Tissuttelevat epäTäydelliset Naiset

Iltaa
Luin joitakin viestäjä ja olivat kovin miesmäisiä juodulla määrällä mittaavia. En pääse samoihin lukemiin, mutta ongelmaa tuntuu olevan. Arkisen tissuttelun LISÄKSI aina välillä kunnolla remuten. Tänään aloin kaivamaan AA ohjeita ja etsimään apua (netistä). Kaikkialla sanotaan, että ongelman myöntäminen ja avun pyytäminen sekä keskustelu ovat tärkeimmät ensiaskeleet. Joten; hei, olen alkoholiongelmainen ! Anybody ?

Olen lukenut lisää viestejä täältä ja ymmärränkö oikein, että viestiketjut ovat jotenkin “henkilökohtaisia” ? Luulisin tarvitsevani enemmänkin “chat” -tyylistä pikaseuraa. Luin myös, että alkoholistit ovat itsekeskeisiä… Vastailen siis tähän omaan viestiini ja huutelen, että huomatkaa mut !
Kaipaisin apua siihen tähän päivään. Siihen “Tänään en juo”. Muuten siirrän ja siirrän (taas) tätä raitistumista. Nyt on kuitnekin vahva usko, että pystyn siihen ja vahva usko, että se minun pitää tehdä.

Pitääkö kertoa jotain itsestään:

Minulla on lapsia, mies, koti, hyvä työ ja olen terve. Toistaiseksi !! Nimimerkin mukaisesti, pelottaa…

Minulla on “aina hyvä syy ryypätä”, juhlaan, suruun, tylsyyteen, iloon, yksinäisyyteen ja seuraksi. Minä en koskaan ota vain yhtä. En koskaan tilaa loppuillasta vettä. Juon uholla ja uhoan juodessani. Siis ääri-ilmiönä. Parhaimmillani olen toki rento, iloinen ja riehakas. Siksi kukaan ei piitaa pyrkimyksistäni vähentää juomista. Luulen että ainoa vaihtoehto on aito raittius. Morkkista on tullut usein, mutta nyt luulen, että myös fyysisiä oireita. AA kerho ei ole vaihtoehto, eikä työpaikkalääkäri. Vähän vain tukea ja tiukka vaatimus rehellisyydestä itselleen. Minä haluan nähdä varhaiset varoitusmerkit. Minä haluan valita vapauden.

Täällä joskus tosiaan menee hetki ennenkuin kukaan vastailee, joskus taas vauhti on lähellä chattia :smiley:
Itse höpisen enemmän tuolla lopettajien puolella mutta ajattelin vastata ettet vallan kyllästy odottamiseen.
Se vahva usko siihen että pystyt, se on minustakin tärkeää, ja sitä uskoa kannattaa vahvistaa kaikin keinoin.
Sanotaan niinkin että kun ihmisellä on miksi, löytyy aina miten eli keinoja sitten on olemassa.

Kirjoittele sitkeästi vaan tänne, eiköhän vastakaikuakin ala löytymään.
Tsemppiä raitistumiseen!

Kiitos mies metsänreunasta ! Otsikon ei ole tarkoitus rajata miehiä pois keskustelusta. Olen työssä miesvaltaisessa työpaikassa ja tiedän kyllä, että vertaistukea voi löytyä ihan samoihin asioihin. Eri annoskoot ja eri itsesyytökset, ehkä. Kummasti kaikki sanat kuitenkin vahvistavat uskoa, että olen oikealla tiellä.

Mutta mitä tänään ? Kurja keli, rankka viikko, perjantai… Miksi en ota sitä glögi lasia?

Niin, miksei tänään glögiä?
Vaikka siksi että huomenaamulla on mahtava olo siitä että mieliteko on voitettu. Aihetta olla tyytyväinen itseensä.
Ja siksi että se on askel mukavampaan ja riippumattomampaan elämään.
Ja sitten… mutta mieti löytäisitkö yhtään syytä lisää?
Ja sitten… mitä syytä olisi ottaa? Noin pitemmällä tähtäimellä ajatellen.

Et ota sen takia, että muuten olet taas jonkin ajan päästä samassa tilanteessa sen lasisi kanssa: “otanko vai en!”. Eikä sulla ole yhtään parempia eväitä kieltäytyä lasista halutessasi. Jos nyt et ota, etkä sitä seuraavaakaan ja olet vaikka jokusenkin viikon ottamatta niin se parantaa jo mahdollisuuksiasi aidosti itse päättää ottamisistasi

Mieliteko täälläkin. Ajattelin juoda tölkkilimsaa ja syödä kaikenlaista + katsella teeveetä. Huomista odotellessa!

Joskus muuten hyviä vinkkejä löytyy lähempää kuin arvaakaan. Tuossa yläpalkissa on kohta Oma-apu … kanmnattaa lueskella sekin läpi, ihan asiallista tekstiä .

Aina joskus noita selaan, ja siellä on mm tällainen kohta:
“Yritä rentoutua ja levätä. Helpota stressiä ulkoilemalla, liikkumalla, kuuntelemalla lempimusiikkiasi, tekemällä kotitöitä. Pääasia on, että teet mitä tahansa muuta suunnataksesi huomiosi pois juomishaluistasi.”

luulenpa että juuri tuo on olennainen asia kun lopetetaan:
Pääasia on, että teet mitä tahansa muuta suunnataksesi huomiosi pois juomishaluistasi

Moikka
Tuossa edellä tulikin hyviä kommentteja. Ehkä yhtä asiaa kannattaa miettiä; Onko tarkoitus lopettaa juominen vai vähentää. Vähentäminen on myös aika vaikeaa jos ei pysty ottamaan sitä yhtä/kahta vaan meno vaan kiihtyy, niin silloin on ehkä hyvä laittaa itselleen tavoitteita “koska sallin juomisen itselleni”. Eli raittiita päiviä ja sitten kun jostain syystä (syitä tosiaan on miljoonia) ottaa. Tavoitteitta ensin tai sitten lopettaa kokonaan. En ole aina itsekkään pysynyt niissä tavoitteissa joita olen itselle asettanut :frowning: .
Mutta kypsyttelyähän nämä asiat tarvitsee.
Hyvää Viikonloppua :slight_smile:
Tv. Tuppi

kiitos näistä ! En ole vieläkään ottanut, enkä varmasti tänään enää aloita. En tiedä olenko vähentäjä vai lopettaja. Hyvältä tuntuisi se ajatus, että Tänään en ota. Ei lupaa liikoja muttei myöskään siirrä päätöksiä hamaan tulevaisuuteen, niinkuin yleensä; joulun jälkeen, nämä juhlat vielä jne. Juomisen syitä en edes pohdi. Seppälän Selvästi Juovuksissa totesi hyvin, alkoholi on se syy. Riippuvuutta aiheuttava aine. Se miksi toiset hallitsee asian paremmin kuin toiset, ei ole edes kiinnostavaa. Minä olen viallinen. Mutta korjattavissa ?!

Ehkä ei tosiaan ole niin tarpeellista tietää itselleen millintarkkaa määritelmää…lopettaja vai vähentäjä, puhumattakaan kaikista muista nimikkeistä joita asioita halkaisemalla voisi itselleen antaa.
Se, että nyt et ota, on hyvä. Ei kai tällä hetkellä tarvitse enempää asiasta tietääkään.
Seppälän kirjasta muuten minäkin tykkäsin kovasti. Kiihkoilematonta ja asiallista.

Moi
Sitä tarkoitinkin tuolla että asiat tarvii kypsyttelyä. :wink:
Tv. Tuppi

Hei!

Oma tarinani on sellainen, että pariin kertaan olen ollut fanaattinen “lopettaja”. Viime vuosina olen keskittänyt tosissani voimia juomisten sekä kertojen että määrien tarkasteluun, apuna ollut A-klinikka. Vuodesta 2010 olin täysin raittiina noin puolet ja tästä kuluvasta vuodesta 8 kuukautta. Olen päässyt tasapainoon asian kanssa, minulla on omat rajani (jotka eivät ole 16 viikkoannosta joka naisille “sallitaan”) jotka ovat hyvin kohtuulliset. Näissä on pysytty. Kun en enää kiellä alkoholia itseltäni kokonaan, on helpompi elää ihan vaan tavallisesti etiäpäin, alko ei hallitse ajatusmaailmaa eikä sitä tule juuri mietittyä. Viehätys juomisesta on kuitenkin kadonnut näiden työstöjen kautta ja kännissä en halua olla, enkä ole. Minkä juon, juon kotona tai ystävien luona, baareissa en viihdy, enää pitkään aikaan viihtynyt. Tämä kai onnistuu vain, jos ei ole vielä “tarpeeksi juoppo” Samoin itsellä ei ole ongelmaa että yhden saatuaan pitää ottaa yksitoista siihen seuraksi, pari kolme riittää. Mihin? Sitä sopii kysyä. Aion taas pian viettää täysin “kuivaa” kautta vaikka tällä hetkellä sille ei sellaista akuuttia tarvetta ole, ihan vaan muuten ja terveellistähän ei ole ne muutamatkaan, minun mielestäni. Tsemppiä nimikkeestä huolimatta! Itse tiedät parhaiten mikä/mitkä ovat vaihtoehdot. Jos vähentäminen ei onnistu eikä kohtuudessa pysy, on kaksi vaihtoehtoa täysraittius tai “antaa mennä”. Suosittelen lämpimästi yrittämään ainakin puolen vuoden raittiutta ja antaa mahdollisuus sille ettei enää tarvitse juoda ollenkaan.

Hei Scared, muutamia ajatuksia saman tien tallaajalta.

Nyt on siis hyvä aika lopettaa. Et ole vielä menettänyt mitään eikä tarvitsekaan menettää, mikä on todella hyvä asia. Itsekin olen keikkunut tuolla samalla oksalla peläten, että vahingoitan lapsiani, suhdettani ja terveyttäni jos jatkan juomista. Olen ollut raittiina puolisen vuotta ja on mahtava tunne, kun ei tarvitse enää pelätä :smiley:

Juuri tuo on tyypillistä meille alkoholisteille: Aina on se “syy” juoda. Alkoholi on lääke jota voi käyttää surua poistamaan, iloa lisäämään, tylsyyttä poistamaan ja ahdistusta lievittämään. Alkoholi ei ole alkoholistille neutraali juoma jota voidaan nauttia lasillinen silloin tällöin, vaan yleislääke, joka on ladattu tunteilla ja odotuksilla, jotka alkoholilla yritetään täyttää. Lyhytkestoisestihan tämä onnistuukin, kun alkoholi turruttaa ikävät tunteet ja nousuhumalassa on jees olo. Mutta ongelma on juuri tuo kontrollin menetys, ettei voi lopettaa kun on aloittanut. Siis tuo ääri-ilmiö: kun juomisen aloittaa, juodaan katkeraan loppuun asti. Minullakin oli juuri tuo ongelma, se oli kaikki tai ei mitään. On todella paljon helpompi elää kun on vaihtanut sen “kaikki” - juomislinjan “ei mitään” - linjaan. Pelko, syyllisyys ja häpeä ovat kadonneet pullojen mukana elämästäni.

Ei kukaan muu piittaa juomisestasi tai sen lopettamisesta samalla tavalla kuin sinä itse. Päätös on tehtävä itse ja tie kuljettava itse, mutta onneksi ei yksin vaan vaikka täällä plinkissä tukea hakien :smiley: En itsekään mene AA-kerhoon, mutta terapiassa olen. Ennen terapian alkua tämä plinkki oli minulle todella mahtava pelastusrengas raittiuden alkumetreillä.

Varhaiset varoitusmerkit olet jo nähnyt, kun pelkäät terveytesi puolesta ja olet havainnut, ettet pysty lopettamaan juomista kerran aloitettuasi.
Ja mikä tärkeintä: Saat valita vapauden vaikka heti, kukaan ei estä sinua :smiley:

Raitistumiseen on yhtä monta tietä kuin on tallaajaakin ja voimme auttaa toinen toisiamme jakamalla kokemuksiamme. Itsekin olen plinkin tarinoita lukien saanut todella paljon tukea raitistumiselleni. Siksi kerronkin vähän vielä omasta lopettamispäätöksestäni.

Omalla kohdallani se “tänään en juo” - periaate toimi ihan alussa, ensimmäiset pari kuukautta kun olin lopettamispäätöksen tehnyt. Jopa “juuri nyt en kävele kohti alkon ovea” oli ajoittain käytössä. :laughing: Nyt, puolen vuoden kuluttua, en enää osaa ajatella niin, koska minulle on tullut itsestään selväksi etten juo myöskään huomenna, ylihuomenna enkä sen jälkeenkään vaikka joskus mieli saattaa tehdäkin.

Tärkeä tuki minulle on ollut tämä ajatus: Alkoholin himo on vain tunne, joka tulee ja menee sitten taas itsestään ohi, vaikka en juokaan :exclamation: Toki se on epämukava tunne ja saattaa joskus olla myös vaikea kestää, mutta siihen ei ole vielä kukaan menehtynyt- juomiseen taas on menehtynyt monikin.

Pysy täällä plinkissä linjoilla. Juomisen lopettaminen ei ole helppo tehtävä, mutta poikkeuksetta jokainen lopettanut alkoholisti sanoo samaa: Lopettamisen vaiva kannattaa, koska palkaksi siitä saa aivan uuden elämänlaadun, selkeyden ja hyvän olon. Elämä maistuu raakana paljon paremmalle :smiley:

Hei
Kiitos viesteistä. Luin niitä pikaseen viikonloppuna ja kyllä; selvinpäin ! Kaikilla oli juuri oikeita sanoja ! Olen todella hyvä argumentoimaan itselleni, että homma on hanskassa ja älä nyt tee tästä mitään numeroa, jotta saisin sen lasillisen. Siksi on hyvä kuulla muiden sanoavan vastaan. “Et sinä ota vain yhtä lasillista”. Ja tottavie, kukaan muu ei piittaa juomisestani tai juomattomuudestani niin paljon kun minä itse.

Harmittaa vain, etten ole mitenkään valaistuneen iloinen. Olin viikonloppuna hermostunut, väsynyt ja tylsä. Kaipaan sitä eufoorista tunnetta, että huolet liukenee ja leukaperät rentoutuu. Tämä haastaa rajusti miettimään koko elämää ja omia valintoja. Mistä minä tulen iloiseksi ja rentoudun ? Jos ei voi sitä helpointa reittiä valita…

Kiitos todella kaikille vertaistuesta1 Arvostan suuresti rehellistyyttänne ja välittämistä ventovieraista.

Ei tämä voi olla näin vaikeeta !!

Tänään en juo. Ja siitä sulisi vasta viikko raittiutta…
Koko ajan itkettää ja surettaa ja masentaa. Kaikkia pettymyksiä ja vastoinkäymisiä tulee vastaan, enkä saa normaalia iloisuuttani revittyä pintaan millään. Onko se ollut se naamio, jonka takana olen vain odotellut iltaa ja “lasillista”. …

Mä NIIIIN tsemppaan ja komppaan. Itku ei ole itelläkään kaukana ja kaikki vituttaa. Saatanan joululaulutkin. VOIMIA!!!

Hei Tissutteleva TÄYDELLINEN Nainen!

Halusin muokata hieman tuota sinun otsikkoasia, koska olen huomannut itseni ajatuksista ja monista tämän foorumin kirjoituksista, että me juovat koemme olevamme jotakin epänormaaleja ja huonoja. Juu, ongelmaksi asti muodostunut juominen ei ole normaalia, täysin epänormaalia, mutta ei se tee sinusta epäTäydellistä vaan se tekee sinusta ihmisen. Se, että ihminen hakeutuu edes tänne kirjoitusten ääreen ja kertomaan omasta ongelmastaa on aivan muuta kuin epä…, olet huomannut itselläsi olevan ongelman sehän on vaan hienoa, että uskallat nostaa kissan pöydälle, etkä laittaa sitä päätäsi piiloon. Ja vielä hienompaa on, että ole pystynyt olemaan juomatta monta päivää :smiley: :smiley: Ole ylpeä itsestäsi!!!

Se, että nyt tuntuu hankalalta on inhottavaa, itselleni tulee tuo masentava olo jo muutaman päivän jälkeen, kun en ole juonut. Itse olen yrittänyt ( Huom!!! Yrittänyt ) opetella ajattelemaan, että minä olen inhimillinen, pitää antaa itselleen aikaa ja hyväksyä muutoksen tuoma hankaluus. Itse olen viidettä viikkoa painimassa saman asian kanssa, joten tiedän miten vuoristoratamaista päivät ja viikot voivat olla. Olen myös yrittänyt olla syyllistämästä itseäni ( mikä ei todellakaan ole onnistunut, jos katsot ketjuani Matkalla elämään :slight_smile: ) jos otan sen muutaman tai useamman.

Itse en ole vielä päässyt noin hyvään alkuun, joten kadehtien katson sinne päin :smiley:
Jatka samaan malliin ja hyvää viikon jatkoa sinulle, sinä pystyt tähän!

T.Matkalainen

Hei Scared,

Olin tuossa samassa tunnelmassa tänne kirjoitellut, ja mulle joku plinkki- konkari totesi suunnilleen näin:
Luuletko tosiaan, että pettymyksiä tulee vastaan vähemmän kun juot joka pettymyksen jälkeen? Muuttuvatko vastoinkäymiset myötämäeksi sillä, että juot? Onko se iloisuus, joka syntyy nousuhumalassa tai sitä odottaessa, todellakin normaalia iloisuuttasi?

Nuo ajatukset ovat auttaneet minut monen notkon yli: Kyllä, elämä osaa olla kurjaa myös selvin päin. Mutta ongelmat ja vastoinkäymiset eivät juomalla häviä minnekään.

Anna itsellesi lupa olla surullinen ja masentunut. Ei juomattomuus ole pelkkää onnen putkea, raittiinakin saa olla surullinen. Mutta kun surullinen ja masentunut olo ovat ohitse, on raittiina hyvä olla. Jos suruun ja masennukseen juo, pitää surullisuuden ja masentuneen olon lisäksi kestää vielä päänsärky, morkkis ja kissanp****n maku suussa… :cry:

No näin justiinsa ! Ei kai se hilpeä taustamusiikki soi kuin elokuvissa… Päissään sitä luulee kuulevansakin. Olen täällä Vähentäjien puolella, mutta haen kuitenkin täysraittiutta. Jos siihen pystyn ja alan uskoa siihen tilaan, siirryn tuonne Lopettajiin. (Projektisukupolven ihmisenä pitää olla tavoitteita ?) Tämä siksi, että jos sallin nämä kohtuukäytöt, olen ihan hiton hyvä neuvottelija ja suostuttelija siihen mikä milloinkin on kohtuullista. Ja sosiaalista painettakin tulee eteen, “enhän mä nyt siellä viitsi ainoa selvä tunnelmanpilaaja olla”. Määriä laskematta, luulen että ongelmakäyttöä on se kontrollin puute. Näen ihmisiä, jokta juovat usein ja paljon, mutta osaavat lopettaa tai pystyvät kontrolloimaan muilla tavoin tilaansa. Silloin pienet lipsahduksetkin ovat ymmärrettäviä. Minä en pysty kontrolloimaan alkoholia. Ja se kontrolloi liikaa elämääni. Siinä se ongelma yksinkertaisuudessaan. Olen suunnitellut ottavani joulusaunassa aatonaattona muutaman siiderin. Mutta tässä odotellessa siihen hetkeen ladattu odotus alkaa tuntua naurettavalta.

ÄLÄ ota muutamaa siideriä. Juo jotain muuta, alkoholitonta. Ota pullo kylmää vissyä mukaan. Kunhan et juo alkoholia.