:)

heh… kome viikkoa ilman yhtään mitään… :smiley:
ei etes xanoreita… tulin katkolta käymään lomilla…
nykyään nukun puolikkaalla mirtazapiinilla…
viekkarit oli melko vahvat… kun muutaman päivän olin ollut ilman niin zirralla sairaalaan
kun sain tuon tajuttomuus kouristus kohtauksen… oli kuulemma kivasti tullut vaahtoa suusta…
pari kytä minsaa muisti pois ja tajuttomuus/kouristelu kesti vajaa 5 minsaa…
eli ei välttämättä ois kannattanu lopettaa seinään ihan kaikkea…
lanssi kuskit ois antannu mulle benjopiikin mut se katkon pomo oli kieltänyt niitä antamasta
koska sielä on kaikki pkv lääkkeet kiellettyjä… ja hyvä niin jos oisin saanu sen piikin niin oisin kait jatkanu käyttöä, mut ko muistaa nyt nuo viekkarit taas niin lujasti niin ei tee ihan heti mieli ottaa lisää…
ensimmäiset pariviikkoa oli melkoista helvettiä mut nyt pää toimii taas normaalisti kaikki aineet on tullut kehosta ulos paitsi saattaa vielä jotain thc rippeitä olla kehossa kun sitä on sen verran paljon ennen katkolle menoa tullut polteltua… tai vähän normaalia enemmän vielä hikoilee…
en voi väittää ettei tekis mieli yhtään ottaa… mut uskon vahvasti että mun raittius alkoi…

ei mulle passaa etes savut… ja holistakin kieltäydyn kohteliaasti…
propraalilla seronilla ja mirtazapiinilla mennään…
kun mulla toi savujen polttoki on aina ollut sellasta on off puuha että välillä on polttamatta mutta kun
poltan niin lussuttelen aina aamusta iltaan muutaman kk… ja kun saan kukkaa niin sitä vaan jotenki alkaa aina tekeen heti mieli muita aineita…
niinku viime viikolla koin sellasen asian mitä en ole koskaan kokenut päihteilyni aikana( eli aika monta monituista vuotta),
eli tuolla on tarjolla aina vaan vitun paskaa kahvia jotain lidlistä ostettua…
ja kun sain kupilisen juhla mokkaa ja haistoin eka sinne kuppin ja join sen pikku hiljaa siitä
sai niin uskomattomat kiksit ettei sitä voi ymmärtää,. :laughing: voi kuulostaa melko tyhmältä… :stuck_out_tongue:
mut jotenki kun muutaman tunnin oon ehtinyt sivilissä olemaan niin meinannu jo alkaa ahistaan…
mut jospa tää tästä helpottais kun tietää ettei aineet tai xanorit ole vaihtoehto…
ja keskiviikkona pitää mennä takasin ja sitten on vielä laitos hoitoa 2,5 vk jäljellä…
kiva kun on ensimmäistä kertaan elämässä oikeasti halu raitistua…
ja ruoka maistuu taas pitkästä aikaa tullut taas reilu puolessa vuodessa 15 kiloa laihduttua
eli olen aika laihassa kunnossa, niin kiva syödä hyvää ruokaa taas… :unamused:

Onneksi olkoon. Toivottavasti kävit tarpeeksi syvällä, että muistat elämäsi loppuun asti, ettei hölmöily päihteiden kanssa kannata.

Pidä lippu korkealla.

joo terve taas kaikille…
nyt olen kohta kuusi viikkoa ollut ilman mitään… ja koko ajan tuntuu et menee parempaan suuntaan…
hoidosta pääsin maanantaina pois ja siviili elämä löi taas vasten kasvoja…
mut töihin menin kuitenkin heti seuraavana päivänä…
alkoi jotenkin heti vituttaa kaikki asiat mitkä pitäis hoitaa mitkä olen ennen ajatellut mahdottomaksi tehtäväksi… 45 neliön saunallisen yksiön sain hommattua oikestaan heti… sossusta sain rahaa ja se lupasi maksaa mun oma vastuun siitä hoidosta… kelalle sain vietyä paljon lappuja joista saan rahaa mitä en ole aikasemmin saanut vietyä ja täytettyä…
lisäksi hommasin ajan velka neuvojalle kun en nyt ihan lähi aikoina(tämän vuoden puolella) ole laskuja maksellut kun on ollut parempaa käyttöä rahoille,eli niit laskui on aika helvetin iso nippu, mut jotenki näyttää siltä et asiat meinaa järjestyä
yllättävän hyvin…
välillä on tullut kun on alkanut ajttelemaan aineita sun muuta päihteilyä niin melkoisia kama tuskia oikeen kunnolla,ja kun hain finrexiä kurkku kipuun ja päänsärkyyn niin suunnitelin jo vähän ressun ostamista :unamused: , mutta alkanut sitten ajattelemaan et mitä mulle käy kun otan kerran?.. lennän ulos jatko hoidosta mikä on kerran viikossa pari tuntia vuoden ajan… ja siitä alkaa uusi samanlainen käyttö kun ennen, minusta ei taida olla viihde käyttäjäksi… mut kuitenkin vaikka kaikki muut paitsi minä itse ajattelee et olen ollut todella pohjalla mutta itse ajattelen et mulla on ollut enimkseen vain hauskaa kun käytän… et niit huonoja kokemuksia ei oikein halua muistaa vaikka niitä todella paljon kuitenkin on… mut haluan kuitenkin et minulla on vielä suhteet perheeseen, ja jos otan vielä jotain niin ei ole enää hirveänä asiaa kotona käydä…
mut elämä voittaa :laughing:

^Hyvä ja kannustava kirjotus, jatka vaan tol linjal! Kyl elämäs v*tutuksen syitä on vaik kui, mut eipä nuo mihkään katoa millään aineel kuin hetkeksi, ja muuttuvat - pahemmaksi; väittäkää vastaan, jos hyviä argumentteja löytyy… :wink: . Mul kesti jokunen kymmenen vuotta oppia… :unamused: . Eka alkoholi, sit bentsot piiiitkään ja paljon (+ hyvin satunnainen kannabis, ei hyvä mul, skitsot aina). Mäki ajattelen seurauksia, haittoja, kun kiusaus tulee! Mul se vihdoin toimii. Ja toikin ajatus oli tuttu, että on uskonut, ettei pysty johonkin asiaan… :confused: . Ja mä pelkään, kui rajottunutta mun elämästä tulee. Mut toisaalta, emmä niitä pelkäämiäni asioita “ylen määrin” lääkkeitä syöreskää tehny. Eli ajatus lie mul itsepetosta. Nollil en ole, mut siihen pyrin. Tarvittava j o s k u s ( kerta, kaks viikos, j o s oikeasti siihen tarkotukseen, mihin määrätty!!!) on kyl tullut vihdoin mul tavoitteeksi. En viä uskalla ajatella, ettei ikinä, mut mitä sitä turhia ajattelemaankaan täsä vaihees, liikaa ressiä siitä tulis vaan. Saattaapa päteä moneen muuhunkin asiaan: tää on se päivä, kun mul on! Teen siitä jotain! Ekaksi oli hallinnan saavutus (mul erittäin vaikea) päämäärä, sit vähentäminen hitaasti; ja se jatkuu. Jess! Onnittelut sulle, ja onnea tol tielle!!! Pysy sil, ei sen niin kaita ja kivinen tartte olla, ku väitetään… :laughing: ! Kivaaki on, muttei k o k o ajan… :unamused: !!!Nymmäki vasta sen tajuun. Kyl se kestiki… :unamused: .

eli olen edelleen raittiina pysynyt ja elämästä tuntuu alkavan löytyä erittäiäinkin kivoja asioita selvinkin päin.
nyt on ollut välillä aika vaikeaa kun kiusauksia on ollut todella käden ulottuvilla…
esim löysin yks ilta isonjointillisen kukkaa työhousujen taskusta mut vessaan pönttöön meni aika helposti…
mutta näytän olevan vielä todella heikko noihin piriin ja subuun… kun yks kaveri olisit voinut lähettää postiluukkuun suht koht hyvää pirtsakkaa ja lupauduin jo melkeen ostamaan… mut sain sitten kieltäydyttyä…
siinä ketrkesin jo säihkähtää ettei se retkahdus kovin kaukana ole muutta yritän kovasti…
en ole ollut missään yhteyksissä vanhoihin säätöihin ja en voi olla kyllä jatkossakaan kun tämä raittius ei kovin vahvalla pohjalla vielä ole… esim niinkuin helsinkiin en taida vielä uskaltautua mennä…
olen katsellut enimkseen kämpillä elokuvia ja pelaillut pleikkaa ja töissä käynyt välillä yritän järjestää aikaa
itselle, ajattelemiselle ja esim piirtämiselle.

tääläkään en ole viitsinyt hirveästi pyöriä ,kun
lukee vähänkin kaman hehkuttamis viestejä niin alkaa tekemään mieli niin helvetisti…
jospa elämä helppottuisi jossain vaiheessa sen verran ettei tarvisi näin pahasti läpät silmillä kulkea. :unamused:
eipä taida olla helpotusta tulossa ihan vähään aikaan, taitaa vielä aika kauan kestää?
kuitenkin se antaa voimaa aika hyvin eteen päin kun alkaa ajattelemaan entistä aikaa.
ei ole koskaan rahaa vaikka töissä kävisi. ja ei tarvitse koko ajan olla soittelemassa säätö puheluita.
miettiä milloin saan seuraavat lääkkeet apteekista haettua ymsp. ja ei ole laskuja missään vaiheessa :laughing:
eli en voi sanoa muuta kuin vittamainen vaivahan tämä on vaikka välillä on yllättävän helppoa olla ilman, kun on jotain muuta tekemistä missä ei kerkeä kamaa ajatella. ja taas välillä herää sängyssä edelleen ,kun on hikoillut sängyn märäksi kun on veto unia nähnyt…