Teemaviikon kysymys: Alaikäisen lapsen huumeiden käyttö

Tuhannen taalan kysymys. Alaikäinen poikani on huostaanotettu huumeiden käytön takia ja asuu nuorisokodissa. Huumeiden käyttöä seurataan ja testit ovat olleet negatiiviset. Yllättäen on saanut satoja euroja. Aiemmin taustalla oli huumeiden välitystä. Herää epäilys, että välittäminen jatkuu. Jos näin on, onko mitään keinoa saada poika tajuamaan, ettei elämä voi näin jatkua ja saada huumeiden välitys loppumaan?

Nim. Epätoivoinen äiti

Toivoisin että osaisin vastata tähän järkevästi. Vähän aikaa sitten pistin poikki suhteen itseäni nuorempaan mieheen joka oli käyttänyt kannabista aika nuoresta asti, ja välitti myös muita aineita kannabiksen lisäksi, enkä voinut sitä hyväksyä eikä hän suostunut tavoistaan luopumaan.

Huumepiireissä pyöriminen (ja nyt siis tarkoitan sellaista porukkaa missä liikkuu muutkin huumeet kuin kannabis) aiheuttaa monesti velkoja jos “bisnekset” ei mee ihan niin kuin oli suunnitellut. Voi saada puukosta, joku voi murtautua kotiin ja viedä tavaraa velkojen kuittaamiseksi, voi olla että joutuu myymään vaarallisempia huumeita ja jopa sekoittamaan niiden sekaan jotain halvempaa että saa tehtyä enemmän rahaa sillä huumemäärällä mikä on käytössä (en tiedä mitä muihin laitetaan sekaan, mutta kannabikseen jotkut lisää painoa esimerkiksi hiuslakalla).

En kyllä tiedä miten nuoren saisi uskomaan millaiseksi se touhu voi mennä. “Helppo” raha houkuttelee nuoria eikä seuraamuksia ajatella. Voi olla vaikeaa uskotella että millaiseksi elämä voi mennä noissa hommissa, luulevat turhaksi pelotteluksi.

Oletko kertonut huolestasi nuorisokodin henkilökunnalle tai asioita hoitavalle sosiaalityöntekijälle? miten tiiviisti nuorisokodissa seurataan nuoren arjen sujumista. Oletko kertonut epäilystäsi pojalle suoraan, mitä hän vastaa? Se, että seulat ovat negatiiviset kertoisi tietysti siitä, että hän ei itse käyttäisi. mikä ei tosiaan välttämättä liity siihen, ettei hän enää välittäisi aineita. Jos epäilyjä välitystoiminnasta on, mielestäni olisi hyvä seurata hänen tekemisiään tiiviisti sekä havainnoida kavereita ja niitä kontakteja joita arjessa on mukana mm.facebook, whats app jne. Tämä tietysti yhteistyössä nuorisokodin kanssa. Alaikäisen asioista päätökset ja vastuun kantaa kuitenkin loppu viimeksi aikuiset.

En tiedä nuorisokodin käytäntöä, mutta jos seulat otetaan esim. viikoittain, niin niissä ei välttämättä näy kaikki edellisen testaamisen jälkeen käytetty, varsinkaan jos käyttää jotakin kovempia, jotka usein näkyvät vain päivän-pari (kannabis näkyy pisimpään).

Suoranainen pelottelu mahdollisilla riskeillä ei yleensä toimi, koska varsinkin nuoret kuvittelevat helposti, että “ei koske mua”. Vaikka riskit olisivat jo realisoituneetkin, nuoren on vaikea myöntää tätä itselleen saati nuoren valinnoista eri mieltä oleville aikuisille. Rehellisyyteen on erityisen korkea kynnys, kun se voi johtaa kontrollitoimenpiteisiin. Yleinen harhakäsitys on myös se, että pahoihin huumeongelmiin päätyvät vain keskivertoa tyhmemmät, joihin kukaan ei tietenkään halua uskoa kuuluvansa. (Erään tutkimuksen mukaan lähes kaikki ihmiset kuvittelevat olevansa keskivertoa älykkäämpiä - täysin riippumatta siitä, ovatko.)

Suosittelen avointa keskustelua, jossa nuoren omia näkemyksiä/mielipiteitä ei torpata tai mitätöidä, vaikka ne olisivat ristiriidassa omien mielipiteidesi kanssa. On hedelmällisempää antaa nuorelle lupa pitää omat mielipiteensä, mutta samalla haastaa nuorta ajattelemaan asiaa myös muista näkökulmista, kuitenkaan tätä syyllistämättä… Tällöin nuorella on mahdollisuus tarkastaa näkemyksiään ilman, että se tuntuisi pakottamiselta. Kun kertoo syyllistämättä omista huolistaan ja tunteistaan, on nuorenkin helpompi olla rehellinen. Tämä on helpommin sanottu kuin tehty, mutta aina kannattaa yrittää! Tsemppiä tilanteeseesi!