.

.

´

Mitä silloin tapahtui?

Itse ajattelisin, että tuollainen vuosilupaus rokottaa myös sitä itsetuntoa, koska lupaukset täytyy pitää ja lopulta vaikka hampaat irvessä. Täällä on tipattomia tammikuita ja nekin on joillekin äärettömän vaikeita ja sen jälkeen kun lupaus on suoritettu, niin…

En halua suututtaa vaan toivoa, että löydät joka päivä itsellesi ne asiat jotka auttaa pysymään raittiina juuri sen päivän ja jos luoja suo, niin niistä kertyy sitten viikkoja, kuukausia ja vuosia.

Tuletko sinä viisaammaksi juomisen avulla, entä fiksummaksi, saati seurallisemmaksi vai mikä on totuus?

Minä halusin olla varakas joka tarjosi koko kapakkaväelle (työttömyyspäivärahoista). Hain seuraa joka jaksoi kuunnella juttujani, siis olin seurallinen ja varmaan porukan fiksuin. Sitten kun heräsin putkasta, niin sekin oli unelmien täyttymys, kun silläkin saattoi leveillä…

Raittius taas on tuonut kaikki asiat esille aivan uudella tavalla. Ensinnäkin tänäkin aamuna herätessä pää ei kivistä, muisti on tallella, rahat kukkarossa ja kukkaro minulla. Eikä ole tullut yöllä soitelluksi kenellekään haista vittu puheluita tai niitä joita ei muista mutta näkyy puhelimessa.

Minäkään en ymmärrä miksi sinun pitäisi kirjoitella masennuksesta kärsivien porukoissa, jos itsetuntosi mataa. Itse suosittelisin löytämään raitistumisesta hyviä puolia siis niitä joita kännissä tuhoat. Mikä muu saisi itsetuntosi kohoamaan, niin ainakin se, että teet pikkuhiljaa asioita joista pidät. Mm jokin harrastus joka kehittää sinua. Olet vielä nuori ja opiskelukin on aina jees. Raittiina näihin asioihin kykenee keskittymäänkin paremmin, mutta täytyy toki varoittaa, ettet ahnehtisi missään asiassa liikoja, kun sekin aiheuttaa tressiä ja se juomisen pakkomiellekin tykkää liiallisesta tressistä.

Lyhyesti ei taida kukaan osata kertoa mihin kaikkeen sinulla on mahdollisuus raittiina ja miten se raitis elämä tuo sitä itsetuntoa terveellä tavalla ylös pohjamudista.

Mutta lyhyesti kerrottuna, tämäkin päivä on valtavan paljon parempi, kun sitä ei pilaa turhilla asioilla, kuten juomisella.

Jos tuntuu, että ei oikein tule toimeen alkoholin kanssa, niin parempi olla ilman. Maailma on täynnä mukavia makuja ilmankin :slight_smile: Itselleni sivistynyt kohtuukäyttö on ihan kiva teoria, mutta kun… Yhdenkään lasillisen jälkeen en luota itseeni. Asia, joka ei tee kovin hyvää itsetunnolle. Alkoholi lisäksi tuppasi muuttamaan minut joksikin sellaiseksi, ketä en tunnistanut. Selvinpäin jos puhuu tyhmiä tai muuten mokaa, niin tietää ainakin, että mistä on kyse. Eikä tarvitse seuraavana päivänä miettiä, mitä tuli sanottua tai tehtyä, kun sen tietää. Ei tarvi tuntea ahistuksia ainakaan siitä, ettei muista mitä on sattunut. :mrgreen:

Täysraittius (takana tänään 118 päivää) ei ratkaissut kaikkia ongelmia, mutta ei se niitä lisääkään tuonut. Muista asioista johtuva eheytymisprosessi pääsi paremmin etenemään. Itsetunto on parantunut, vaikka ei ole nousuhumalan euforista fiilistä, niin ei ole kohmelopäivien morkkistakaan.

Tsemppiä sulle. Vuosi (tai joku muu etukäteen päätetty itselle sopiva aika) on hyvä lähtökohta. Jos et ole muutenkaan juonut usein, niin “olempa juomatta kuukauden” ei taitaisi muuttaa asioita miksikään, jos muutenkin on sellaisia pätkiä ollut. Mutta kuten Rahvas tuossa sano, niin sitä määräajan päättymistä kannattaa sitten varoa. Tosin vuosi juomatta on vuosi juomatta, vaikka sen jälkeen tuntuisikin, että voisi taas ottaa.

Tunnustele miltä tuntuu täysraittius, vaikka välillä ne juomaan ajaneet asiat kaatuisivatkin päälle. Minulle tämä sopii ja suosittelen kyllä muillekin.

.

.

.

Hyvin etenee!

Minäkin join joku aika sitten yhden alkoholittoman, kapakassa, työkavereiden kanssa, että sulautuisin paremmin joukkoon. Minulle jäi siitä vähän hölmö olo, en ole sen jälkeen yrittänyt uusiksi. Jotenkin tuntuu helpommalta olla kokonaan ilman.

Minusta on valtavan helpottavaa, että ei enää tarvitse taistella kohtuukäytön ja ongelmakäytön välimaastossa, vaan sen voi jättää muille :slight_smile: . Tunnepuolen asiat olen minäkin tunnistanut tärkeimmiksi itselleni tässä raitistumisessa, siis sellaisiksi joita pitää tutkiskella ja niihin pitää panostaa. Alkoholihan niitä ei poista, juodessa ne vain koteloituvat sisään ja purkautuvat esille sitten kun vihdoin saavat tilaisuuden.

Tämäkin viikko koostuu päivistä, yksi kerrallaan ne jäävät taakse. Hyvää putkea ei kannata katkaista! Voimia sinulle!

.

.

Ehkä tuo uupumus on osa toipumista? Elimistö on ollut kovilla, ja antaa ymmärtää että oikein ei olisi nyt syytä mitään suurta touhuta. Minulla on energiataso ja mielentilat vaihdelleet paljon tämän neljän kuukauden aikana. Nyt minulla on näemmä aika nauttia elämästä, parin viikon päästä voi sitten olla taas vakavampia hetkiä. Niitä elämässä tulee ja menee.

Toisaalta jos uupumus ei ala mennä ohi, olisi ehkä aika hakea muunlaista ulkopuolistakin apua. Pitkään jatkuva uupumus vie voimat ja kyvyn nauttia pienistä asioista. Olet aiemmin maininnut masennuksen ja aiemmat ikävät kokemukset - pystyykö joku näitä kokemuksia purkamaan kanssasi? AA voi olla hyvä, mutta ehkä sinulle sopisi myös Al-Anon, jossa tapaa ihmisiä, joilla voi olla samankaltaisia läheiskokemuksia kuin sinulla.

Tuttavilla ja sukulaisilla on vielä totuttelemista juomattomaan sinuun. Toisilta se sujuu helpommin kuin toisilta. Sukulaisia on vähän vaikea vaihtaa (voisin kyllä itsekin pistää pari jakoon), tuttavapiirin vaihtaminen ei ole kivutonta eikä helppoa, mutta joissakin tilanteissa väistämätöntä. Uusia ystäviä ei kasva puissa, mutta niitä voi ilmaantua yllättävistäkin paikoista. Suurin osa tämän maan ihmisistä ei ole erityisen juoppoja.

Älä vaadi itseltäsi liikoja, ja pidä itsestäsi huolta, niin kuin parhaimmasta ystävästäsi pitäisit. Älä epäröi hakea apua, kyllä sinä sen ansaitset!

Yksi raitis päivä - tämä - kerrallaan riittää. Halauksia!

.

Viilenikö? Ainakin tänne päiväkahviseudulle on luvassa tänäänkin 28 C. :smiley:

Kiusaamista ei tarvitse kenenkään sietää, ei peruskoulussa, ei muissa kouluissa, ei työpaikoilla, ei internetissä. Jämpti on näin. Kaiken sulkeminen sisäänsä, kyynelien nieleminen ja ajatteleminen hiljaa issekseen että kiusaajat on idiootteja ja “ei haukku haavaa” tms. roskaa, johtaa masennukseen ja itsetunnon ja itsekunnioituksen luhistumiseen. Se on vääränlaista mielentyyneyttä. Se on itseä vahingoittavaa mielentyyneyttä.
Haukku tekee haavoja ja syviä sellaisia, jos niitä on tarpeeksi ja tarpeeksi kauan.

Kiusaajille täytyy pistää stoppi, mutta sen voi tehdä myös asiallisesti ja sivistyneesti. Sleepy, kertomuksesi masennuksesta ja sen syistä sai lämpötilani nousemaan, sillä minulla on kaveri joka myös työpaikkakiusattiin sairaseläkkeelle parhaassa työiässä.

Mutta hei, eiks oo siistii että meidän ei tartte sentään kiusata itseemme, eikä rangaista itseämme. Ei alkoholilla, ei päihteillä eikä edes suklaalla. Meidän ei tartte “vihata ruhojamme”, sillä meillä on vaikutusvaltaa siihen millaisia ruhomme ovat, miten voimme henkisesti ja fyysisesti, ja millaista elämämme on.

Jo sekin on aika reipasta, jos jaksat siivota tänään ja tehdä kotitöitä. Mä en nimittäin ole varma, jaksanko vieläkään. Ehkä hieman pitäisi ennenkuin likaiset tiskit alkavat kehittää uusia elämänmuotoja. :confused:
Kuntosalille ajattelin joka tapauksessa taas mennä, ja kenties sitä ennen AA:n palaveriin.

Sinä et ole varmaankaan ruma, enkä ole muuten minäkään. :smiley: Me ollaan arvokkaita ihmisiä; sinä, minä, kaikki me.

Ihanaa raitista kesäsunnuntaita!

.

Jess, itseään saa ja pitääkin puolustaa, vaikkapa voimakeinoin ellei muu auta!
Oon itse käynyt parikin itsepuolustuskurssia ja vapaa-ajalla pahoinpitelen joskus nyrkkeilysäkkiä, mutta työpaikkakiusaamiseen, syrjintään ja muuhun henkiseen väkivaltaan ei niistä keinoista aikuisten maailmassa ole.

Työpaikoilla on onneksi olemassa mm. työsuojeluvaltuutetut, luottamusmiehet ja miksei ammattiliitotkin, jos omassa työssä tulee asiattomasti kohdelluksi. Itse en ole onneksi koskaan joutunut, ja onneksi etenkin nykyinen työpaikkani korostaa työyhteistön hyvää henkeä ja työilmapiirin merkitystä.
On muuten aika järkyttävä tosikertomus työpaikkakiusaamisesta Ilona Korhosen Työn taso riittämätön".. Kannattaa lukea jos tykkää lukemisesta.

Koulukiusaamisesta minulla on kokemusta, mutta sitä ei onneksi jatkunut kovin kauan eikä se ollut kovin rankkaa. Kai… muistaakseni. :unamused:

Asiattomuuksiin ja jos joku vittuilee, tehoaa yleensä hyvin ihan asiallinen ja aikuismainen suoruus: sanoo vaan asianosaiselle että hänen käytöksensä tuntuu loukkaavalta, ja voitaisiinko asia selvittää että mikä on vikana.

Itsensä puolustaminen myös henkiseltä väkivallalta ei ole millään muotoa ristiriidassa alkoholismista toipumiseen tarvittavan myönteisen nöyryyden kanssa. Nöyryys ei tarkoita että pitäisi nöyristellä tai olla kenenkään kynnysmattona tai sylkykuppina.

Tyyneyrukous alkaa: “Jumala suokoon minulle rohkeutta muuttaa ne asiat jotka voin…”

Courage to all of us! Raitista päivää! :smiley:

Hei!

Hyvä että puhuit tuosta kiusaamisesta, tulipahan itsekin ajateltua omaa lapsuuttaan. Olisin varmaankin tarvinnut terapian tai kaksikin mutta aina kun olin jonkun vastaanotolla niin kemiat eivät sopineet tai kielsin kaikki ongelmani. Kotona ei ryypätty mutta luulen että on ollut masennusta ja läheisriippuvuutta teinistä lähtien ja niitä sitten olen koittanut parannella tämän alkon avulla 14-vuotiaasta lähtien.

Nyt yli nelikyppisenä olen löytänyt ensimmäisen ns. terveen miehen ja haluan pitää kiinni tästä suhteesta ja se sai minut lopettamaan. Hän on jo useamman vuoden kestänyt minua kuitenkin yrittäen ohjata normaalikäyttöön. Nyt kun hyväksyin sen asian etten voi olla päivääkään juomatta niin päätin lopettaa. Nyt ensimmäiset 4 päivää takana ja olen todella ylpeä kun olen onnistunut sanomaan MONTA kertaa ei, jopa kuohujuomalle, entiselle rakkaalleni. Tuota masennusasiaa joudun miettimään varmaan myöhemmin, olen ollut niin saamaton useamman vuoden, koti kamalassa kunnossa jne. Katsotaan rupeaako alkottomuus auttamaan vai onko muutakin taustalla, olen syyttänyt pitkään lihoamistani ja sanonut että se on vienyt tarmoni mutta toivotaan etta se olisikin tuo alkoholi.

Terv. Pipari

.

Hyvältä kuulostaa tuo sun ongelmattomuus-suunnitelma SleepyDee! Nyt ei muutaku käytännössä toteuttamaan :smiley:

Hei Sleepy,
väittävät viisaammat, että jos edes TEESKENTELEE iloista, mieli seuraa perässä. Eli jos vetää kasvoilleen hymyn, kävelee selkä suorana, pää pystyssä, aivot uskovat. Niinhän AA:ssakin sanotaan, että tärkeintä on raahautua fyysisesti paikalle, kyllä se mieli perässä tulee.
Tiedä häntä, mutta kokeile. Siitä vaan esittämään AlertDeetä. Mukavaa päivää