Tietoa

Hei!

En tiiä, kirjottelenko lainkaan oikeaan paikkaan täällä keskustelussa. En ole ennen tänne kirjoittanut, ja saa vapaasti ohjeistaa, jos tämä on ihan väärä mesta.

Olen täällä kyselläkseni hieman tietoa. Itte en oo käyttäjä, mutta rakkain ihminen maailmassa on ja hänen tukemisekseen asioista haluaisin lisää “omakohtaista” tietoa, jotta voisin olla tukena.

Tilanne on siis sellainen, että tuo ko. ihminen on sekakäyttäjä (alkoholi-bentsot (diapam ja tenox)-opiaatit (tramadol 50mg)). Alkoholia on käyttänyt enenevässä määrin koko sen ajan kun ollaan tunnettu (miltei 6 v.), mutta ennen sitäkin varmaan ihan teini-iästä (on nyt 36 v.). Diapamia alkoi käyttämään v. 2009. Ensin siksi, kun teki alkosta raitistumisen pieneksi hetkeksi uuden parisuhteensa kannustamana, ja kun suhde kaatui, tuli mukaan sekä alko että hurjia määriä bentsoja - oli suuria univaikeuksia silloin, ja saattoi ottaa 5 diapamia tai jopa dormicumin, eikä silti nukkunut… Näinä aikoina tuli mukaan ehkä tramalitkin, niitten käytöstä en ole varma, koska valehtelee paljon asioistaan. Diapameihin ja Tenoxeihin hänellä on resepti (diagnostisoitu paniikkihäiriö/yleistynyt ahdistuneisuus, Tenoxit nukahtamisvaikeuksiin (aika typerä lääkäri…)), jota ei pitkään aikaan sen saatuaan käyttänyt (lääkitsi itseensä alkolla). Alkoholi on pääasiassa kaljaa, ja kaikki muut lääkkeet saa isältään, jolle niitä määrätään koviin kipuihin (joka kai yritti auttaa silloin kun oli niin vaikeita nukahtamisvaikeuksia, mutta antaa niitä edelleen, vaikka uniongelmat ovatkin poistuneet 2009 lopussa).

Määristä: vuoden 2009 jälkeen bentsojen määrä vakiintui kait hiukan, kun univaikeudet joloppuivat. Käsittääkseni otti Diapameja (10 mg) kolmesti, Tenoxia aamulla/päivällä piristyäkseen (kun oli tullut niin paljon toleranssia), ja silloin harvemmin Tramaleita (viihdekäyttöön vissiin vaan). Kaljaa meni päivittäin enintään mäyräkoira (12), oli päiviä kun vähemmänkin. Tramaleista on käsittääkseni pitänyt taukojakin, tai ainakin käyttö on ollut hillittyä (kuten sanottu, välillä sanoo, ettei ole käyttänyt, välillä sanoo, että on käyttänyt koko aika, mutta käytös ja ihminen oli näissä määrissä vielä kovin erilainen ja “mukava” ja toiminnallinen, verrattuna mitä kerron jatkossa).

Tähän päivään: käyttö lisääntyi viimesten kuukausien aikana siten, että meni 4 krt pameja, 4 krt tramaleita, johonki väliin kait Tenoxeja ja ainakin 18 kaljaa per päivä. Tätä noin viiden viikon ajan näillä määrillä enintään. Tuon määrän alla tämä ihminen on ainakin ihan eri kuin ennen; väsynyt, innostumaton, melkoisen ilkeä, tunteiltaan lattea, ja iltaa kohti jopa vainoharhainen (ihan omituisia juttuja ja kuvitelmia). Ihan täysin eri ihminen, kuin se jollainen oli ennen lääkkeitä, ja vielä kohtuullisemmankin käytön aikana. Ylipäätään on tietenkin nyt pitempiaikainen sekakäyttö jättänyt jälkensä häneen: muisti on ihan miltei kokonaan mennyt (ihminen joka oli ennen sellasella muistilla ja huomiokyvyllä varustettu, etten oo ennen tavannut), on hurjan masentunut ja täysin iloton(on muitakin syitä, mutta uskon vakaasti että noi kaikki aineetkin vaikuttaa siihen), koordinaatio ja tasapaino on ihan hukassa, ihottumaa siellä täällä, kipuja, ja monenlaisia pakkoajatuksia on tullut mukaan kanssa. Jne. Itse jotenkin seurassaan paljon aikaa viettääneenä nuo radikaalit käytöksen muutokset lisääntyneeseen Tramalien käyttöön/niistä aiheutuvaan yhteisvaikutukseen muitten kanssa, voiko se olla mahdollista? (Käyttäjä itte sanoo, että ei niistä ole “haittaa”, vaan bentsot aiheuttaa kaiken, mutta kun on sen verran kauemmin käyttänyt niitä, ja vain vähempi tramaleja, ja aina kun niitä ottaa, seisoo silmät päässä ja alkaa ne vainoharhat jne, ni vaikea uskoa että noin pieni nosto noin paljon lisääntyneitä käytösmuutoksia aiheuttaisi?)

Nyt puhuu, että haluaa vähentää, ja päämääränä on lopettaa. Mihinkään hoitoihin tuskin suostuu ja hänellä on oma ohjelmansa lopettamiseen: paljon kaljaa, sen avulla lääkkeet pois, vähän niinkuin pähkinänkuoressa. Puheittensa mukaan siis vähensi tosta neljästä kolmeen krt päivä kerralla (bentsot+tramal). Vietin viikon hänen luonaan (loma ja haluni on olla tukena/seurana/apuna/whatever) ja oli niin kamalaa! Hän itte selittää, että kärsii isoista vierotusoireista, koska tipautti annosta niin nopeasti. Tiedän tietenkin, että niitä tulee, mutta just näitä juttuja täältä kyselisin, että onko kyse viekkareista, vai sitte just itte käytöstä aiheutuneita oireita.

Tällain hän siis voi; aamupäivä/iltapäivä meni ihan ok. Tehtiin juttuja, ruokaa söi, jne kaikki toimi normaalisti. Ei mitn vapinoita/tärinöitä/hikoiluja, ei vaikuttanu enempi ahdistuneelta tms. Kun alkoi päivä kääntyä iltaan, ja siis enempi sitä kaljaa juonut (jota on sanojensa mukaan pakko juoda väkisin, jottei viekkarit iske) ja enempi nappeja vaikuttamassa, niin viimeistään kolmannen pami/tramal annoksen jälkeen alkoi oksentaminen. N. puol tuntia-tunti lääkkeitten ottamisen jälkeen, ja sen yhteydessä kun yritti juoda sitä kaljaa pakosta. Oksensi siis vaan pihalle sen bissen, ja sit tilanne taas rauhottu. Myös ne kaikki vainoharhaiset jutut alko iltaa kohti. Toinen vaihtoehto noille illan lääkitysten jälkeisille tiloille oli se, että oli hetken aivan seis. Huojui, ei pysynyt pystyssä, ja ilmeisen pahoinvointinen vaikkei välttämättä oksentanutkaan.

Sivustaseurattuna se oli suora seuraus lisääntyneeseen määrään lääkkeitä/alkoa elimistössä, joka noi oireilut aiheutti. Itte henkilö sanoi, että ne on vierotusoireita pudonneesta lääkemäärästä. Voiko viekkarit tulla noin suoraanverrannollisesti ja nopeasti lääkkeitten ottamisen jälkeen, nimenomaan iltaa kohden, kun kuitenkin “fyysisesti” oli parhaimmassa kunnossa aamuisin, vaikka silloin oli tietty pisin väli annosten välillä? Oli myös enempi läsnä silloin, vaikka uskon tietenkin että henkisesti saattoi olla paha olla ja “liskoja”. Seuraava askel on kuulemma pudottaa taas annoksia (lääkkeitten), kunhan nuo viekkarit menee ohitse. Mutta onko ne edes niitä, vierotusoireita, vai onko hänen elimistö nyt vaan ihan todella lähellä loppua vuosia jatkuneen sekakäytön jälkeen? Jos ei oireet lopukaan, voin kuvitella ettei silloin tapahdu vähentämistäkään… Onko edes niin kuin ajattelen sivustakattelleena, että opiaatit sekottaa tossa kombossa päätä ja kroppaa enempi kuin jos ois vaan pamit ja alko? Kummasta olisi parempi päästä ensin eroon, diapameista vai tramaleista, kun en usko, että alkosta luopuu (on niin pitkä tie sen kanssa :frowning: )?

Mun ei ole tarkoitus loukata tai tuomita ketään täällä, ihan vilpittömästi vaan kyselen sellasta tietoa ja mielipiteitä, joita mulla ei voi olla, kun en ole käyttänyt, ja jota ei pelkästään lukemalla ja opiskelemalla voi saada. Haluisin niin kovasti auttaa tuota ihmistä, kun itsekin tuntuu nyt kärsivän käytöstään, ja mahdollisesti pystyisin vähän vaikuttamaan, vaikka tietenkin ensi kädessä se lopettaminen/vähentäminen lähtee hänestä itsestään. Voiko tuolla tavalla olla edes onnistumisen mahdollisuuksia? Kyseessä on ihminen, jolla on erittäin voimakas taipumus riippuvuuksiin.

Kiitos, jos joku viitsisi vastata ja kertoa mielipiteitään. Kaikki on tervetullutta, myös negatiivinen, jos sellasta on mun kirjotuksessa.

Ajanhukkaa auttaa tollasta. Joko maksa posahtaa tai tulee psykoosi ennen pitkää. Niin siis miks sä haluut niin kovasti pelastaa hänet? Rakkaudesta? No vastarakkautta on turha odottaa joten pelasta itsesi.

Mä en tajuu näitä. Miks kattoo jonkun itsetuhoista sekakäyttöö vierestä? Sääli on kenkku tunne, se saa sut tekemään asioita toisen aikuisen ihmisen puolesta… Mut aina voi valita toisin.

Ensin viinasta kaljasta eroon tai ainakin suuri vähennys.
Tämä siksi, Että alkomaholi on juuri se mikä lisää oireita.
Katsoppa huvikseen vierestä tilanne jossa kaverilla on kankkunen päällä. rauhoittavia tarvitaan tuplasti ja usean
päivän ajan. Eli elämäntapa muutoksella pääsee parhaimpiin tuloksiin ja siihen sitten Bentsojen pudotus ja karmeat viekkarit. Alko jeesaa vain hetkellisesti, mutta pahentaa pitkäaokaisoireita siinä samalla.
Jo 2-3viikon juomatta olo jeesaa, mutta ei korjaa yksin koko ongelmaa.
Tramadoli sisältää SNRI. Eli SSRI voi helpottaa oloa. SSRI nostaa aivojen serotoniini pitoisuuksia ja vähentää paniikkihäiriötä. Tosin ei auta varmasti mitään jos viinan juonti pysyy ennallaan.
Lukuisia muitakin tapoja löytyy, mutta tuossa mielestäni kokeilemisen arvoinen konsti.

Joopa joo, benzoista ja oppareista irti alkon avulla :laughing: . Voin kertoa, ettei tule onnistumaan. Olenhan mäkin molempiin kitkuihin kännejä vedellyt, mutta todellakin helpotti vain hetkellisesti ja sitten olo oli entistä järkyttävämpi. Ainahan voi toki hypätä putkeen, mutta se johtaa(tässä tapauksessa varmasti melko nopeastikin) joko lataamoon, teholle tai hautaan. Viimeiseen mahdollisesti edellä mainittujen kautta tai sitten ilman turhia mutkia. No kaikkihan me sinne joskus, että eipä siinä… Tiedä sitten, ketä yrittää kusettaa tuolla “viinavieroituksellaan”…? Kyllähän sitä pahimpiin oloihinsa syö vaikka kananpaskaa, jos siitä jotain helpotusta saa ja onhan se alkoholi toki helpommin saatavissa kuin kaiken maailman reseptilääkkeet. Vai yrittääkö kusettaa sitten “kunnollisia” läheisiään? Viina jotenkin parempi juttu, kun se on ihan laillista ja reseptivapaata. Olkoon vain, mutta pahimpia huumeita se on, ellei jopa pahin. Näin sanoo Winston the alcoholic.

Anteeksi vaan, mutta se tutkittu tosiasia on että vain 15-20% raitistuu halutessaan :frowning: Sorry…

JA SE VAATII SITÄ OMAA TAHTOA PERKELE!!!

Kai tollasessa tilanteessa pitäs lopettaa laitoskatkasussa ensin se alkoholi. Siellä kärvistellään ensin sellanen 2kuukautta ja sitten vaikka lääkevieroitukset (ensin tramali ja sitten bentsot pois). Tämä helvetti kestääkin sitten helposti 6kuukautta…

Veikkaisin, että tuollaisessa pitkäaikaisessa sekakäyttö kierteessä lopputulos on erittäin usein juuri se hauta tai mielisairaalan suljettu (korkealla neurolepti annostuksella höystettynä).

Ei kai bentsojen tai oppareitten lopetus olis kovinkaan vaikeaa jos ne olot vois peittää sillä keskikaljalla… :unamused: