Tiesitkö tästä mitään (paras ja edullisin päihde)?

Aihe josta kirjoitan taitaa olla uusi päihdelinkin foorumilla. Puhun siitä nyt päihdyttävien vaikutuksien ja
omien kokemuksieni raameissa, jätän henkilökohtaisemmat ja syvällisemmät keskustelut muualle ja toisten tuomitsemisen muille. Olen itse käyttänyt erinäisiä päihteitä ja niiden yhdistelmiä, voimakkain kokeilemani combo on ehkä alkoholia + muutamaa eri sauhulajia + DXM 600mg + marzine 10kpl.

Vieläkin on välillä houkutuksia aineiden käyttöön, mutta toivon ja uskon sen olevan historiaa, koska olen saanut paremman keinon päästä tiloihin, joissa maailma näyttää mielenkiintoisemmalta, tulee turvallinen ja hyvä olo, naurattaa älyttömästi ja saa näkyjä ja ruumiistairtautumiskokemuksia. Pyytäisin ettei aloitettaisi turhia väittelyitä aiheesta, niin keskustelu pysyy raiteillaan vaikka kaikilla on omat elämänkatsomuksensa ja tulkintansa kokemuksilleni. Varmaa on se, etten ole kehittänyt juttuja päästäni, tiedän varmaksi myös sen,
että paljon kovempiakin samasta lähteestä tripauttajia riittää ympäri maailmaa. Vaikka marsuja on tullu syötyä noin 150 kpl ja muutenkinvähän tehtyä hallaa päälle, en myöskään ole hullu:D

Ensimmäinen tarinani on päinvastainen kuin seuraavat. Kerran pilveä polttaessani kävi vain niin, että tuli tosi vainoharhanen ja kauhee olo. Olin ihan jumissa, en pystyny nousemaan sohvalta, musiikki pakotti käden liikkumaan tahdissansa ja en ymmärtänyt kavereiden puhetta ja naurua, mutta olin varma että ne haukkuu ja nauraa mua koko ajan. Siinä tilassa rukoilin pienen rukouksen ajatuksissani, se meni näin: “Auta, Jeesus”. Meni noin sekunti ja palaudun kokonaan normaalitilaan. Liikutin kättä ja se ei enää tullut myöhässä, sain muiden puheesta selvää ja vainoharha lähti. Ei mitään erityistä hyvänolontunnettakaan, päivänselvä olo vain, enkä huomannut mitään savuttelun vaikutuksia ennen seuraavaa pajautuskertaani.

Myöhemmin lopetin pilvenpolton ja aloin tosissani etsimään Jumalaa, jonka olemassaoloon olen aina vähintään jollain lailla uskonut. Silloin aloin tutustua yhteen tyttöön koulussani ja ruvettiin rukoilemaan kouluaikana yhdessä melkeen joka päivä. Alko tapahtua jänniä juttuja. Yks kerta istuin tytön kanssa koulun ruokapöydässä syömässä ja yhtäkkiä tuntu vähän ku meidät oltais imastu läpinäkyvään kuplaan. Ulkopuoliset
ihmiset ja äänet tuntu olevan kaukana kuplan ulkopuolella. Me kummatkin tunnettiin se yhtäaikaa ja jännää oli se, että kummatkin menetettiin puhekykymme. Tyttö vaan katsoi mua ja osoitti suutaan sormella ja mä nyökkäsin ja osoitin omaani. Istuttiin ja ihmeteltiin siinä noin vartti ja oli ihmeellinen, vähän unenomanen olo. Hitaasti kaikki alkoi palaamaan takasin normaaliksi. Mitään selitystä tai myöskään tarkoitusta en ole kokemukselle vieläkään keksinyt.

Kerran mentiin tytön kanssa yhteen koulun koppiin rukoilemaan. Heti kummallekin tuli tosi letkee olo ja välillä vaan naurettiin ja jatkettiin rukousta kun taas pystyttiin. Meille tuli kummallekin erilaisia
näkyjä ja kun kerrottiin toisillemme, ne useimmiten puhu suoraan toisen elämästä jollain lailla (ei tunnettu toisiamme silloin kovin hyvin, koska ei hengailtu muuten yhdessä kuin rukouksen merkeissä). Parin tunnin päästä kummankin piti mennä käymään vessassa ja oli niin pöhnäinen olo Pyhästä henegestä, että oli vaikea kävellä vessoihin. Nähtiin jotain lapsia käytävällä ja oli pakko mennä piiloon, koska
jostain syystä ne lapset nauratti liikaa. Selvittyämme vessoista takaisin koppiimme, vierähti toiset kaksi tuntia samoissa merkeissä erittäin nopeasti.

Olimme tytön kanssa jo läheiset ystävät, mutta sen suuremmista tunteista ei oltu puhuttu ja sellaisia tuskin paljoa mietittykään. Kuitenkin kerran kun rukoiltiin yhdessä, näin jännän näyn, se oli sellainen punanen hieno talo. Sen lisäksi jostain syystä tiesin että se on mun ja tytön yhteinen talo ja se on siksi sisältäkin punainen, koska se on täynnä rakkautta. En maininnut mitään asiasta tytölle,
mutta minuutin päästä tyttö sanoi mulle “mä näin näyn sellasesta talosta”. Näky oli erilainen kuin omani, enkä silloinkaan kertonut omasta näystäni mitään. Olen kylläkin kertonut sen myöhemmin ja tällä hetkellä olemmekin tytön kanssa naimisissa.

Dextrometorfaania 40-50 kertaa käyttäneenä on tullut noita dissosiaatiokokemuksia muutama koettua. Sillekin mielenkiintoiselle kokemukselle olen saanut vastinetta Jumalalta (vai onko dexmi sittenkin se kopioversio?). Esim. kerran kun istuin yksin puiston penkillä, laitoin silmät kiinni ja aloin rukoilla kielillä (jos et tiedä mitä se on, tutki Raamatusta) Keskityin Jumalaan, enkä odottanut mitään oloja, mutta hiljalleen aloin tuntea ruumiista irtautumista. Tilantuntu oli täysin toisenlainen kuin normaalisti. Tuntui, että olen kymmenen metriä leveä ja samalla tuntui että universumin olemassaolo päättyy sadan metrin päähän edessäni. Samalla tuntui tavallaan siltä, että olen mustassa aukossa. Samalla pystyin ajattelemaan normaalisti
ja istuin pitkään silmät kiinni ja ihmettelin vaan että onpa outo olo.
Kun avasin silmät, kaikki näytti valoisalta ja oli positiivinen ja kirkas olo jatkaa päivää.

Kerran mulla oli noin viikon putki, jolloin olo oli päihtynyt aamusta iltaan koko ajan. Yksi kyseisen riemukkaan viikon päivistä meni näin:
Heräsin ja olin jo heti pöhnässä. Monesti rukous ja Raamatun lukeminen ei tunnu maailman kiinnostavimmalta asialta. Nyt se tuntui siltä heti aamulla. Join kahvia ja hengasin Jumalan kanssa yksikseni ja välillä vaan naureskelin yksinäni. Pari kaveria tuli luokseni ja
kuosailtiin yhdessä Jumalan antimista. Kun lähdin kaupungille (Turku), sain yksinäni naurukohtauksia ja kaikki näytti jotenkin niin mielenkiintoiselta, että päätin kävellä ympäriinsä. Oli hauskaa mennä Hansakorttelin liukuportaita ja pyöriä huvikseen eri liikkeissä. Sitten piti lähteä kouluun. Aloitin matkan kävelemällä. Sitten alkoi tehdä mieli hypellä. Oli jännä olo ikäänkuin lentäisin vaikka hyppyaskeleet olivatkin ihan normaaleja. Sitten aloin juosta ja se vasta olikin hauskaa. Koulu näkyi jo kaukaa ja se näytti jännästi
satulinnalta. Tuijotin sitä koko ajan juostessani perille. Kun pääsin luokkaan, opettaja ei ollut vielä tullut ja tutkin mielenkiintoista suurta huonetta jossa olin. Luokan perällä oli sellainen pallo jonka päällä pompitaan, leikin sen kanssa vähän aikaa. Kyseisellä kurssilla käytettiin suurin osa ajasta musiikin kuunteluun ja loput ajasta opettajan kuunteluun, joten sain idean maata lattialla koko tunti. Kysyin
luvan opettajalta ja sainkin. Puolitoistatuntia musiikin kuuntelua silmät kiinni lattialla niissä oloissa oli nannaa. Oli jännä transsinomainen olo, tällä kertaa ei kuitenkaan minkäänlaista dissosiaatiota. Kaverini olivat edelleen kotonani ja kun palasin kotiin, menimme yhdessä saunaan. Sama transsinomainen, rauhallinen ja kevyt olo jatkui koko ajan. Tykkäsin vain maata lattialla suihkun alla silmät kiinni, tuntui että siinä
olisi voinut olla loputtomiin. Kun sauna-aika päättyi, kello oli kymmenen illalla. Menin omaan huoneeseeni kuuntelemaan musiikkia ja oli jännä kirkkausolo, en nähnyt sitä silmilläni, mutta tunsin, että huoneessani sataa kirkasta, salaista lunta. Kun aloin kuunnella musiikkia, olin niin transsissa, että aina aloittaessani biisin, meni vain hetki ja se olikin jo ohi. Sitten yritin kuunnella toisen ja joka kerta kävi samoin.
Heti kun laitoin silmät kiinni keskittyäkseni biisiin, meni hetki ja havahduin, että kappale on loppu. Sitten klo 12 menin patjalle yksin rukoilemaan. Se kirkkaus-olo voimistui entisestään ja aina välillä vaivuin lumisateeseen, välillä heräsin. Tuntui että siinä meni vartti, mutta siinä menikin kaksi tuntia ja menin nukkumaan klo 2.

Taidan jättää trippikertomukseni tähän, vaikka on sitä paljon muutakin jännää tullu koettua ja kavereille on sattunut vähintään yhtä mielenkiintoisia yhteenottoja Jeesuksen kanssa. Itse uskon että on mahdollista olla korkealla ikuisesti ja jokaisella on mahdollisuus aloittaa se jo tässä elämässä.

Seksi on halvinta päihdettä ja hyödyllistä… Ja sä uskovainen, kohta varmaan luulet että Jeesus tuo sulle leipää aamulla sänkyyn. Mutta joo, nyt pajautan dmt paukut ja meen 3 vuorokautta taaksepäin vähäksaikaan. Dmt ala kukka, namii. matkailuu stropoiluu ymts. byeeeeeee

Kertomasi perusteella en lähtisi etsimään Jumalaa.

Turska on kala :laughing:

Homopiireissä “Turska” on kuulemma myös vanhahko, lihava, usein epätoivoinen mies, jolla ei seksielämä oikein natsaa.

Jeesushuumeeseen voin sanoa, että ei ole mun juttu, mutta jos saat sillä pääsi sekaisin, ei mua kiinnosta.

En myöskään mä tahtoisi trippailla viikkoja Jessen kanssa… Miten mä muistaisin koulusta mitään ku vaan rukoilisin siellä?!? :open_mouth: Eikö se lopettaminen tarkoita että ei enää tahdota päihtyä, tarkoittaako tämä että uskovaiset narkkaa Jeesusta?? Sitäpaitsi eihän uskovaisilla mene aina hyvin, kaikilla on vastoinkäymisiä. Mitä jos mä näen oma firman ja Jesse päättää et mun on koettava konkurssi?!? Mä luottaisin kyllä enemmän lukuihin ja faktatietoon…

Mä uskon että koulun opetus ja päivähoidon puuttuminen (kerhon) muualta kuin seurakunnalta, takaa että ihmiset asiasta tietävät jonkun verran. Jokainen tyylillään, kyllä mä myös naureskelen yksinäni jos tuolla metsässä löydän suuren kanttarellipaikan tms. mukavaa ja haen sieltä voimia mut kait mä olen sit materialisti. Omasta mielestä tosin sienten ja marjojen kerääminen on erittäin ekologista ja lähi"tuotantoa" parhaimmillaan sekä kävellen en edes kuluta luonnonvaroja… :wink:

Rakas: laitakko osottees voisin jutskailla

Vai että “turska” on homopiireissä joku saamaton apina. No onneks en oo homo enkä käytä jeesushuumetta, täytyis varmaanki pitää pikku breikki teemujen kans ku ei tunnu pelittävän enää kunnolla. Parinviikon tauko olis taas ihan okei :wink: