Tsemppiä toivottaen!

Kävin täällä joskus viime talvena jonkun viestiketjuun kommentoimassa. Sittemmin kirjoittelu jäi. Tästä huolimatta ajattelin tulla kertomaan nyt, että 10 kuukautta on juomattomuutta pian takana ja olo on tosi hyvä!

Olen nuorehko nainen ja ihan perus kuviolla varustettu eli juominen alkoi joskus teininä hauskanpitona. Usein tuli ylilyöntejä, mutta se ei ollut silloin niin vakavaa. Nyt aikuisiän vastuilla ei tuo alkoholin käyttö enää oikein kuvioon sopinut. En juonut päivittäin enkä edes viikottain mutta tunne oli että alkoholi vaikutti koko ajan tulevaisuuden suunnitteluun ja parin annoksen jälkeen sokka irtosi totaalisesti. Sain alkoholista supervoimia joilla jaksoin vaikka seuraavaan aamuun saakka. Selviäminen kesti sitten lähes yhtä kauan ja erittäin pahat ahdistuskrapulat helposti viikon.

Nyt siis viime helmikuusta saakka ilman alkoholia. On ollut baari-iltoja, ulkomaan reissuja ym., mutta kaikesta on jäänyt hyvä fiilis ihan selvinpäinkin. Olen tosi sosiaalinen ja kaipaan seuraa, joten menemisistä en ole voinut luopua vaikken juokaan. Toisaalta huomaan, että olen nyt itsevarmempi ja luottavaisempi - en enää kuvittele että voin tehdä jotain vain parin lasillisen jälkeen vaan tiedän, että onnistun siinä ihan omana itsenäni. Herkuttelua, alkoholittomia juomia ja hyvää ruokaa kuluu ehkä enemmän kun aikaisemmin. Toisaalta monta baari iltaa (siis selväpäistä) on jäänyt väliin ihan vain siksi, että hyvistä yöunista ei viitsisi tinkiä.

Välillä on hankalaa. Usein “herään” kaipauksista ja ajatuksista että olisipa kivaa juoda. Nämä menee nopeasti ohi viimeistään siinä vaiheessa kun ajatukset etenevät juomisen jälkeiseen oloon ja uuteen alkoholikierteeseen. Näin on hyvä. Koko ajan saa silti olla varuillaan - en edelleenkään ole suonut mitään ajatusta että voisin joskus juoda. Elän loppuelämääni ja sen on oltava tipaton.

En ole käynyt päihdehoidossa, aa-kerhossa tai missään. Muutaman tutun (jotka ovat lopettaneet) kanssa olen vaihtanut harvoin ajatuksia. Toivottavasti kaltaiseni saatte tästä viestistä tsemppiä. Sen verran sanon, että minulla ei ole mielenterveysongelmia tai muiden päihteiden väärinkäyttöä. Pelkän alkoholiongelman, joka ei vielä ole ehtinyt pilata kaikkia elämän osa-alueita, voi selättää myös vahvalla halulla ja itsekurilla. Tsemppiä siis kaikille ja ihanaa joulun aikaa. Käyn lueskelemassa täällä mutta en usko aktiiviseen kirjoitteluun, kiirettä piisaa elämässä muutenkin. Posiitivisella vireellä :slight_smile:

Jipii iiii.
Oikeesti hyvä kirjoitus.
Kaikkea hyvää nuoreen elämääsi.
Älä kuitenkaan koskaan unohda alkoholin vaaraa. Niinhän mainitsetkin.
Eikö olekin niin, että Sinullakin on liian arvokas elämä viinalla tuhottavaksi?

Putkis, jokaisen päivän haluan elää.

Kiipeli kirjoitti

Onnittelut hyvin alkaneesta raittiudesta!
Kannattaa silloin tällöin tavata noita tuttaviasi, koska te kaikki saatte ajatustenne ja kokemustenne jakamisesta varmuutta valitsemanne ratkaisun hyvistä puolista.
Meistä jokaisella on täysin henkilökohtainen hetkemme halu lopettaa juominen, ja raitis päivä on alkoholistille kiitoksen aihe…

Tänään et ole yksin

Kiitos viestistä.

Useimmat selviytyneet tosiaan jättävät aiheen taakseen eivätkä sitä jaksa jauhaa kirjoittelemallakaan. Se on luonnollista elämää.
Silti, tällaiset positiiviset viestit aina ilahduttavat ja kyllä ne varmasti antavat uskoa omiin voimiin niille joille elämänmuutos on just nyt ajankohtainen.

Hyvää jatkoa elämään!

Kiitos teille näistä lämpimistä sanoista! Vaikka itsevarmuutta piisaa tämän juomattomuuden osalta ja tiedän, etten juo kuitenkaan niin ajatuksia ei saa off asentoon . Eilen juhlin läheisten kanssa itsenäisyyspäivää, tarjolla oli punaviiniä, alkoholitonta olutta ja vettä. Kaikki mukana olleet tietävät etten juo, mutta hetkittäin ruuan kanssa tuli ajatus punaviinilasillisesta. Se on ärsyttävää, koska ajatuksen jälkeen joudun käymään kokonaisen ajatusrimpsun seurauksista ja sitten asia on mielessäni käsitelty siltä osin. Lopputulos ajatusketjun päätteeksi siis on aina se, ettei enää teekkään mieli lasillista, mutta on ärsyttävää että joutuu tuon ajatusketjun itsensä kanssa käymään joka kerta läpi. Jaksan silti uskoa, että joskus tulee päivä kun alkoholi ei tuota enää yhtäkään ajatusta - toisaalta voi olla ettei sellaista tule. Mutta ajatusketjun läpikäynti on pikkujuttu siihen nähden, millaisessa aallokossa olisin mieleni kanssa lasillisen, parin, viiden eli parin kymmenen jälkeen. Se se vasta ketuttaisikin. Eli parempi lakata valittamasta ja ottaa aika ajattelulle silloin kun mieli siihen pakottaa. Ennakointi on tässä hommassa kaikista tärkeintä.

Tänään fiilis on erinomainen ja oli kivaa viettää itsenäisyyspäivää herkkuja syöden ja rentoutuen -siis aidosti ilman keinotekoisia rentotusaineita.

:slight_smile:

Hei Kiipeli!

Kiva lukea vierailustasi. Ystäväperheitten kanssa minunkin iltani meni, ja ilman alkoholia. Pöydässä oli punaista ja valkoista viiniä ja talonväen itse valmistamaa likööriä. Likööriä kehuivat sitä maistelleet erinomaiseksi, mutta vältin maistelemasta. Alkoholi on yhteiskunnassamme niin yleistä, että ei sen kohtaamisilta ja ajattelemisilta voi vältyyä. On vain tiedettävä oma suhde siihen. Isäntäpariskunta on jo kauan tiennyt, että en käytä alkoholia, joten tarjolla oli Pommacia ja punaista limsaa. Telkkarista vilkaulimme välillä kättelijöitä ja heidän pukuloistoaan. Siistit asut meistäkin oli jokaisella, eikä kellään läikkynyt yli.

Ensi viikolla onkin mukava juttu, kun muutamat palveluhenkiset toveriseuran jäsenet ovat järjestäneet raittiin joulujuhlan, johon myös perheenjäsenet lapsineen ovat tervetulleita. Esiintyjät ovat maamme huippua.

Yhdessä olemme enemmän