Tekosyy juomiselle?

Onko tää vaan tekosyytä juomiselle, että kun kumppanini on masentunut ja nukkuu paljon, niin se vaikuttaa minunkin vointiin jotenkin lamauttavasti, ja se harmittaa muutenkin hirveesti, ja sitten siihen yksinoloon haen helposti muutaman oluen, yleensä menee 4-6 olutta kerralla. Siinä sitten on kiva tissutella yksinään kun toinen nukkuu tuntitolkulla… Onko tämä vain tekosyy hakea sitä olutta? On minulla muitakin syitä hakea olutta, mutta tämä on suurimpana syynä ollut. Olutta olen juonut vaihtelevasti 1-5 kertaa viikossa nyt useamman vuoden ajan, ehkä kolmisen vuotta, mutta nyt on tullut halu vähentää. Pitäisikö minun vain kestää tuota toisen masista ja nukkumista? Siis ilman, että haen “seurakseni” olutta?

Se olut ei ole paras seuralainen yksinäisyyteesi, sanoisin että on tekosyy. Entä jos miettisit seurallisempaa seuraa. Sellaista joka saa ajatuksesi pois kaverin masennuksesta, kohottaa fyysistä kuntoasi (neuvon minä joka ei liiku yhtään ylimääräistä askelta), tekee sinulle hyvän mielen. Ei se olutpullo vastaa juttuihisi tai kysymyksiisi. Ei poista yksinäisyyttäsi vaan turruttaa mielesi ettet huomaa yksinäisyyttäsi.
Ja todennäköisesti olet jo tullut siihen riippuvaiseksi. Teitä alkaa olla siinä kaksi masentunutta vierekkäin.

Miksi sinun pitää vain olla ja katsella nukkuvaa kaveriasi? Kai se osaa nukkua yksinäänkin jos ei etsi keinoa parantaa masennustaan? En neuvo jättämään häntä, mutta miksi et elä omaa elämääsi? Tapaa ystäviäsi / hanki ystäviä joiden kanssa voi harrastaa ja elää. Jos alussa tuntuu hankalalta niin yrittämällä ja tekemällä asiat menevät eteenpäin. Myös apua löytyy. Terveydenhuollosta, vertaistukiryhmistä, seurakunnista jne. Et kerro oletko töissä. Jos et, mieti voisitko liittyä johonkin vapaaehtoistoimintaan.

Tässä tätä oli nyt aluksi. Ensin pitää tehdä päätös, sitä päätöstä ei voi muut kuin sinä itse. Tekisitkö sen nyt?
Tsemppiä.

moi Nooralotta,
hienoa että liityit Plinkkiin, ja kirjoittele jatkossakin. tervetuloa!
josko edes vähäsen saisit ainakin virtuaaliseuraa meistä vähentäjistä, tai tuolta Lopettajien puolelta.
pikkuisen tekosyyltä kuulostaa minustakin mutta voih, täysin ymmärrettävältä. elämäntilanteesi on raskas. puoliso masennuksen kourissa, mikä on kamala, kamala sairaus, mikä kaiken kukkuraksi on “tarttuva” tauti. yrität saada pientä hengähdystaukoa ahdistukseesi oluella koska sehän toimii, sen pienen nousun ajan.
yritä rakentaa joitakin tavoitteita. seuraavalla kerralla kun sulla olisi olutilta, käännä kelkka toiseen suuntaan. pidä vaikka Plinkki-ilta, kera teen tai vissydrinkkien. lue ja kirjoita. Juulian ideat lähteä liikkeelle ovat ihania, mutta todella haastavia. niin haastavia, että ne saattavat jäädä vain suunnittelun asteelle, mikä on omiaan masentamaan lisää.
tee esim tänään toisin, tai heti sinä iltana kun olut seuraavan kerran houkuttelee. älä osta olutta, osta se vissy, tai limsa, osta itsellesi myös kukkia. hemmottele itseäsi.
vain tämän yhden kerran toimi siis toisella tavalla. tämä on tietysti vain hätäratkaisu, huijausyritys siihen tähtäimeen, että yksi erävoitto oluesta todennäköisesti ruokkii jo ennalta toista samanlaista kertaa. kun heräät ilman tahmaista oloa ja koet onnistumisen tunnetta, todennäköisesti haluat kokea sen toisenkin kerran.
korostan, että nämä tämmöiset konstit ovat vain heppoisia hätäratkaisuja. ehkä tarvitset ammattiapua jo siksikin, että puolisosi sairastaa ankaraa, joskus jopa kuolemaan johtavaa sairautta. olen itsekin sairastanut samaa nuorempana ja voin vain kuvitella läheisteni ahdinkoa.
liki jokaisella täällä on omat, henkilökohtaiset tavoitteet.
mieti siis, mikä voisi olla Sun tavoite?
hirmuisesti tsemppiä!

Hei! Ja kiitos vastauksista&vinkeistä. Sain oltua viime viikon raittiina, mutta ei ollut helppoa. Kysyin mieheltä, haittaako häntä mun juominen, niin sanoi, että enniminkin juomattomuus (olin koko viikon aika kireä, lopulta huomasin sen itsekin, hermot meni pikkuasioista jne, ärsyynnyin helposti jne) eli aika “hampaat irvessä” meni viime viikko, ja nyt maanantai ja uus viikko edessä… Joo vois tänne alkaa enemmän kirjotteleen&näitä lueskelemaan. :slight_smile: kyllähän Mää välillä tapaan kavereitakin, mutten kovin usein sit kuitenkaan, ja jos tapaan jo päivällä, niin illalla helposti haen muutaman, jos mies nukkuu, ja jos näyttää siltä, että nukkuu tunteja… Sit vaan tissuttelen yksinäni… Niin ja kyllähän Mää seurassakin joskus juon, kun mennään esim yhdessä erään kaverin luo, on tullu siel tapana ottaa muutama, joskus enemmänkin, vaikka muut ei juo… Haen alkoholista ennen kaikkea rentoutumisentunnetta, kivaa oloa, viihdykettä. Joo toi masis on kyllä sellanen sairaus, että se “tarttuu” itselläkin ollu kautta elämän masista(mulla on siis useampikin mt diagnoosi) mutta Mää oon siitä harvinainen tapaus, että lääkitykset on auttanu mun oloon paljon, monillahan lääkkeet ei auta… Mulla olisi siis vointi kohtalainen, jos vaan pysyisin irti alkoholista… Tai siis saisin sen minimiin, vielä en koe, että olisin kokonaan valmis yrittämään lopetusta.

Niin ja taidan olla aika riippuvainen alkoholista, kun noita “oireita” tuli ärtymystä, hermot kiireellä ym, ja mielitekojakin oli monta kertaa, eilen melkein hain olutta, kun tuli kauhee vitutuskohtaus, mut sit lähdettiin kaupunkiin, ja kyllä se mieliteko kesti jotain pari tuntia. Juon yleensä eri tunteisiinkin, esim jos kiukuttaa, saatan hakea olutta, jos on tylsää, niin etenkin silloin, myös hyviin fiiliksiin saatan hakea, vähän niinku palkitsen itseni esim hyvin sujuneesta päivästä. Niin ja stressiin haen yleensä kans. Taidan olla aika riippuvainen…

Nyt kun, Nooralotta, olet plinkin löytänyt, oletko käynyt tuolla kotikanavalla lukemassa? Siellä tosin kirjoittelevat enimmäkseen alkoholistien läheiset, mutta läheisten ongelmat ovat aina samankaltaisia, oli toisen sairaus mikä tahansa. Mielestäni siellä on tosi hyviä kirjoituksia. Jospa löytäisit jotain josta olisi sinulle apua.

Tiedän kyllä miten vakava sairaus masennus on. Olen itse sairastanut sen ja 10 vuotta elämästäni hävisi lähes kokonaan muistamattomuuteen. Mutta toivuin siitä. Nyt olen toipumassa myös alkoholismista. Kumpikaan sairaus ei katoa, mutta ne ovat hallinnassa ja elämä tuntuu taas elämisen arvoiselta. Tätä kannattaa tavoitella.

En ota kantaa siihen pitäisikö sinun lopettaa kokonaan vai vähentää. Se on yksilöllinen asia, ja jos pystyt kohtuukäyttöön, hieno juttu. Mutta tuollainen tapajuominen on pahasta, pyri siitä irroittautumaan.

Kirjoittele tänne. Se auttaa kun saa purkaa ajatuksiaan pois pääkopasta pyörimästä. Sylvian hemmotteluvihjeet ovat hyviä, älä unohda itseäsi. :smiley:

Tervetuloa Nooralotta mukaan! meitä on täällä monta saman ongelman kanssa painivaa, jokaisella oma tarinansa ja tapansa, mutta ongelma on sama.
Juulia ja Sylvia tuossa jo hyvinkin kirjoittivat asiasta :slight_smile: komppaan heitä!
Ihan parasta, että olet huomannut asian ja haluat tehdä sille jotakin. Päivä ja askel kerrallaan ja jatka kirjoittamista, se helpottaa!

Isot tsempit sulle.

Hei taas, ja kiitos valtavasti tsempistä&mukaan toivotteluista :slight_smile: <3. Onneksi luin nämä viestit nyt, kun tulin kotiin, tuli jotenkin niin hyvä mieli. Kun mies taas näemmä nukkuu… Toivottavasti en hae tänään olutta. Niin, miehelläni tuo masis on pahempi kuin minulla. Minun vointini on suht ok, ainakin verraten mieheen. Miehelläni on huumetausta. On korvaushoidossa. Masennusta ollut enemmän tai vähemmän noin 15v. Niin, ja kiitos taasen vinkeistä :slight_smile:

JuuliaS: hieno kuulla, että olet toipunut masennuksesta :slight_smile: toivottavasti miehenikin toipuisi. Haluatko kertoa, miten olet päässyt toipumaan? Niin ja hienoa, että alkoholisminkin kanssa olet toipumaan päin :slight_smile:

Pääsin onneksi melko varhaisessa vaiheessa hyviin käsiin. Ensin ihan tuohon lähiterveydenhuollon psyk.hoitajalle juttelemaan ja lääkäriltä tietysti lääkkeet. Sieltä minulle haettiin hoitojaksoa yliopistollisen sairaalan psyk.osastolle. Siellä olin sisällä pari viikkoa ja sen jälkeen päiväpotilaana muistaakseni vielä neljä viikkoa. Tämä jakso oli hyvä ja antoisa sikäli että siellä kokeilemalla etsittiin tepsivät lääkkeet, oli oma hoitaja-terapeutti jonka kanssa keskusteluja joka päivä ja ryhmäterapiat. Kaiken maailman testit ym. Viimeisen päälle paneuduttiin auttamaan minua. Sen jälkeen vielä terapeutilla käyntejä viikottain, olisikohan ollut kaksi vuotta, ainakin. Psykiatrisen lääkärin sinnikkyyden ansioista, monen hylkäyksen jälkeen, pääsin vielä työkyvyttömyyseläkkeellekin. Siinä vaiheessa helpotti kummasti.

Eli terapiaa, terapiaa, terapiaa ja avointa mieltä ottamaan apu vastaan. Alussa pitää tietenkin olla sinnikäs että pääsee hoitoon kiinni. Minulla oli tuuria, mutta pitää myös haluta itse. Ei se masentuneelle helppoa ole. Helposti antaa periksi ja jää nukkumaan. Tai kuten itselläni on tapana sanoa, “mennä kotiin kuolemaan”. Sen kuoleman odottelu on kuitenkin pitkää ja raskasta, joten kannustan etsimään apua. Voi mennä vaan lääkärin vastaanottohuoneeseen istumaan ja itkemään. Pakko siihen on terveydenhuollon reagoida.

Toivottavasti miehesikin löytää sen hoitopaikan ja halun tervehtyä. Ei tarvitse tehdä enempää kuin jaksaa, mutta jokainen askel on otettava itse. Lyhyempikin.

Hienoa, että olet saanut hyvää hoitoa ja apua. Mulla oli tänäänkin vaikea hetki, tuli alakulo kun yksistään parvekkeella join kahvia&kelailin asioita. Lopulta sitten herätin miehen, ja katsoimme 2 elokuvaa. Siinä se ilta sitten meni. Siinä alakulossa tuli olo, että tekis mieli hakea muutama, viihdykkeeksi. Mulle on aika vaikeata toi miehen nukkuminen. Välillä sitten itsekään en saa oikeen mitään järkevää aikaseksi. Mut tarviiko aina saada? Mulla on sellainenkin “pakkomielle” et pitäs päivän aikana hirveesti tehdä kaikkea, et vois olla tyytyväinen päivään… Mutta nyt taidan olla tyytyväinen, vaikken mitään tähdellistä tehnytkään :slight_smile: ainakin pääsin yli alkoholin mieli teosta. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Mitä te muut teette kun alkaa tekeen Alkoa mieli? Kuinka moni käy AA ssa?

Niin ja kiitokset kaikille tsempistä&viesteistä :slight_smile:

itse jos viinanhimo iskee lähden kävelylle satoi tai paistoi. Tulen tänne lukemaan omia krapulavuodatuksiani ja koitan muistuttaa kuinka paljon darrassa aina masentaa ja sen jälkeenkin vielä. Joskus ostan herkkuja läjäpäin ja limpparia ja oikein ympäröin itseni niillä.

Tänään ollut itselläni selväpäivä. Nyt iltapalaa ja kohta untenmaille. Tsemppiä! :sunglasses:

Moi taas kaikille :slight_smile: Jee, minä sain kuntosalilla käytyä (oli pitkä tauko). Mietin että monet monet kerrat sitä oon juomisen jälkeenkin seuraavana päivänä sinne menny, kun on ollut tosi tukkoinen olo kun on edellisenä iltana juonu 4-5 olutta… Ei oikein järkee… Nyt siis toista viikkoa raittiina, ja ruualla oon korvannut alkoholia. Olen muutenkin jo ylipainoinen(käytän lääkitystä joka lisää ruokahalua) eikä niitä kiloja saisi enää yhtään tulla! Mutta jollakin on korvattava alkoholi. Ollaan myös miehen kanssa välillä otettu “limonadipaukkuja” :slight_smile: mies ei siis juo juuri koskaan, minulla vaan tässä Alkon kanssa on ollut ongelmaa. Kotona ei voi olla yhtään alkoholia, en sais oltua kyllä juomatta! Jos viinipullonkin ostan, menee kyllä koko pullo… Tää vuosi on kyllä mennyt hiukan paremmin kuin viime vuosi, viime vuonna join välillä viikonkin putkeen niin että aloittelin jo noin klo 14.00 tai 15.00 maissa, ja tissuttelin koko päivän ja illan. Viikonkin verran joka päivä. Sitten olikin jo ihan fyysisiäkin vieroitusoireita. Oiskohan kaks viikkoo putkeen ehkä pisin tällainen jakso. Mutta tämän vuoden aikana ei ole näin pitkiä jaksoja ollut. Tämä vähentäminen on ollut mielessä koko tän vuoden, vaikka tänne pinkkiin vasta hiljattain kirjauduin. Kyllä tää aika paljon auttaa, kun saa tänne kirjottaa. Toivottavasti jaksatte vielä lukea ja kommentoida. :slight_smile: kyllä toi alkoholi aika paljon vielä pyörii päässä. Aikapaljon oon nyt miettinyt tota omaa juomista, ja kyllähän se huolestuttaa… Kumpa nyt saisin oltua raittiina mahdollisimman pitkään! Mutta ajatus, että lopettaisi kokonaan, on tosi vaikea! Tässä tuli nyt taas sekavasti ajatuksia sieltä täältä, mutta tällaisia tänään. Miten teillä muilla sujuu vähentäminen?

Hienostihan sinä olet jo edennyt vähentelyssä. Minulla kanssa semmoinen ajatus, että en halua kokonaan tästä alkoholi-ystävästä luopua. Voidaan tapailla silloin tällöin, ei joka päivä eikä edes joka viikko, mutta joskus kuitenkin.

hyvin oot aloittanut vähentämisen, Nooralotta. nyt tsemppaat jatkossakin! ja voi miten hienoa jos tää plinkki-touhu tuntuu auttavan.
itse aloitin täällä marraskuussa 16 ja alku oli hankalaa, mutta pikkuhiljaa asiat alkoi muuttua. jo ennen kuin sain syöpädiagnoosini, mikä sitten muuttikin kaiken. myös tapajuopotteluni. samoin kuin sinä, ruokakoriini hyppäsi lempijuomaani 5-8 olutta jopa keskellä viikkoa. sitten se muuttui siten että vain perjantaisin annoin itselleni lupalapun bisseen. seuraava vaihe oli joka toinen perjantai jne. välillä olin kokonaan olutlakossa. viiniä sain hakea, mutta sitä tapahtui harvemmin. olin kiitollinen siitä että Alkoon oli vähän matkaa eikä ruokakaupasta voinut sitä saada. olutlakon takia laihduin 3 kiloa. se tuntui silloin paljolta. farkut eivät enää kiristäneet. viini ei kerää (ainakaan mulla) kehoon niin paljon nesteitä.
hanki onnistumisen kokemuksia lisää. kun selättää yhdenkin mieliteon, aamu kiittää ja halu selättää mieliteko toisenkin kerran motivoi!!

Moi sylviaplaa, ja muut. Ikävä kuulla että sait vakavan sairauden. Sekö sinut pysäytti? Toivottavasti olet jo parantunut. Juu kyllä se tuntuu ihan hyvältä, kun pääsee yli mieliteosta. Aiemmin en ole juuri suostunut kestämään mielitekoja, yrittänytkään, olen heti kävellyt lähikauppaan hakemaan 4-6 olutta. Joskus on kyllä tullut niinkin voimakkaita mielitekoja, että koko keho on huutanut alkoholia, ja psyyke, ja se on ollut niin voimakasta, että on ollut pakko lähteä hakemaan olutta, en ole kestänyt… Nyt tämän raittiina pätkän aikana ei ole niin voimakkaita mielitekoja vielä tullut. Kiitos plinkkiläiset, että olette olemassa, ja mukavaa keskiviikkoa kaikille <3

Moikka! Nyt alkaa oleen parempi olo, kun en ole juonut. Tämä on siis toista viikkoa juomatta. Jotenkin tasaisempi olo. Mutta mielitekoja tulee… Eilen ruokaostoksilla tuli hirvee mieliteko ostaa olutta. Mut onneks se meni ohi muutamassa minuutissa. Ja kotona ollessa välillä iskee mieliteko jos tulee tylsä hetki. Olen pistänyt merkille, että tuossa viiden, kuuden aikaan se iskee useimmiten. Toistaiseksi olen saanut oltua hakematta. Mukavaa torstaita kaikille, toivottavasti jaksatte vielä lukea ja vastailla mun kirjoituksiin <3

Hienoa edistystä ja hyviä huomioita, Nooralotta. Juuri tuo, että osaa ennalta varautua mielihalujen iskemiseen, ja tietää keinot päästä siitä yli. Mielihalu menee ohi kun ei jää pyörittämään ajatusta päässään.
Peukku! :smiley:

tervehdys Nooralotta,
hienoa kun pääsit jälleen yhden mieliteon yli! juuri tuota tarkoitin, että pienikin askel on eteenpäin.
itse korvasin bissenhimoa suklaalla. jos nimittäin syö suklaalevystä rivin kaksi, mieliteko olueen katosi. kepulikonstit on sallittuja. tosin siinä meni sitten kokonainen levy saman tien :frowning:
mullakin oli tiukka paikka tylsyyden hetkellä. kirjoitan imperfktissä koska koen ettei ne bisset enää esim kauppareissulla kiusaa yhtään.
todella, todella harvoin juon enää mitään spontaanisti ja ennalta suunnittelematta. lievää viihdejuomista oon harrastanut ukkoni kanssa. joskus oon hehkuttanut niitä iltoja täälläkin, vaikkei kuulu sivuston moraaliin. mutta nykyisin kun päivittäinen tai edes viikottainen himo ei vaivaa, se vaan on niin kivaa välillä.
voisi olla tiukempaa jos en olisi sairastunut paskasyöpääni joulukuussa. kysyit, että pysäyttikö sairaus. en osaa sanoa, mutta ainakin se edesauttoi vähentämisprojektissani. välillä olen sytostaattihoidoista niin huonovointinen että vihoviimeiseksi mieleen tulee alkoholi.
olisi voinut käydä toisinkin päin, eli että olisin ryhtynyt ryystämään kaksin käsin tyyliin mitä väliä enää.
tärkein pointti on se, etten tunne enää sitä täpinää että koska sais juoda. joskus se yllättää, totta kai. varsinkin jos jotain tunteita kuohuttavaa tapahtuu.
ajattelen asiat kohdallani niin, että oon riippuvainen lopun elämäni, mutta “vähentämisprojektini” ohessa tuon riippuvuuden kanssa voi elää hyvää elämää. jotenkin näin.
kirjoita lisää ja pysyhän juonessa mukana!!! :smiley: