.

.

Minä olen ymmärtänyt ettei vaporisoinnista tule haitallisia partikkeleita, kunhan ei pistä tehoja liian lujalle ja käräytä kukkasia.

Kyselin vähän ja jotkut astmaatikot on sitä mieltä että kannabiksen vaporisointi helpottaa astman oireita, mutta paha mennä kyllä sanomaan kun itselläni ei ole astmaa eikä lääkärin papereita.

Hei,

Syöminen on aina paras vaihtoehto. Kuumentaminen vaporisaattorillakin tekee kannabiksesta psykoaktiivisempaa. Kannabiksen vaikuttavat ainesosat laajentavat keuhkotiehyeitä, joten siitä on apua astman hoidossa. Tosin tähän tarkoitukseen ei tarvitse käyttää päihdyttäviä lajikkeita, koska laajentamiseen sopivat muutkin kannabinoidit kuin THC.

Syöminen on tosiaan kaikista turvallisin tapa keuhkojen kannalta, joskin sillä voi olla muita haittoja (esimerkiksi annostus on vaikeampaa). Vaporisoinnista on tehty jonkun verran tutkimusta, mutta ei tarpeeksi jotta voisi todeta siitä olevan kiistatta hyötyä. Bongit ja vesipiiput taas lisäävät esimerkiksi tervan eriytymistä suhteessa saatuun THC-annokseen jointteihin verrattuna, eli niiden hyöty on kyseenalaista. Myös hengityksen pidättäminen poltettaessa on huonoksi keuhkoille, eikä välttämättä lisää imeytyneen THC:n määrää merkittävästi.

Tiivistän ja suomennan tähän lyhyesti yhden pätkän EMCDDA:n kannabiksen haittojen vähentämistä koskevasta raportista[1]:

Vaporisaattorit näyttävät olevan tapa vähentää kannabiksen hengittämisestä saatavia karsinogeeneja ja myrkkyjä (Gieringer et al., 2004; Grotenhermen, 2004; Melamede, 2005). Gieringer et al. (2004) löysivät tutkimuksessaan, että vaporisaattorit vapauttivat THC:ta yhtä tehokkaasti kuin jointit, mutta vähentäen huomattavasti karsinogeenien määrää. Bloor et al. (2008) tuovat kuitenkin esiin, että vaikka vaporisaattorit vähensivät ammoniakkia poltettuun kannabikseen verrattuna, vaporisoinnin tasot (170ppm) olivat silti huomattavasti korkeammat kuin suositustasot (35ppm) lyhytaikaiselle altistumiselle. Abrams et al. (2007) löysivät 18 hengen otoksellaan matalampia CO-tasoja vaporisoinnin kuin jointin polttamisen jälkeen. Earleywine ja Barnwell (2007) testasivat 6883 hengen otoksen kannabiksen käyttäjiä, joista 150 käytti vain vaporisaattoria. Näiden jälkimmäisten keskuudessa hengityselimistön oireita oli 40 % vähemmän kuin muilla käyttäjillä.


[1]Hall, W. and Fischer, B. (2010), ‘Harm reduction policies for cannabis’, in European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction (EMCDDA), Harm reduction: evidence, impacts and challenges, Rhodes, T. and Hedrich, D.(eds), Scientific Monograph Series No. 10, Publications Office of the European Union, Luxembourg.

Kiva kun vaivauduit suomentamaan! :slight_smile:

En ole koskaan kuullut että kannabiskasvissa olisi ammoniakkia. Tupakkakin käsitellään ammoniakilla jälkeenpäin? Olisiko tämä koe tehty niin, että toinen savu oli pelkkää tupakkaa, ja toisessa tupakka-kannabis seosta? Löydätkö kyseistä tietoa?

Vaporisaattoriin siirtyminen voi olla oman kokemukseni mukaan monelle vaikeaa. Kannabista on totuttu käyttämään yhdessä tupakan kanssa, eikä vaikutus ole sama. Tupakka voimistaa sen vaikutusta.

Syöminen jakaa käyttäjiä kahteen leiriin. Toiset pitävät siitä, ettei kannabis ole läheskään niin psykoaktiivista syötynä. Toiset kokevat asian täysin päinvastoin.

Kyseisessä kokeessa ei käytetty tupakkaa. Tutkimuksessa käytettiin näytteenä “katukannabista” ja standardisoitua 3 % THC-pitoisuuden NIDA-kannabista. Näytteet testattiin kolmella tavalla, kahdella eri vaporisaattorilla (“Blue Meanie” ja “Volcano”) sekä savukkeena. Molemmilla laitteilla katukannabiksen vapauttama ammoniakin määrä ylitti turvalliset rajat* (Blue Meanie=205ppm, Volcano=60ppm), toisaalta NIDA-standardisoidussa kannabiksessa ammoniakin määrä oli huomattavasti pienempi(4ppm ja 4.3ppm). Savukkeessa “mainstream”-savussa oli ammoniakkipartikkeleita 10ppm ja “sidestream”-savussa 250ppm (näistä ymmärsin että mainstream-savu on varsinaisesti hengitykseen päätyvää savua).

En ole lukenut lääketiedettä, joten en lähde analysoimaan sen tarkemmin tätä. Testi on kyllä mielenkiintoinen ja olisi hienoa nähdä kokeellista tutkimusta myös Suomessa.

*kaikki arvot keskimääriä

Vai katukannabiksella? Olisi kiva tietää millaisia tutkimuksia oltaisiin saatu aikaseksi kieltolain aikana käyttämällä kotipolttoista alkoholia.

En sano etteikö kasvi itsessään voisi tuottaa sitä. Tiedätkö laskeeko vai nostaako fermentointi ammoniakkipitoisuuksia?

Edit:
Hyvä tieto lisäksi tuo, että standardisoidussa kannabiksessa oli vähemmän ammoniakkia pää- ja sivusavussa.

Uskoisin ettei multakasvissa ole ammoniakkia kuten hydrokasveissa. Mullan bakteerit hajottavat sitä.

Tuo NIDA-standardisoitu kannabis on ilmeisesti aika kaukana mistään loppukuluttajalle päätyvästä tuotteesta. Se on puhdistettua ja käsiteltyä eikä joidenkin lähteiden mukaan sisällä muita kannabinoideja THC:n lisäksi (en voi vahvistaa tätä enkä löytänyt heti luotettavaa lähdettä). Eli en vetäisi siitä mitään johtopäätöksiä. Tutkimuksen “street cannabis” oli satunnaisotos poliisin takavarikkoon päätyneestä kannabiksesta, eli aika edustava sen suhteen mitä suurin osa ihmisistä kyseisellä alueella käyttää. Tämä voi toki poiketa siitä mitä katukannabis Suomessa on.

Lähetin ammoniakkikysymyksen Kalifornian Kannabisyliopistoon. Olen optimistinen, että siihen saadaan vastaus.

Leskenlehden polttaminen kannabiksen (tupakan myös!) Kanssa saattais olla keuhkojen kannalta aika hyödyllistä. Siinä on jotain mulle tuntemattomia aineita jotka auttaa yskään ja keuhkosairauksiin ainakin…

.