Uusi palstailija täällä. Kolmekymppinen naikkonen. Alkoholia on kulunut lähiaikoina liikaa ja nyt päätin, että se saa loppua kokonaan. Nyt vaan tukea siihen kaipailen, josko sitä täältä löytyisi. Tänään siis päivä nro 1.
Morjens almakaisa ja tervetuloa plinkkiin.
Tuosta sinun avausviestistä ei vielä juurikaan pääse kärryille, millaisen alkoholiongelman kanssa painiskelet. Jos mahdollista, niin kirjoita jossain välissä hieman lisää. Yleensä tarinasta saa hyvän viitekehyksen antaa parempia neuvoja ja tukea, jos niitä pyydät.
Mä olen n. viiskymppinen mies, joka on ehtinyt jo 30 v läträtä viinan kanssa ja trendi on ollut kasvussa. Kunnes 23.10.2014 se kohtasi päätöksen. Päätös on raitistua pysyvästi. Alla mun ketju jos haluat lueskella. Ei tämä raitistuminen aina niin kauhiaa ole 
viewtopic.php?f=42&t=35382
Tsemppiä ja voimia raitistumiseen.
Juu oli tarkoituskin avata asiaa enemmän, tänään ei jaksa, mutta jatkoa on luvassa.
Kolmas päivä. Mun alkomäärät ei ehkä määrällisesti ole sitä luokkaa, kuin osalla täällä, mut lähinnä olen säikähtänyt omia ajatusmalleja. Usein huomaan vapaapäiviä suunnitellessa, että ainoa merkityksellinen asia on ollut oluen kiskonta. Myös joka päivä alkoholi pyörii mielessä, ei ole normaalia 
Olen työelämässä ja hoidan hommani ja perheen, mut krapulapäiviä, jolloin en voi tehdä mitään ja makaan morkkiksessa on nykyään liikaa. Musta ei myöskään taida tulla kohtuukäyttäjää, harvoin onnistuu vain parin ottaminen.
sun tilanne kuulostaa niiiiiin tutulta
Mulla kans kulissit kunnossa, työt hoidettu. Mutta vapaa-aika pyöriny juomisen ympärillä: mistä tänään haen juomat, minne kehtaa pullot palauttaa, montako voi juoda että on huomenna työkunnossa… vapaapäivät menee sumussa kun viimeistään alkuiltapäivästä alkaa kännään. Huonot yöunet, väsymys, morkkis, ahdistus.
Nyt menossa seitsemäs selvä päivä, edes muista koska ennen tätä jaksoa olen edes yhden päivän ollut ilman alkoa. Muutamaan ei mullakaan koskaan jäänyt, känni piti saada.
Nyt yllättäen vapaa-aikaakin on, unet parantunut, ei ahdista. Yritän ennakoida vaaratilanteet, luoda uusia rutiineja, elää selvää elämää hetki, tunti ja päivä kerralla
Tsemppiä sulle!
Kiitos kerttuli tsempistä, sitä tarvitaan! Mä tartten jonkun harrastuksen, jotain sen tissuttelun tilalle! Mä kans häpeän pullojen palautusta 
Tsemppiä täältäkin, Almakaisa, vaikka tunti kerrallaan eteenpäin!
Totta on , että ollaan kuin samasta muotista valettuja käyttäytymisen suhteen: Baariakin piti vaihtaa siinä vaiheessa kun alkoivat muistaa tilauksen tai paikkaan ilmestyi toinen tuttu salajuoppo, jota ei mistään hinnasta halunnut tavata… Miten ne aina putkahtavatkin samaan aikaan samaan paikkaan? No, vastaus on kaiketi että molemmat käyvät yhtä usein
Pari päivää, ja olo kohenee varmasti. Miehelle ei kannata lupailla mitään - kyllä se sitten huomaa muutoksen kun olet ollut pidempään selvinpäin ja se näkyy jo naamastakin. Turvotus lähtee parissa viikossa, ja paino saattaa laskea vaikka söisi kompensaatioherkkujakin.
L:tar
Päivä nro 4. Normaalisti näin vapaapäivänä olisin jo hakenut olutta. Nyt en. Jollain tasolla asia pyörähti kuitenkin päässä, ärsyttävää 
Päivä nro 5. Mies ehdotti saunaolutta, vastasin kiitos ei. 
Kuutonen. Hermoa vähän kiristellyt tänään, vaikkakin olen pitänyt itseni kiireisenä. Mua häiritsee isosti se asia, etten osaa elää hetkessä, en ole ikinä osannut. Jatkuvasti vaan miettii, sit kun sitä ja tätä tapahtuu, niin olen onnellinen… Ikinä en kuitenkaan osaa olla tyytyväinen. Korkeintaan pienen hetken ja sit alkaa taas sit kun ajattelu…
Lisäks mä olen maailman negatiivisin ihminen. Aina ajattelen pahimman tulevan ja jos joku ihminen ajattelee vaikka jotain vähän kaukaisempaa tulevaisuutta, niin huomaan ajattelevani, et ollaankohan tota edes elossa sillon… Sellasta tänne. Unimasaa odottelen, ei kuulu…
Tervetuloa tänne minunkin puolestani. Ja tsemppiä raitistumiseen.
Kaksipiipuinen juttu tuo, jonka kirjoitit. Toisaalta pitkäjänteisyys on kovin hyväkin asia, ja m,onelöta murheelta välttyy kun osaa ennakoida ja varautua… mutta joo, se nykyhtkessä oleminen, silloin kun on hyvä olla… kait se kans oppimisen arvoinen asia olisi.
En silti osaa yhtäkkiä neuvoa miten sen oppisi… mutta laitataan vaikka yhdessä mietintään!
Viikko täynnä. Edellisestä raittiista viikosta onkin turhan kauan… Tänään on ollut suht iisi päivä 
Moi almakaisa ja tsemiä. Haluisin onnitella valinnastasi ketjun otsakkeeksi, sillä juuri tuo on se asia, jota itse olen pitkän ajan jälkeen pystynyt tajuamaan ja koittanut sisäistää ja ymmärtää lisää, ettei kaikki ole mennyttä - vieläkään…
Kiitti 1970
Tää päivä oli kökkö. Tuli vastoinkäymisiä ja todellakin olis tehnyt mieli korkata. Se meni onneks ohi nopeaa. Ihanaa mennä töihin ilman krapulaa! Päivä 8 siis takana.
Toimiko 20 minuutin sääntö? Yleensä sen verran kun viivyttää korkkaamista mieliteon hetkellä, niin menee ohi
Mulla ei ollut kotona mitään juomaa, nanosekunnin kävi mielessä et haen. Menin sit saunaan ja otin limun ja sit oli jo fiilis, et ehei, en muuten ota.
Joo, almakaisa, minuakin kiinnostaisi kuulla, miten sait juomahalun menemään ohi!
L:tar
Jokos se on päivä nro 10 menossa ei tuohon mitään ihme konstia ollut, ajatus tuli, että entäs jos nyt pari ottaisin, kun mua on nyt niin väärin kohdeltu, mut sit tuli hyvin nopeesti toinen ajatus ja kolkkas ton ensimmäisen. Ajattelin, et nythän et kyllä luovuta vaikka mikä olis!
Selvää aikaa kesti kaksi viikkoa. Nyt uusi yritys, päivä nro 1. Hävettää ja masentaa, tuntuu ettei jaksa. Arvoton olo 
Tsemppiä almakaisa! Täällä yksi kompuroiva aloittelija. Nyt 4. juomaton päivä menossa. Olen sua vanhempi 45+ perheellinen nainen, joka tuon oluen kanssa kamppailee. Kärsin aika kovista ahdistuksista ja peloista liittyen lähinnä -jo menetettyyn?- terveyteen. Mutta tsempataan yhdessä.