toivo menetetty?

Hei kaikille!

Olen uusi tällä palstalla ja ajattelin kirjoittaa oman kokemukseni muille. Minulle tämä alkoholismi on suht tuore asia, tai nyt kun olen asiasta tarkemmin ottanut selvää, niin onhan se ollut läsnä jo kauan aikaa, mutten vain ole tajunnut asiaa. Kysymys on isästäni.

n. 1-1,5 vuotta sitten, asiat alkoivat kuitenkin lipsua käsistä ja tajusimme äitini ja siskoni kanssa, että ongelma on räjähtänyt niin sanotusti käsiin.

Niin kauan kuin muistan, isäni on juonut alkoholia juhlissa runsaasti, mutta kuitenkin vain juhlissa. Kun asuin vielä kotona, välillä saattoi isän saappaan varresta löytyä pullo. En tällöin todellakaan osannut ajatellakaan alkoholismia, koska isäni ei ollut juovuspäissään kovinkaan usein. Jälkikäteen olen miettinyt, että olisi pitänyt puuttua jo tuolloin ongelmaan…

Nyt tilanne on kuitenkin se, että viime kesästä lähtien isäni on ollut lähes joka viikonloppu humaltuneena, nykyisin myös arkisin. Välillä on ollut parin viikon kausia, jolloin on yrittänyt lopettaa juomisensa. Äitini on yrittänyt kaikkea, vääriäkin tapoja, uhkaillut erolla, piilotellut pulloja, suuttunut, yrittänyt olla välittämättä, koittanut olla lempeä yms yms… Olen itse sanonut isälleni myös, että hänen on pakko hakea apua ammattiauttajalta ja yrittänyt olla rohkaiseva. Sanoin, ettei sairaudesta voi parantua yksin, ja ettei avun hakemisessa ole mitään hävettävää ja olemme tukena. Näihin isä onkin vastannut, että hakee apua ja haluaisi parantua ja että hänen on PAKKO parantua. Mutta. Silti niitä viinapiiloja löytyy sieltä sun täältä, juominen on päivittäistä. Isäni sanoi menevänsä a-klinikalle ja on varannut ajan parin viikon päähän. Pelkään koko ajan että jotain kamalaa tapahtuu. Näen unia, joissa isäni ajaa humalassa ihmisen tai koiran yli yms… Raastavaa nähdä oman isän pilaavan elämänsä ja kaikista keinoista huolimatta ei pysty kuin vierestä seuraamaan. Isälleni perheemme koirat ovat aina olleet henkireikä. Välillä isä soitteleekin humalassa ja ihmettelee, että miksiköhän nuo koirat hänestä vielä niin kovin tykkää vaikka hän juopotteleekin… Ennen touhusi koirien kanssa paljon, kävi sienimetsällä, opetti temppuja, kävi vanhainkodissa vierailulla koirien kanssa yms… Nyt ei enää jaksa, koska aina on humalassa tai krapulassa…

Ihanaa löytää palsta, jossa on mahdollista jakaa samanlaisia tuntemuksia muiden ihmisten kanssa!

Haluaisinkin kuulla kokemuksianne, että oletteko saaneet tuttavanne hoitoon? miten? mitä alkoholistille kannattaa sanoa?

Tuntuu, että isäni suhteen toivo on menettetty.

Hei

Kannattaa osallistua al-anonin toimintaan. Vertaistuki auttaa esim. pelkotiloihin. Samaan aikaan voi olla myös kokous alkoholisteille, joten voitte mennä vaikka yhtä aikaa. Tai erikseen.

Jaksamista!