla.

Jotenkin tuttua tuo exäsi touhu on. Itse ahdistuin kovasti kun mies soitti ja tekstaili alvariinsa erossa ollessamme. Niissä soitoissa ja viesteissä toistui aina sama kaava riippuen kännin asteesta. Anelua, säälin hakemista ja lopuksi uhkailua ja suunnatonta raivoa, kun eivät asiat edenneet hänen haluamallaan tavalla. Minä olen jo siinä iässä, että " lähtöpäivä on jo lähempänä kuin tulopäivä" enkä ole osannut päästää irti alkoholisti miehestäni :imp:

En tiedä minkä ikäinen sinä olet? Nuori kuitenkin ? Älä jää tuleen makaamaan vaan jatka elämääsi ja nauti vapaudestasi.

Joskus jo aikaa sitten olen kirjoittanut Päihdelinkin sivuilla nimimerkillä:" Elämä kantaa" . Löydettyäni nämä sivustot silloin joskus ja vaikka en olekkaan pitkiin aikoihin täällä käynyt olen saanut paljon voimia ja lohtua itselleni muiden samassa elämäntilanteessa olevien kirjoituksista.