Tenox-riippuvuus vai elämänhallinnan menetys?

Hei vain. Älkää lynkatko, jos viesti on vääränlainen tms. sopimaton Saunaan, koin että tuo Kuivaushuoneen kuvaus päihteiden/lääkkeidenkäytön lopettamisesta oli vääränlainen tälle aloitukselle.

Tilanne on siis se, että tuossa kuukausi sitten sain sairaslomaa ja lopulta reseptin Tenoxeihin nukahtamisongelmiin. Joskus teini-ikäisenä mulle määrättiin samoihin ongelmiin pari kertaa Tenoxia.

Uniongelmiin Tenox ei oikein auta, mutta lamaannuttavaan ahdistukseen kyllä. Opiskelut AMK:ssä alkoivat taas tänään, ja koin jopa pystyväni rentoutumaan ja kuuntelemaan luennoilla, ja ylipäätään menemään kouluun Tenoxien avulla. Kuukauden sisällä olen saanut kolmelta eri lääkäriltä reseptin tähän, ja viimeksi Terveystalossa käydessäni kerroin Tenoxien uniongelmien sijaan auttavan päivittäiseen ahdistukseen. Lääkäri sanoi, että niitä voi kyllä harkitusti käyttää siihen, vaikka Tenox on varsinaisesti unilääke. Mulla diagnosoitiin joskus vuosia sitten yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, johon nyt on näitä perus neurolepteja, Ataraxeja ja Efexoria kokeiltu.

Elämäni on muutettuani Helsinkiin opiskelemaan viime tammikuussa ollut todella kaaoottista, olen kerryttänyt poissaoloja, ryypännyt yksin kotona ahdistukseen, en ole pystynyt pitämään asunnostani huolta tai itsestänikään. Parisuhde (kaukosuhde) kärsii, kun olen jatkuvasti ahdistunut ja stressaantunut. Dokaan liikaa, poikaystävän kanssa tämä aiheuttaa jatkuvia kriisejä. Nyt tässä kuukauden aikana olen jaksanut Tenoxien avulla siivota, urheilla, hoitaa kouluasioita, hoitaa virastoasioita, nähdä ystäviä, pitää asiat järjestyksessä. En tiedä miten saisin tauottua lääkäreille sen, että koen että mahdollinen ja luultavasti jo alkanut bentsoriippuvuuskin on pienempi paha kuin tuo jatkuva elämän epäjärjestys. Ystävänikin ovat huomanneet muutoksen jaksamisessani. Alkoholinkäytönkin olen minimoinut. Jo vuosia somaattisista ahdistuneisuusoireista kärsineenä on tuntunut uskomattomalta ja helpottavalta, että olen voinut hoitaa asioita ilman liikahikoilua, vapinaa, huimausta ja kasvojen punoitusta ja säpsähtelyä.

Mitä helvettiä teen kun nuo lääkkeet loppuu? Lähete Helsingin psykiatrian polille on mennyt, mitään ei ole kuulunut. Annan varmasti lääkäreille itsestäni kuvan bentsoja vinkuvana ongelmakäyttäjänä, mutta onko se mahdollista, että voisin näillä pärjätä elämässä? Tiedän riippuvuusriskit, ja olen itsekin terveydenhuoltoalanopiskelija ja tehnyt duunia, missä riippuvuuteen törmää.

Vajoanko niin alas, että ostan kadulta lisää? Lähdenkö Suomenlahden yli Tallinnaan lääkärireissulle? Tuntuu, että energiaa ja stressiä tulee hirveästi siitä, että kokoajan lasken tabletteja ja yritän jotenkin säännöstellä niitä. Tänään on mennyt 8 x 20 mg. Tämä pitää mun toimintakyvyn yllä.

Psykiatrian polilla voisi solmia jonkun hoitosuhteen ja yrittää paneutua enemmän ahdistukseen paremmilla keinoilla, mutta onko se väärin yrittää päästä akuutisti eteenpäin näiden avulla?

Kirjoittaja on 21-vuotias kesällä romahduspisteessä ollut opiskelija, joka kokee tämän bentsojen napsimisen jotenkin oikeutettuna. Kuulostan kamalalta. Toivottavasti viesti oli edes hieman johdonmukainen, jos joku jaksoi tänne asti lukea.

Ylläpito saapi poistaa viestin, jos tämä kuuluu väärään ketjuun.

Näin vuosia itsekin bentsoja käyttäneenä voin sanoa, että 8 x 20 mg Tenoxia on ihan hel ve tisti pelkän ahdistuneisuuden hoitoon. Etenkin, jos käyttösi on vasta aluillaan. Itse todellakin tipahtaisin tuosta määrästä, vaikka olen eri bentsoja rouhinut enemmän tai vähemmän 17 vuotiaasta lähtien. Mun mielestä kuulostaa siltä, että toi sun käyttösi ei ole ainakaan mihinkään hyvään suuntaan menossa. Tematsepaami kun aiheuttaa monille jo 40 mg annoksella kohtalaista amnesiaakin, mulle joskus jopa täydellistä. Että sen takia se ei välttämättä ole isoilla annoksilla edes turvallinen bentso päiväkäyttöön ihmisten ilmoilla. Saattaapi tulla päähän mitä kummallisimpia ideoita, joista ei jälkikäteen muista mitään. Toki tole kasvaa joillain nopeasti ja voit hyvinkin olla tolpillasi tuolla annoksella, mutta sun olo saattaa vaan itsestäsi tuntua skarpilta, ulkopuolisen silmään se saattaa olla jotain ihan muuta.

Kiitos, kun jaksoit vastata. Ihmisten ilmoilla (kuten tänään koulussa) olin vain yhden 20 mg Tenoxin voimalla. Kotona otin yhden lisää. Myöhemmin kaksi, että pystyin käydä juttelemassa naapurin kanssa kuulumisista. Nyt otin viisi, koska ahdistus tuntui jotenkin nousevan ihan kamalaksi. Eli julkisella paikalla tai esim. koulussa se raja on että 1-2x 20mg. Pysyn skarppina ja rauhallisena. Lähipiiriini kuuluu eräs raskas henkilö, joka purki meihin muihin kaveriporukan ihmisiin vitutustaan ja syyllisti siitä, ette lähdetty dokaamaan. Alko jumalattomasti ahdistaa ne viestit, vaikka muutkin kaverit kärsii tästä. Joten otin ilta-annoksena nyt sen 5 tbl. Huomenna vasta iltapäivällä luennot, joten pärjään siellä varmaankin sen yhden napin voimalla. Pyrin myös pitämään Tenoxeista välillä kahden päivän tauon ja katsoa miten toimintakyky toimii.

Oletko kokeillut muita bentsoja? Esim Diapamia ei tarvitse rykiä kokoajan naamaan koska huomattavasti pidempi puoliintumisaika kuin Tenoxilla

Toi psykiatrian poli ei välttämättä ole paras mahdollinen paikka. Eikö AMK:ssa ole omaa terveydenhuoltoa, kuten yliopistoissa? Kyllä tohon joo ihan psykiatrin tarvitsisi ja varmaan jonkun muun bentson Tenoxin tilalle, mutta psykiatrian polilta niitä ei niin helposti irtoa. Tottakai kannattaa siellä käydä katsomassa tilanne, mutta aika bentsovastaista se lääkärien meininki noissa nykyään on. Tietysti myös pitkät jonot, minkä takia et varmaan vielä ole sitä kirjettäkään sieltä saanut.

Tutultahan tuo kuulostaa, että ongelmat ovat niin rajut, että ei kykene moneenkaan asiaan enää ilman bentsoja. Samalla surullista todeta tuo, mutta itse olen aivan samassa tilanteessa. Mulla kyllä on onneksi yksityinen psykiatri joka tämän ymmärtää ja käytän bentsoja jatkuvasti. Silti ongelmia tuli heti kun kokeilin psykiatrian polia, olisivat halunneet tiputtaa kaikki pois. Tosin en nyt sano, että kaikilla näin on, onhan täällä joukossa (siis foorumilla) muita joilla on ihan toimiva suhde psykiatrian poliin ja saavat sieltä rauhottavan lääkityksenkin.

Toivotan sulle paljon voimia!

Xanoria joskus nuorempana, nyt mennyt vaan Tenoxeja. Olivat nihkeitä yksityiselläkin myöntämään mitään muuta kuin tuota Tenoxia. Ihanteellisinta olisikin, jos saisi jotain toista bentsoa. Blääärgh.

Hei, kiitti viestistä. AMK:ssa toki on opiskelijaterveydenhuolto, ja siellä viime keväänä kävinkin pariin otteeseen. Yritän kuitenkin vältellä sen käyttämistä, koska pelkään että avatessani enemmän mielenterveysongelmia yms. taustaa juttu leviäisi ja saisin lähtöpassit koulusta. :open_mouth: Ammattikorkeakouluissa voidaan toteuttaa SORA-lakia (vai mikä se nyt olikaan) ja peruuttaa opiskeluoikeus, jos oppilas ei sovellu alalle päihteiden väärinkäytön tai vaikeiden mt-ongelmien vuoksi. En tietenkään ole ainoa terveydenhoitaja/kätilö/sairaanhoitaja -akselin opiskelija, joka näiden ongelmien kanssa painii, mutta ajatus vähän karmii… Noh, nyt eksyin sivuraiteille.

Lohduttavaa, että on siis mahdollista saada bentsoja pidempiaikasempaankin käyttöön. Hoitosuhde yksityisellä psykiatrilla olisi varmaan ihanteellisin… Pitää käydä katsastamassa se psykiatrian poli Helsingissä ja sitten mahdollisesti pohtia jatkosuunnitelmia.

Toivottavasti saat myös ei-lääkinnällistä apua ahdistukseen… Sitä tunnetta kohti pitää uskaltaa mennä ja yrittää jäljittää ahdistuksen taustoja. Sitten kun jotain lukkoja on saatu auki voi olla mahdollista harkita elämää ilman jatkuvaa rauhoittavien käyttöä. Mutta harmillista (ja vähän lohduttavaakin) tietää etten ole ainoa tässä tilanteessa. Eiköhän meitä löydy aika tavalla. Tsemppiä sullekin!

Olen mä aikanani käynyt 3 vuoden psykoterapian, joka kannatteli mua pitkälle. Nyt vaan tilanne on se, ettei ole rahaa maksaa sitä terapiaa, vaikka kela jotain siitä mahdollisesti suostuisi korvaamaankin. Eli olen vaan jäänyt loukkuun tähän. Tosin ei tässä nyt niin huonosti mene kun jonkun aikaa sitten. Että eiköhän tästä jotain tule.

Niin joo okei, sitten ymmärrän että sun on ehkä parempi käydä yksityisellä kun avautua tuolla AMK:n terveydenhuollossa, melkoista pelottelua. Eikä tietenkään mikään estä sitä, ettei millä tahansa alalla työskentelevä ihminen sairastuisi myöhemmin elämässään johonkin vastaavaan, mutta ymmärrän ettei tilanteessasi ole ehkä järkevä käyttää tuota väylää. Täten pitäisin, vaikkakin hinnat tuovat elämään vaikeuksia, niin järkevimpänä yksityisellä psykiatrilla käyntiä, jos vaan niistä löytyisi se sopiva sinulle. Niitäkin kun on niin moneen junaan, että… Mutta tsemppiä!