Moikka!
Elikkä siis 20 vuotias mies olen ja tarvisin jonkunlaista vinkkiä mitä tässä nyt pitäisi tehdä.
12-vuotiaana aloitin viinalla läträämisen näin viikonloppu meiningillä, hauskaahan se oli silloin ja kovaa olevinaan.
Sitä sitten jatkui tuohon noin 15-vuotiaaseen asti, sitten tuli kuvioihin pilvi, jota sitten kavereiden kanssa polteltiin suunnilleen päivittäin. Samoihin aikoihin sitten rupesi sitä kaljaa menemään useampia kertoja viikossa, ja huomattavasti suurempia määriä ja pilven kanssa tietysti, olo oli kuin kuninkaalla, tuntui että minä olen maailman keskipiste ja kaikkia muut tylsiä taviksia.
No siinä sitten mentiin muutamat vuodet näillä linjoilla, sitten kavereiden kanssa haluttiin jonkunlaista uutta vibaa, joten kuvioihin tuli piri ja bupre, piri ei ollut se mun juttu, vaikka sitä sitten jopa piikitettiin, no se sitten jäi, onneksi. Buprea, pilveä ja tietenkin sitä viinaa sitten kului enemmän, koska siinä vaiheessa vaiheessa se oli ainoa asia enään millä sain oloni ns. “normaaliksi”, silloin ei ahdistanut, ei masentanut, oli hyvä olla.
Tätä sitten jatkui tuohon noin 19-vuotiaaksi asti, ja se buprekin sitten jäi pois kuvioista, missään vaiheessa en siihen koukussa edes ollutkaan, oli helppo lopettaa, koska se ei yksinkertaisesti vain toiminut enään. No siitähän sitten vasta lähti kauhea alamäki. Sitä viinaa rupesi kulumaan oikein olan takaa, päivittäin, tai ainakin joka toinen päivä. Aina illalla mietin, että mistä saa rahat seuraavan päivän juomiin, kun ainakin se korillinen piti saada joka päivälle. Jos ei ollut rahaa, niin sitten varastettiin. Silti olen onnistunut saamaan ammattitutkinnon ja työpaikan, sinne töihin ei vain niin mukavaa ole krapulassa joka päivä mennä, vaikka olen aina tunnollisesti hommani hoitanut. Oon todella vakavasti masentunut ja ahdistunut, tuntuu kuin rintakehän päällä olisi 50kilon paino koko ajan ja tuntuu vaikealta hengittää, unta ei saa.
Nyt olen sitten vihdoin saanut pilven polton lopetettua, 3 viikkoa ilman. Ajokorttikin sen takia lähti ja ehdonalaisessa ollaan… Nyt olen saanut viinankin pidettyä ihan siinä viikonloppu juomisessa, mutta aina kun sitä ottaa niin seuraavana päivänä kauhea morkkis, että miksi menin taas sitä kiskomaan… 
En kestä tätä jatkuvaa masennusta ja suunnatonta ahdistusta, kokoajan mielessä että jos pistäisi vaan narun kaulaan, pääsis tästä kaikesta paskasta. Kaksi kertaa ollut laitoshoidossa tämän takia mutta eihän siitä mitään hyötyä ole ollut. Itsetunto ja itseluottamus täysin poissa, pelottaa olla ihmisten seurassa. Kaverit lähtenyt sekoilun takia, tai onhan niitä ns. kavereita, niitä jotka narkkaa ja juo. En haluaisi olla niiden kanssa tekemisissä, mutta en kestäisi tätä yksinäisyyttä. 
Onko tässä mitään järkeä, miksei ajassa voisi mennä taaksepäin ja tehdä eri valintoja?
Mitä mun pitäisi nyt tehdä? Haluaisin jotain sisältöä elämään, mutta koska ulos ei uskalla mennä niin mitä sitten voisin tehdä? Haluaisin olla onnellinen, nyt kun mietin niin en edes muista koska olisin viimeksi sitä ollut.
Anteeksi sekava teksti, ikinä ennen foorumeille ole kirjottanut. Ja en tiedä tuliko tämä nyt ihan oikeaan paikkaan, mutta sen varmaan voi sitten oikeaan paikkaan siirtää…
Niclas
