totaalinen romahdus, miten eteenpäin?

Sauna
1

Nykymeno suurpiirteittäin: 5-6 päivää piriä, 7-10 päivää täysin selvinpäin. Halu on päästä kokonaan irti…

Tiistaina alotin, pe yönä kovan ryyppäyksen päälle kukkasavut (kannabis ei oikein sovi) ja seurauksena totaalinen romahdus henkisesti… illan aikana lievää vainoharhasuutta ja ahdistusta, mut lopputulos itkua ja täys murtuminen, oli pakko mennä porukoille ja aamulla päivystyksestä muutama diapam ja imovane… nyt 2 päivää pientä tasottelua piri, alko, bentsot, mut epätoivo, ahdistus ja pohjaton synkkyys iskee heti ku vaikutukset lakkaa… häpeän tunne on kaikista pahin, vaikkakaan ei ydinongelma todellakaan.

Mitä kannattas tehä huomisaamuna? piri ja bentsot on loppu, putki katkeaa kyllö, mutta mitä täs kannattas tehä, että isompi muutos vois lopulta alkaa?

eniten huolettaa toi mielenterveyden horjuminenn: ahdistus, suru, ahdistus sosiaalisissa tilanteissa, asioiden liiallinen kelaaminen, epätoivon puuskat,lievä vainoharhasuus liittyen lähinnö “mitä muut ajattelee, näkeekö ne et on paska olo yms” ja sit se kauhea syyllisyyden ja häpeän tunne.

Huomenna edessä kauhea päivä, mutta miten kannattas lähtee liikkeelle?

2

Saattaapi olla, että olet jo bentsoriippuvainen. Kuulostaa hieman Bentsorefloilta. Sinuna jättäisin kaikki muut paitsi bentsot vetämättä ja tarkkailisin hieman oloja. Sit myöhemmin bentsojen tiputus. Piri ja viina auttaa korkeintaan hetkellisesti, mutta pahentaa oireita päivä päivältä. SSRI tai SNRI saattaa myös auttaa pahimman yli. Eli Romppeet pois ja lekurilla/psykiatrilla käynti.

3

^^/^ Voivat olla benzoreflojaKIN, mutta kyllä tuollaiset olot kuulostavat ihan tutuilta kunnon ryyppäämisen ja/tai pirirännin jälkeenkin. Veikkaisin, että johtuvat ensisijaisesti noista viimeksi mainituista. Niihin ei auta, kuin aika, valitettavasti. Lääkäriin kannattaa toki mennä, mikäli olo on aivan sietämätön ja jos tahdot todella apua siihen, että saisit kaikkien roippeiden käytön loppumaan ja pääsisit jotenkin jaloillesi, niin suosittelen ottamaan pikimmiten yhteyttä paikkakuntasi A-klinikkaan, missä ne voivat luultavasti parhaiten tehdä asioillesi jotakin.

Pirittelyn ja ryyppäämisen jälkeen olo nyt vain on monilla ihmisillä todella paska, eikä siihen ole mitään ihmelääkettä, vaan se kestää aikansa. Toki joillakin lääkkeillä voi saada pahimpia olojaan helpotettua ja myös sellainen ympäristö ja sellaisten ihmisten seura, jotka itsestä tuntuvat vakailta ja turvallisilta auttanevat pahimpiin romahdusfiiliksiin.

Tsemppiä :slight_smile: .

4

Psykiatrille on vaikea saada aikoja, mutta menisin yleislääkärille saamaan ensiapua.

5

No, uusi päivä. Takana aika hyvät unet, tosin tainnutin itteni illalla juomalla 0,5l kossun.
Olo pohjattoman synkkä, mut vainoharhasuus ja ylikierrokset on onneks pois.
Ajatuksia ja fiiliksiä on aika vaikee nyt kasata ja mitään suunnitelmia ei tuleville päiville ole. Seuraava koulupäivö viikon päästä.
Nyt vaan tupakkaa ja kahvia, lääke/viina/piri putki on nyt siia poikki tältä erää.
Tavotteena on siis henkisen tasapainon saavuttaminen ja mun kohalla se tarkottanee raitistumista.
Asun helsingissä, mikä on se taho, jonka puoleen tässä kannattais nyt kääntyä? tukea saa vanhemmilta, mut jotain muutakin tähän nyt kaipaisin…
Mitä kotikonsteja muut ootte havainnu toimiviks, jotta tää tuskasuus ja haluttomuus ihan kaikkeen helpottais…

6

^ Jos ihan tosissasi haluat täysin raitistua niin ehdottaisin menoa A-klinikalle (sitä kautta myös ehkä jatkohoitoa/yhteisöhoitoa) ja runsaasti NA-ryhmiä. Ja vaikka tosiaan tälläiset ryhmät sitten ei olisikaan sinun juttusi, niin niissä ainakin näkee, että on ihmisiä jotka tasan tarkkaan tietävät mitä douppaus on ja miten sen voi lopettaa.

Nämä keinot olen havainnut keskimäärin tehokkaimmiksi jos joku on kunnon sekakäyttäjä.

7

Itsekin suosittelisin hakeutumaan A-klinikalle! Jo se, että tiedät paskan fiiliksen johtuvan laskuista; auttaa! Aivojen dopamiinit & serotoniinit yms on loppuunkulutettu useammaksi pv:ksi ja tuon jälkeenkin olo on kelju jonkun aikaa!

Itse aikoinani käytin piriä ja valitettavasti kun lopetin pakon edessä käytön (sekakäyttöä pillereiden, lääkkeiden, essojen ja ganjan kanssa); halusin kokeilla kohtuukäyttöä kärsittyäni 3vkon viekkarit! Oli täydellinen virhe, en kontrolloinut kyseisen aineen käyttöä lainkaan; aiemmin pystyin korvaamaan kuitenkin toisella aineella amfen…

Itse olen muutamia vuosia tuon jälkeen kyennyt lopettamaan aineen käytön, mutta loppuaikoina kun yrityksiä oli jatkuvasti; sain paniikin päälle aina jos ainetta vedin! Aika kultaa (huonot) muistot, joten suosittelen kirjoittamaan tämän hetken tuntemuksia ko aineesta! On helppoa jatkaa muutaman vkon tauon jälkeen “kokeilemalla vielä kerran”!

8

^
Samankaltasia fiiliksiä ollu, toivottomuus ja masennus korjaantuu ja sit tulee se fiilis, että jospa taas pienen kuurin ottais, edellisestä “viisastuneena” Kuitenki ongelmia rupee nyt olemaa niin paljon psyyken ja ihmissuhteiden kanssa. Laskut ja depressio tuntuu pahenevan.
Asioita tulee kelattua liikaa ja jokasesta pirijaksosta jää joku ikävä fiilis johonki tapahtuneeseen liittyen. Eli aina jää uus mörkö kummittelee…

Ehkä nyt kärvistelen pahimman yli, ja annan ajatusten selkiytyä. Liikuntaq, ruokaa ja lepäilyä. Ei täs kai nyt panikoida auta, eikä tqrvii… mielenterveys ei nyt romahtanu kuitenkaa lopullisesti

Loppuviikosta sit a-klinikkaa ja na ryhmiä… ryhmistä ei kokemusta ole, mut mites muut? millasia kokemuksia? sinne ilmeisesti voi vaan mennä ilman mitää ilmottautumisia tms?

9

^Itselläni vuosia aikaa kuin pääsin stimuista kuiville; tosin adhd:een sain lääkityksen aikoinani niillä “Concerta-kh-kokeilla”… Adhd on myös diagnisoitu, luotettavasti ts itse en testiä raksinut… Ei ainakaan kannata oppareihin vaihtaa… Itse olen kh:ssa… Kun uskoin että aineita vaihtamalla ei koukahda mihinkään aineeseen kunnolla… :blush: :unamused:

Mutta olin aikoinani sen ~1,5kk täysin ilman lääkkeitä/aineita. Se 3vkoa meni älyttömissä viekuissa, en saanut benejä/lääkärin aikaa, vaikka useamman kk:n oli ryynejä mennyt päivittäin; loppuvaiheessa lätkä päivässä!

Työn tähden ainoat aineet tuohon aikaan oli subu (ei tuolloin näkynyt) ja amfe, jonka kanssa pelleilin muutaman kk:n kunnes kärähdin. Näin kuitenkin kuinka onnellinen olin ilman, ehti se 5-6 vkoa jeesata aivokemiaan!

NA-ryhmiä täällä ei ollut, mutta klinikasta hyvä kokemus! Itselläni tuo psyykkaus pirin viha-rakkaus-suhteen kanssa (+jokakertaiset paniikit retkahtaessa), lopulta auttoivat kk:n, 3kk:n yms jaksoihin, mutta opparit jäivät… Na-ryhmään menossa ainoa tavoite on pyrkiä eroon käytöstä, eikä paikalle saa mennä sekaisin/välineitä mukana!

Itselläni on useampi tuttu, ketkä jatkoivat pirinkäyttöä. Psykoosit uusiutuivat nopeammin ja pidempiä aikoja… Ei pää kestä jatkuvaa valvomista… Itse katsoin kuinka ihmiset muuttuivat rottamaisemmiksi, itse samoin sai velat perittyä; ihme tuo kun oli todella vittumainen… :blush: Aluksi tuli mieleen ettei voi tiskata/siivota/malata tms ilman piriä, mutta… Kesti jonkun aikaa opetella ja syitä riittää aina! Huomasi myös ne negatiiviset asiat voittavan positiiviset… Numeroiden poisto ja mahd vaikeaksi aineen hankkiminen alkuun auttoivat itseäni! Samalta kadulta kun frendi lähti jälleen lataamoon, oli helpompaa pysyä ilman… Tietyt tyypit istuvat linnassa jatkuvasti ja pois päästyään; piriä! :neutral_face: :unamused:

Tsemppiä! Tuo psyykkinen himo on voimakas, mutta… Eipä sitä koskaan saa yhtä hyviä kicksejä kuin alussa! Uskon, että myös itsellesi jää ahdistus ja paniikki helpommin, kun kerran ne on kokenut… Ristiriita tekojen ja tavoitteiden välillä… :unamused: Itse olen ottanut amfea alle 5krt yli 8v:n aikana… Persoonan muuttaa, en edes pidä aineesta… :astonished:

Ps. A-klinikalle soittaisin vaikka nimettömä. Tod näk päivystyaika, mutta paikkakuntakohtaista melko pitkälti mihin aikaan… Nyt pakko lähteä koisaamaan, voi olla hiukan sekavaa väsymyksen tähden… Pysy päätöksessä, päivä tai vaikka minuutti kerrallaan! :wink: :astonished:

10
  1. päivä täysin ilman mitään menossa… vuoristorata, fiilikset vaihtelee päivän aikana 0-100 useemmanki kerran. viime viikko meni 10h yöunet + torkkuja päivisin, nyt taas nukkunu levottomasti pari yötä.

Ahdistusta, masennusta ja hetkittäisiä paniikkikohtauksen alkuoireita… siinä pahimmat. Sellasia epätoivon ja äärimmäisen epävarmuuden puuskia tulee

Selvisin kouluun, käyny salilla kerran ja muutenki pakottautunu asioiden tekemiseen mitkä tuntuu ankeelta ilman vauhtia…

Vaikeinta on negatiivisten asioiden ja tunnetilojen kohtaaminen, paskat jutut pyörii mielessä, mut ehkä niitä täytyykin nyt miettii ja antaa aikaa…
Pienet asiat tuntuu monimutkaselta ja elämä kokonaisuutena siis todella monimutkaselta, mutta jollai tapaa olo on toiveikas… hetkittäin.

Pahinta olis nyt kai polkasta pirin voimalla uus nousukausi päälle.

11

Tsemppiä, olet hyvällä alulla!

Tuo olisi pahinta, mitä nyt voisit tehdä… Tunteet ja unettomuus yms tasoittuvat, vieläkään aivosi eivät ole normaalitilassa. Tuon tähden on niin helppo aloittaa uusi putki viekkareiden jälkeen; vielä silloinkin masentaa ja mieliala on normaalia heikompi!

Pahimmat oireet alkavat olla takana. Menee kuitenkin vielä aikaa, että normaalit asiat kiinnostavat samalla tavoin kuin aiemmin… Aika auttaa, mutta aika kultaa myös muistot pirin huonoista puolista… Oikealla tiellä olet, liikunta, tekeminen ja hyvä ravinto auttavat palautumaan nopeammin…

Voimia! <3

Ps. Itse kokeilin piriä aikoinaan, kun olin jo pari-kolme vkoa voinut hyvin… Varmasti typerin teko koskaan… :unamused:

12

Kiitos paljon :slight_smile:

Huojentavaa huomata, että muilla samantyyppisiä kokemuksia aiheesta. Täytyy päästä puhumaan lisää jonkun kanssa vaan, jo tänne kirjoittaessa huomaa että se helpottaa…

Päivä kerrallaan nyt, normaaliasioihin keskittyen… ei tätä koko elämää viikossa korjata kuitenkaan :slight_smile:

13

En usko, että mitään on enää tehtävissä.

14

Lisää kokemuksia ja vertaistukea aiheen tiimoilta löydät NA-ryhmistä. Suosittelen varauksetta näitä sekakäyttäjille koska mielestäni nämä paikat ovat periaatteessa ainoita paikkoja jossa tyypit tietävät mistä puhutaan… Ei tarvi ns. vääntää rautalangasta.