Toivottoman päiväkirja

En jaksa sepustaa tähän mitään tarinoita, haluan vaan avautua johonkin, jos joku kuuntelis. Nettipokeri on mun kompastuskivi. Fakta, että jotkut voittavat siinä, saa mutkin aina pelaamaan kun ajattelen että olen voittava pelaaja ja parempi kuin muut. Pienen tappion jälkeen meen aina isompiin ja painan sinne kaiket. Sitten vannon etten pelaa enää, mutta sama toistuu seuraavana päivänä tai sitä seuraavana. Äsken havahduin tosissani, kun olin hävinnyt lyhyen ajan sisään tuhat euroa. Ei mikään ihan pikkuraha varsinkaan opiskelijalle. Haluaisin löytää jotain muuta järkevää tekemistä pokerin korvikkeeksi, koska tuntuu tylsältä vaan katella joka ilta telkkaria. Muijakin löytyy, enkä pelaa ikinä kun se on käymässä, mutta sillonkun oon yksin niin tekee mieli pelata. Tosiaan oon opiskelija, eikä varaa oo hävitä enää yhtään, että pystyn vielä elämään. AUTTAKAA, en halua enää pelata ikinä!!!
Tämä olkoon ensimmäinen päivä pelaamatonta elämääni, vittu mä pystyn siihen!!! Pahoittelut kielenkäyttö mutta pakko purkaa agressioita. Ehdotuksia hyviksi/ toimiviksi huomatuista harrastuksista pelaamisen korvikkeeksi otetaan vastaan enemmän kuin mielellään!

Heips!

Tilanteesi ei vielä ole lähelläkään pohjaa, joten korjausliike onkin hyvä aloittaa tuossa vaiheessa! :slight_smile:
Olen itse havainnut tuon saman, että jos seurustelee ja kyseinen henkilö on paikalla - niin ajatukset
eivät ole lähelläkään pelaamista! Jos sinulla on luppoaikaa ja haluat kehitellä jotain maksutonta
harrastamista, niin suosittelen jotain addiktoituvaa nettipeliä kenties? Esimerkiksi www.travian.fi
on sellainen mitä voit pelailla ja joka saa sinut koukuttavuuden vuoksi unohtamaan uhkapelit - tai sitten ei.
Jokaisella kuitenkin toimii omalla tavalla omat asiat. :confused:

Kyllä sä pystyt lopettamaan, usko siihen heikkonakin hetkenä!

-Tuplari

Kiitos paljon tuesta, tulee heti parempi fiilis.
Tiedän, että en ole vielä pohjalla. Rahaa on muutama tonni jolla selviää hyvin kevään +opintotuet ja kesällä töihin tienaamaan lisää. Oon vaan huomannut tossa ajattelumallissa sen ongelman, että tulee helposti ajauduttuu pelaamaan, kun ajattelee että onhan mulla varaa hävitä, kun ei ole vielä velkoja tai mitään. MUTTA, tunnen itseni sen verran hyvin, että jos jatkan niin tulen 100% varmasti häviämään kaikki rahani. Haluan lopettaa tähän, ennenkuin koko elämä on päin helvettiä. Se on vaan muutaman klikkauksen päässä.
Olen kerran aiemmin lopettanut pelaamisen, mutta palasin pöytiin, vaikka kuinka vannotin itselleni etten enää pelaa ikinä. Muistan sen onnellisen tunteen, kun oli ollut kauan aikaa pelaamatta, ei ollut huolia mistään. MIKSI PITI SORTUA UUDESTAAN!
Mulla on hyvä opiskelupaikka ja opiskelut menee muutenkin hyvin, hyvä kumppani, paljon ystäviä ja muutenkin koko elämä menee hyvin, lukuunottamatta tätä peliongelmaa. Kukaan ei nää sitä päällepäin, enkä ole kertonut häviöistä muille kuin kämppikselleni. Hänkin vähän suuttui, kun olin luvannut olla pelaamatta, mutta sitten taas sorruin. Haluan vaan nauttia elämästä ilman takaraivossa jyskyttävää pelipirua, että pitää voittaa hävityt rahat takaisin.
Tänäänkin siis ensin hävisin 200euroa ja ajattelin, että lopetan tähän. Noh, seuraavaksi halusin voittaa rahat takaisin ja talletin 300e lisää. Ja vielä kerran uudet 400e ja sinne meni kaikki. Sama kaava on toistunut niin kauan kuin muistan, AINA tekee mieli voittaa hävityt takaisin ja sitten lopettaa. Olen välillä voittanutkin, mutta sitten ajatellut että miksi lopettaisin kun kerran voitin. Ja sitten taas se on menoa. Vieläkin kalvaa päässä nuo äsken hävityt rahat, miksi pelasin? Enää ei ees tee mieli voittaa takasin kun tiedän että häviäisin vaan lisää. Pakko vaan hyväksyä asia. Jos en olis tänään hävinnyt näin paljoa, en olis tehnyt tätä päätöstä lopettamisesta. Tavallaan se oli hyvä asia ja helpotus. Olisin jatkossa hävinnyt pieniä summia kuitenkin, mutta kokonaisuudessaan niistä olis kertynyt enemmän.
Tiedän vanhasta kokemuksesta, että muutaman päivän päästä tekee taas mieli pelata, mutta MUN ON PAKKO OLLA PELAAMATTA. Vanhasta kokemuksesta tiedän myös sen, että häviän rahat, vaikka kuinka tuntuisi että voin voittaa. Jos tekee mieli pelata, ajattelen tuota asiaa ja sen täytyy auttaa. En halua sanoa, että yritän lopettaa, koska siitä tulee semmonen fiilis että ei se mitään jos sorrun. VITTU MÄ LOPETAN! EI ENÄÄ KERTAAKAAN!
Nyt voisin yrittää saada unta, huomattavasti parempi mieli nyt kun äsken hävittyäni. Pitää koittaa tota traviania vaikka huomenna, muitakin harrastus vaihtoehtoja otetaan vastaan. Tuli taas avauduttua enemmän kun piti, mutta kai tätä joku lukee.

Et usko, kuinka monta peliriippuvaista käy tuota täysin samaa läpi, joten et ole yksin. Peliriippuvaisen tunnusmerkit tosiaan täyttyy ja jos itsekin tiedostat ongelman niin sitä on hyvä lähteä purkamaan.

Peliriippuvaiset harvemmin voivat lopettaa pelaamista pelkällä tahdonvoimalla. Tässä pari juttua mitä voisit kokeilla:

  • Jos pelaat vain yhdellä tai parilla tietyllä nettisivulla niin sulje tilit. Kerro sulkemisen yhteydessä olevasi peliriippuvainen niin tilit pysyy suljettuna. Tää oli mun tapauksessa se paras keino estää pelaaminen.
  • Jos edellinen ei auta niin sulje kylmästi nettitunnukset / nettimaksuominaisuudet. Joo, sun ensimmäinen ajatus on varmasti että sehän tekee elämästä vaan liian vaikeaa kun pitää laskunmaksuautomaattia alkaa käyttämään jne… mutta onko sulla oikeasti vaihtoehtoja? Helpompaa on kuitenkin maksaa laskut automaatilla ja hoitaa muut ostokset käteisellä kun taikoa hävittyjä rahoja takaisin tyhjästä ja jättää laskut täten maksamatta.
  • Kerro ongelmasta tyttöystävällesi. Tähän käyttäisin omaa harkintakykyä ja monelle peliriippuvaiselle on todella vaikeaa kertoa läheiselle ihmiselle ongelmastaan. Mun tyttöystävä ainakin oli todella ymmärtäväinen ja tuki minua lopettamisessani. Lisäksi jos mahdollista, niin voit edellisen vaihtoehdon sijaan antaa nettitunnuksesi / pankkikorttisi hänen säilytettäväksi hänen poissaollessaan niin et voi pelata. Tämä tosin on tapauskohtaista, mutta kannattaa harkita.
  • Kun pelaaminen on tehty hankalammaksi tai peräti melkein mahdottomaksi niin sitten kannattaa miettiä niitä vaihtoehtoisia ajankäyttötapoja. Tuplarin ehdottama travian tosiaan vieroitti minut pelaamisesta (ensin soveltaen yllä mainittuja konsteja pelaamisen vaikeuttamiseksi), mutta jos pelaaminen ei kiinnosta niin sitten täytyy miettiä jotain muuta. Mitään universaalia keinoa tuskin on. Itse suosin pelaamista, tv-sarjojen katselua (ulkomaisten, ei niitä mitä kotimaan tv:ssä näytetään), ulkona liikkumista ja kaverien luona käymistä.

Ja mitä tulee vielä ongelman yksityiskohtien kommentoimiseen, niin olet aika hyvin langalla. Mitä enemmän voitat, sitä pahemmin tulet riippuvaiseksi ja riippuvainen tulee aina pelaamaan rahansa takaisin. Olet selkeästi riippuvainen, joten mitään muuta skenaariota ei ole, vaikka se kuinka hullulta kuullostaakin. Ja toinen juttu on sitten se, että kukaan ei voi tuosta noin vaan “lopettaa” pelaamista jos pöydällä tosiaan pyörii pankkitunnukset ja tilillä on rahaa. Tee asialle jotain :slight_smile:

Terveisin: Lopetti pelaamisen pysyvästi 6 viikkoa sitten.

terve

seksihän on kaikista parhain harrastus, toiminee myös sinun tapauksessa, kun sulla on tyttöystäväkin

toinen hyväksi havaittu on sitten urheilu, lenkkeily, puntin nostso tmv.

jos olisin sinä valitsisin edellisen

Kyllähän sitäkin tulee harrastettua, mutta ei nyt sentään 24/7. Liikuntaa täytyy kyllä lisätä ja ruokavaliota monipuolistaa, kun paino on vaan pudonnut koko syksyn.
Huonosti nukutun yön jälkeen on jo paremmat fiilikset, vaikka vieläkin pyörii mielessä nuo eiliset häviöt, että miks pitä mennä häviämään ja noilla rahoilla ois saanu ostettua vaikka mitä. Tuttu tunne kuitenkin mulle ja tiedän että viikon päästä ei enää mieti tommosia.
Tärkeintä on kuitenkin nyt pitäytyä pelaamattomuudessa, eikä tällä hetkellä tekisi mieli pelata kuin ehkä vähän. Mutta täytyy kuunnella järjen ääntä, eikä painaa rahaa menemään niinkuin jossain transsissa sulkien tietoisesti järjen, kuten monta kertaa on käynyt. Mä pystyn tähän!
Pelaamattomuus on vähän sama asia kuin ylipainoiselle “laihdutus”, eli jos haluu pysyvää muutosta, täytyy elämäntapojen muuttua. Ei auta, että pitää laihdutusta tai pelaamattomuutta jonkin pituisena prosessina, vaan muutosta on oikeasti haluttava ja on hyväksyttävä uusi elämä ilman vanhoja paheita. Pelaajalle toki repsahdus voi olla vakavampi kuin laihduttajalle ja upotaan paljon syvemmälle suohon, minkä takia meidän tuleekin olla erityisen tarkkana.
Vaikka se onkin väärin, niin koen huomattavaa helpotusta lukiessani täällä monen ihmisen tarinoita. Ne toimivat itselleni varoittavina esimerkkeinä ja aina kun tekee mieli pelata, mietin, että saatan päätyä samanlaiseen tilanteeseen yllättävän nopeasti jos pelaan.
Olen aina ollut kunnianhimoinen luonne ja huono häviäjä. Halunnut olla paras. Siitä se peliriippuvuuskin lähti, kun piti saada paljon rahaa, millä voi sitten mällätä. Yritän kuitenkin nyt kääntää tuon kunnianhimoisuuden hyödyksi itselle: Haluan näyttää teille ja ennen kaikkea itselleni, että pystyn olemaan pelaamatta.

Yllätyin kun nyt jo pyörähti mielessä, että mitä jos pelaisin vähän ja voittaisin. Sitten järki tuli kuvioihin ja ajattelin niitä satoja aikaisempia samanlaisia kertoja, jolloin olen pelannut ja hävinnyt. Pelitilit on kyllä suljettu, joten en edes pystyisi pelaamaan ellen avaisi uusia tilejä. Vähän kyllä pelottaa silti ja haluan päästä eroon näistä ajatuksista. Raha ansaitaan työnteolla, ei uhkapeleillä. Vaikka pokeri monesti mielletään taitopeliksi, siinä on tuurilla niin suuri osuus, että hyväkin pelaaja voi hävitä ja itselleni voittaminen pitkässä juoksussa on mahdotonta, koska vähänkin hävitessäni menen heti isompiin peleihin.

Niin, pokerissa menestyminen ja elantonsa sillä tienaaminen on mahdollista. Tietyille ihmisille. He ovat sitten kylmän laskelmoivia pokeriammattilaisia. Peliongelmaisesta taas ei voi koskaan tulla sellaista. Ei koskaan. Pokeriammattilainen voi toipua takaiskuista joita väistämättä tulee kun kyseessä on tuuripeli. Peliongelmaisen geenit taas laukaisee sen reaktion joka tilttinä tunnetaan, eli yhden tappion takia kaikki järki sekä täten myös rahat katoaa. Peliriippuvaisuus on sairaus ja sitä sairastavista ihmisistä ei voi koskaan tulla pokeriammattilaisia ja onneksesi olet hyvää vauhtia tiedostamassa tätä faktaa. Se on yksi askel parantumista kohti.

niinvarmaan, esim se yksi tumma kaveri, joka vaikka pelasi kylmästi pokeria, hävisi kaikki miljoonat pelaten rulettia

heh, ei voi muuta kuin nauraa, vaikka pitäisi itkeä,

ei muuta kuin rahat automaattiin, nimittäin possu-automaattiin

Pakko kyl tarttua tohon että ei voi olla pokeriammattilainen jos on uhkapeliaddikti.Sanoisin että todella iso osa on jonkimoisia peliaddikteja ja pokeri on ollu niille pelastus.Tilttaaminen ja peliongelma on kaks eri asiaa.Tiltti tulee kaikille joskus, en tiedä ketään pelaajaa kuka ei olis koskaan tiltannut.Tiltin hallinta on se mikä erottaa jyvät akanoista.

Monet noista isoista pokeristaroista on hävinny miljoonia casinopeleihin.Pokeri ei enää jossain vaiheessa anna samanlaisia kicksejä ja niitä pitää hakee muualta.Näin kävi mullekkin.

Pokerissa sentään se että häviääkö vai ei on suurimmiks osiks itsestään kiinni.Mutta voitolliseks pelaajaks pääseminen ei todellakaan ole helppoa ja suurin osa häviääkin pokerissa.Ei se ole mitenkään noloa mutta helpon rahan hakeminen pokerista ei onnistu enään nykysin.

Slotit on ollu mun henkilökohtanen akilleen kantapää.Niihin on menny helvetisti rahaa ja velkaa on tullu useita tonneja.Varmaa sellanen 6ke omia rahoja ja toiset 6ke vippejä on tälläkin hetkellä menossa ulosottoon.Ota musta varottava esimerkki,Luulin et mä kyl pystyn handlaamaan tän ja joku saatanan hedelmäpeli ei mua vie mennessään.Toisin kävi ja ei auttanu ku nöyrtyä.Olin ehkä 4 kertaa tilanteeessa että oli 4 numeroinen summa vippejä eikä yhtään rahaa ja jokakerta selvisin jollain ihmeen kaupalla.Nyt viimesella kerralla katkes selkäranka ja käytännössä luovutin ja otin jokaikisestä mestasta vippiä ja hävisin ne eri netticasinoihin.Nyt maksan niitä sitten seuraavat 2-3 vuotta ainakin.

Älä pidä tilillä rahaa niin ei tee niin mieli edes pelata.Mulla tulee samantien pelit mieleen ku tiiän että tilillä on rahaa ja yleensä oonki sit ratkennut.

Tsemppiä sulle ja tosiaan sulla on asiat viel hyvin ja toivon että älyyt sen ennenku alkaa ole jo myöhästä.

hellou.
Oon tällä hetkellä melkosessa humalassa ja mieli tekis pelata, että voittais takasin rahat mitä on tänään juonut. Kuitenkin pystyn olla pelaamatta, koska tiedän että suurella todennäköisyydellä vain häviän jos yritän voittaa juotuja rahoja takasin. Oli hauska ilta kaikin puolin ja pitää vain oppia hyväksymään se, että illan aikana kulutetut rahat (juomat+taksit) on tosiaankin kulutettu, eikä niitä saa takasin pelaamalla. Tavallaan tää ajattelutapa on hyvä koska tulee kulutettua vähemmän, koska sitten ei voi ajatella voittavansa niitä myöhemmin takasin.
Muttamutta eikai tässä muuta, voimia kaikille!

Eli se peliongelma uinuu siellä jossakin koko ajan, et vain nyt pääse pelaamaan rahattomana?

Eiköhän se ns. uinu aika monella peliongelmaisella. Rahojen sijoittaminen toiseen paikkaan on mun mielestä ainakin paljon parempi vaihtoehto kun antaa niiten olla siellä tilillä josta ne voi helposti pokeritilille siirtää. Pelaamisen tekeminen mahdottomaksi tai vähintäänkin hankalaksi on kuitenkin yksi konkreettisimmista apukeinoista peliriippuvuuden hoitoon. Vai onko sinulla joku peruste sille, miksi niitä rahoja ei kannattaisi siirtää pois?

No vertaisin tätä siihen että alkoholisti säilyttäis alkoholia kotonaan.Jos tiedät että sulla ei ole mahollisuutta pelata niin et sä sillon sitä mieti.Mutta jos kerran olet peliongelmainen niin sä olet koukussa peleihi=sulla tekee mieli pelata.Mun mielestä aika yksinkertasta ja todellakin toi pelihimo ainakin mulla kummittelee kokoajan taustalla.

Aivan. Aika yksilökohtaista. Mulle on henkilökohtaisesti paras paikka säilyttää rahoja tilillä, koska mulle kävi kesällä niin säilyttäessäni käteistä rahaa piironginlaatikossa, että ne menivät hetkessä RAY:n peliautomaatteihin ja Grand Casinolle.
Minun onneni on siis se, etten ole kuitenkaan koukussa nettikasinoihin. Meillä kaikilla ei ole ole edes sellaista luottohenkilöä, jolle voisimme uskoa raha-asiamme (puolisoa, sukulaisia tai ystäviä). Pelaamisen yrittäminen tekeminen tässä tilanteessa mahdottomaksi on aika vaikeaa, sitä voi kyllä vaikeuttaa, mutta se ei ole lopullinen ratkaisu.
Itse yritin vaikeuttaa pelaamista laskemalla ajoittain nostorajan automaatilla 0 euroon, kunnes huomasin pelihimossani, että monista baareista voi nostaa kortilla rahaa kassalla. Peliongelmaan pitäisi löytyä siis samanlaista hoitoa kuin mitä annetaan alkoholismin hoitoon vaikeimmissa tapauksissa, koska eihän nollatoleranssiin pyrkivä alkoholistikaan voi lopettaa kaupassa käyntiä, koska jokaisessa kaupassa myydään olutta ja vieressä on usein Alko.

Riippuvaisen ihmisen pelaamisen katkaisemisessa on ensiarvoisen tärkeässä asemassa se, että sen oman riippuvuuden myöntää ja sitä käsittelee. Tuollaiset konstit, että netissä pelaava pitää käteistä ja päinvastoin, on hyvänä lisänä muulle työskentelylle mutta yksinään se ei ratkaise mitään ja on vain seuraavan romahduksen lykkäystä. Esimerkiksi Peli poikki -ohjelmassa riippuvainen joutuu käsittelemään ongelmaansa monella muullakin tapaa, kuin siten että pelaamisen mahdollisuus estetään em. konsteja käyttäen.
Itsellä on ollut vuosia sitten tilanne, jossa olin pari kuukautta ilman nettipankkia, laskut suoraveloituksessa jne. En edes miettinyt pelejä (olin ulkomaan vaihdossa). Kun nettipankkiin pääsin käsiksi taas, alkoi pelaaminen HETI. Eli sellainen on täysin kestämättömällä pohjalla että raha on poissa ulottuvilta ja -pim- ongelma on kadonnut.

vaikeehan seon yrittää hoitaa ongelmaa jos ei yritä, siis sinä
takuulla saat luottokorttisi/pankkitunnuksesi pois, ja silti hoitamaan pankkiasiasi, jos yrität
miksi käyt baarissa, onko alkoholi se ongelmasi, vai pelit
kannattaa tutkia itseä senverran että tietää mikä on vikana

voihan olla ettei mikään, että näin elämä voi jatkua ihan hyvin, kuten monella pelaajalla, ja mikäs siinä, kukaan ei kiellä, anna mennä vaan!

“Tuollaiset konstit, että netissä pelaava pitää käteistä ja päinvastoin, on hyvänä lisänä muulle työskentelylle mutta yksinään se ei ratkaise mitään ja on vain seuraavan romahduksen lykkäystä. Esimerkiksi Peli poikki -ohjelmassa riippuvainen joutuu käsittelemään ongelmaansa monella muullakin tapaa, kuin siten että pelaamisen mahdollisuus estetään em. konsteja käyttäen.”

Tässä ollaankin väärässä, koska näissä ohjelmissa pyritään vain saamaan peli poikki, tosin sekin on hyvä.
Ajatuksena pitäisi olla kuitenkin lopettaa pelaaminen, ja se onnistuu parhaiten jos pelaaminen estetään.
Ja ihminen on eläin, oppii tavoilleen, oisko se nyt suggestio sitten.
Koska kuitenkin, totuus on, ettei peliongelmainen koskaan voi parantua, mutta voi oppia elämään pelaamatta

Tämä on hirveän vaikea asia ymmärtää, silti moni on oppinut

t: mäkin

Höpö höpö. Tuon ohjelman avulla pyritään nimenomaan lopettaa pelaaminen. Pelaamisen estämisellä pistetään peli poikki, jotta päästään ongelmaa käsittelemään ja sitä kautta lopettamaan kokonaan. Em. tuettuun itsehoito-ohjelmaan kuuluu vielä seurantajakso kahdeksan viikon hoitojakson lisäksi.

Mun mielestä jokaisen peliriippuvaisen pitää löytää ne rajansa itse, sen jälkeen kun on ensin löytänyt sen ajatuksen että haluaa lopettaa pelaamisen. Mulle irti pääsemiseen riitti pelitilien sulkeminen, moni muu ihminen ei niin vähällä pääse. Pelaamisen hankaloittaminen tai mahdottomaksi tekeminenhän ei tosiaan mikään pysyvä ratkaisu ole vaan apukeino sen pelaamisen lopettamiseen. Ainakin omalla kohdallani lopettaminen ja peleistä irti pysyminen on ollut helppoa sen jälkeen kun ongelman syitä ja seurauksia on saanut käsiteltyä rauhassa ja peleistä on pysytty irti jonkun aikaa. Sillon kun päivittäin pelasi oli hankala pitää yhtäkään päivää välissä pelaamatta, juurikin sen takia kun se pelaaminen oli yhden tilisiirron päässä.