Tänään en juo

Hei kaikki!
Mä olen sivusta seurannut ja lukenut keskusteluja jo pitkin syksyä, mutta nyt vasta uskaltaudun esittäytymään.
Mun juominen on lähtenyt ihan käsistä viimeisen parin vuoden aikana. Oikeastaan juominen on ollut runsasta jo paljon ennenkin sitä, mutta ei sentään joka päivästä. Toisin on nykyään. Viiniä tulee tissuteltua joka päivä, sen verran että pääsen kuitenkin töihin aamuisin. Viikonloppuisin sitten kaksin käsin. Välillä yrittänyt ryhdistäytyä ja ollut enintään viikon verran juomatta. Ei siis hurrattavaa tässä tilanteessa.
Tänään on pää kipeä ja ahdistaa. Vituttaa ja hävettää. Olisi ollut kiva viettää joulu selvinpäin.
Juomisesta oon puhunut mun miehen kanssa ja hänellä myös on ongelma. Ei vaan ehkä myönnä sen olevan ongelma. En oikein tiedä miten saisin sen mukaan hoitamaan tätä asiaa. Jos pyydän ettei osta mitään alkoholia, niin se ei usko vaan kantaa viiniä kotiin. Ja sitten minä juon, vaikka olisin onnistunut itse kiertämään Alkon ja kaupan oluthyllyt aikaisemmin päivällä. Tässä ollaan siis enkä tiedä mitä tapahtuu seuraavaksi. Apua mä tarvitsen, yksin en tähän pysty, se on nyt nähty. Päätin kuitenkin että tänään en ainakaan juo. Helppoa se ei ole kun on litratolkulla lahjaksi saatuja viinejä ja glögiä keittiössä. Päivä kerrallaan siis.

Paha paikka kun toinen juo, eikä tajua tukea.
Koeta vielä selittää valintaasi ja eikö hän voisi kunnioittaa sitä.
Ja jos ei, niin miksi ei?
Tsemppiä tähän päivään :slight_smile:

Nimenomaan päivä kerrallaan. Satojen kilometrien matka alkaa yhdellä askeleella.

Juomattomuus alkaa omasta itsestään, ei siitä onko viiniä tarjolla vai ei. Toki olisi helpompaa jos sitä ei olisi jatkuvasti näkyvillä. Yritä nyt kuitenkin itse pysyä selvin päin, ehkä miehesikin jonkin ajan kuluttua huomaa ettei tunnu mukavalta juoda yksinään. Nalkuttaminen ei auta, usein vaikutus on päinvastainen.

Tsemppiä sinulle, Maahinen. Pidä yhteyttä, täällä on tukijoita runsain mitoin.

En ole todellakaan paras ihminen neuvomaan, mutta jos miehesi ei halua lopettaa tai olla ostamatta alkoholia edes jonkin aikaa niin olisiko olemassa jokin sellainen juoma josta hän pitää mutta sinä inhoat? Itse olen etenkin krapulassa sortunut juomaan baarikaapista melkein mitä vaan mutta olueen en koske ikinä. Löytyisikö teille jotain sellaista, että miehesi voisi yksin hoitaa juomisen koska sinä et ko ainetta saa juotua?

Totta on, että maailma on pullollaan alkoholia ja on opittava tulemaan toimeen sen lähistöllä, jos haluat raitistua, mutta ymmärrän ongelmasi. Siksi ehdotan tuollaista ratkaisua jos muu ei auta.

Hei Maahinen ja tervetuloa päihteettömän polun porukkaan!

Maahinen kirjoitti

Itsestä raittiuden halun ja siihen pyrkimisen on alettava. Halu sinulla jo on, keinot puuttuvat, mutta olet sisäistänyt tiedon, että yksin et pysty. Sulla on nyt hyvät mahdollisuudet päästä eroon juomisestasi.
Miehesi juominen ei ole vallassasi. Hänen juomisensa on hänen vastuullaan.
Hyvä lähtökohta on, että olet kirjoittanut tänne. Täältä saat vertaistukea ja samalla annat sitä meille.
Lahjajuomille teet minkä parhaaksi näet raittiutesi kannalta.

Raittius on mahdollista vain tänään päivä kerrallaan, huomisestahan emme tiedä emmekä voi muuttaa mennyttä.

Oma raittiuteni alkoi siitä kun lopulta päätin mennä hakemaan apua AA-ryhmästä. Niissä on tänäänkin suuri joukko alkoholisteja etsimässä tai vahvistamassa raittiuttaan. Olet sydämellisesti tervetullut niistä mihin tahansa Hangosta Ivaloon.

Ryhmissä jaamme kokemuksemme, voimamme ja toivomme

Mä oon miettinyt tota ryhmään menoa, mutta jotenkin se ahdistaa mua ajatuksena tosi paljon. Mä asun melko pienellä paikkakunnalla ja täällä kyllä tuntuu kaikki tuntevan mut. Työni puolesta oon aika tarkka omasta julkisuuskuvasta ja olisi niin vaikeaa myöntää ongelmansa muille. Ehkä mun kannattaisi mennä naapuri paikkakunnalle ni ei tarvitsisi pelkää et tulee tuttuja vastaan.

Hei ihan mahtavaa saada heti vastauksia ja tukea!
Kiitos paljon!
Mun mies on kyllä tosi ihana ja uskon että se haluaa tukea mua jos vaan saan puhuttua tästä aiheesta sille niin että ymmärtää tilanteen vakavuuden. Hän ei vaan ole ihan samalla aaltopituudella mun kanssa tässä aiheessa, kun ei itse vielä ole oivaltanut ongelmaansa. Pitää sitä tissuttelua niin vaarattomana ja vähäpätöisenä.
Mä kuitenkin pelkää. Pelkään että mun kroppa ei enään kestä tätä kovin pitkään. Eikä pää.
Kärsin unettomuudesta. Heräilen aamuyöstä ja luulen että se johtuu ihan vaan siitä tissuttelua. Sitten olen aina tosi väsynyt kun tulen illalla töistä kotiin. Sitten otan viiniä, koska olen väsynyt. Ja niin se oravan pyörä pyörii.
Mulla on onneksi muuten elämässä kaikki asiat tosi hyvin. Olen siitä oikein kiitollinen. Mutta musta tuntuu että multa on jäänyt niin monta asiaa tekemättä ja huomaamatta juomiseni takia. Voisin saada paljon enemmänkin aikaan. Olla enemmän läsnä mun perheelle sekä muille tärkeille ihmisille.
Mun juomisesta ei tiedä kuin mun mies ja yksi mun ystävä jolla itselläänkin on alkoholi-ongelma. En tiedä mitä mun teini-ikäiset lapset ajattelevat juomisestani. Ehkä he eivät kiinnitä siihen niin huomiota kun teen sitä iltaisin silleen mahdollisimman huomaamattomasti enkä käyttäydy humalaisesti. Luulen.

Noinhan se on, että jos on itsellä ongelma, niin se jollain lailla häiritsee, jos toinen koettaa
lopettaa juomisen.
Itse menin myös ensimmäisen kerran ja kauan sen jälkeen ryhmiin muualle kuin omalle paikkakunnalle
ja ei siinä ole mitään pahaa minusta. Suosittelen tutustumaan ja kokeilemaan, olisiko niistä apua.

Mitä lapset ajattelevat ja tajuavat sekä tietävät on yksi asia, toinen on se, miten molempien vanhempien
juominen vaikuttaa heihin ja väleihinne.
Mahdoton tietysti sanoa, mutta usein juominen ei ainakaan paranna lasten kokemaa
luottamusta ja turvallisuutta.

Se on kuitenkin fakta ajatellen puolison juomista, että häntä tuskin voi raitistaa, itsensä
kuitenkin pystyy, kun ottaa asian tarpeeksi vakavasti ja hakee kaiken mahdollisen avun tarvittaessa.

Yksin ei asian kanssa tarvitse koettaa pärjätä ja se on ainakin itselleni eräs tärkeimmistä opeista
niin päihteiden kanssa kuin monissa muissakin elämän asioissa.

Aivan varmasti juominen vaikuttaa lapsiin. Sitä ei voi kiistää, vaikkakin en haluaisi ajatella sitä. Se on asia joka tekee tosi kipeää. Sitä kun haluaisi olla paras mahdollinen äiti lapsilleen.
Mutta kyllä mä olen syvällä tän ongelman kanssa. Ei voi olla näin vaikeeta olla edes yhtä päivää juomatta. Huomaan kuinka viinapiru nyt jo yrittää manipuloida mun ajatuksia. Väittää ettei muutama lasillinen illalla ole niin paha juttu. Olenhan nyt lomalla. Jeps. Loma on aina parasta kun saa rauhassa ryypätä oikein kunnolla. Mutta pysyn lujana. Tänään en juo. Viinapiru, haista vittu.

Tervetuloa! Kuulostaa hyvin tutulta, liian tutulta. Minä en ole vielä onnistunut ratkaisemaan meidän tilannetta, yritystä kyllä ollut, mutta samat kuviot vain toistuvat. Seuraan mielelläni löydätkö sinä jollain konstilla ulospääsyn kierteestä.

Se yksikin vuorokausi juomatta on hyvä alku. Ja siitäkin on syytä olla iloinen ja tyytyväinen itseensä. Vois perään koittaa toistakin päivää ja edelleen kolmattakin.

Mä tiedän aivan varmasti omasta kokemuksesta kuinka mahdottomalle tuo saattaa tuntua. Mutta toivon kuitenkin, että selviäisitte tuosta kierteestä helpommin kuin minä ilman sen kummempia menetyksiä. Vaikkapa pikku hiljaa pysytellen kuitenkin positiivisella mielellä vaikka pullon korkki kuitenkin narahtaisi. Parempi kuitenkin hakea itselleen apua kuin elää jatkuvassa itseinhossa.

Tervehdys minultakin! Kun juominen on päässyt päivittäiseksi “tissutteluksi” on selvää, että rituaalimainen ja pakonomainen toiminta ajattelussa ja teoissa on vahvemmalla kuin vaihtoehtoiset tavat, kuten raittius. Siksi on tärkeää, että olet ensimmäisen askeleen ottanut ja tullut tänne vertaisryhmään kertomaan oman tarinasi. Sinun kannattaa “rakentaa” päiväsi hetki kerralla. On liikaa vaatia aamulla, että tiedät jo miten ilta menee. Elä siis vain ja ainoastaan tätä hetkeä. Tsemppiä aloitukselle!

Tässä on ilta mennyt tähän asti ihan hyvin. Oon yrittänyt touhuilla kaikenlaista vaikka noi viinipullot tuolla mua huutelee. Isännälle sanoin että tänään mä en aijo juoda pisaraakaan ja se totesi vaan että ojennatko sitten siinä tapauksessa konjakkipulloa tänne päin. Eli vitsillähän se koko hommaan suhtautuu eikä siinä kohtaa tullut Sellanen olo et olisin aloittanut vakavamman keskustelun. Tissutelkoo keskenään. Mä alan vaikka pesemään lattioita ja juon vishyä. Sitten menen kuumaan kylpyyn ja nukkumaan. Huomenna on kiva herätä virkeänä.

Tuossa voisi olla hyvä keinoolla ottamatta.
Oikein uhalla on juomatta, niin ukko miettii, että mitä helevataa.

Sitten kantaa sille kaupasta kaikkea kaljaa ja viinaa ja tarjoilee aina.
Itse on koko ajan ilman pisaraakaan.
Se alkaa miettiä jossain kohtaa itse asiaa, luulen.

Osu ja uppos, ihan just noin olen aatellu iät ja ajat.

Sitkeyttä ja itsepäisyyttä alkuraitisteluun!

Ihan hyvä ajatus, toteutat sen vain jonain päivänä. En minäkään aluksi uskaltautunut kotini lähimpään ryhmään.

Ensimmäiset asiat ensiksi

Noniin tulipahan pestyä lattiat :slight_smile:
Kohta nukkumaan, näyttäisi nyt siltä et selvisin tästä päivästä selvinpäin! Jee!
Vaikka oikeesti ei ole mikään ylpeyden aihe olla yksi päivä juomatta. Siis yksi päivä. Käsittämätöntä että olen ajautunut tällaiseen jamaan, että sekin on olevinaan suuri suoritus. Huh huh.
Itseinho ja häpeä on kyllä valtava.
Huomenna uusi päivä ja haluaisin senkin olla selvänä.

Tiedä siitä ylpeydestä, mutta on se kova juttu kuitenkin, kun juominen jokapäiväistä on ollut. Itseäänhän ei kannata verrata kuin itseensä ja kun oma historia on, että joka päivä on juonut, niin onhan se hieno onnistuminen, että saa viettää yhdenkin päivän juomatta. Eikä sitä enempää voi kerrallan viettääkkään kuin sen yhden. Mutta kuitenkin se pidempikin juomaton aika kertyy niistä yksittäisistä päivistä, kun niitä perätysten kertyy.

Tervetuloa vaan kirjoittelemaan.

Huomenta vaan! Olipas yö! Ensin en saanut millään unta, pyörin levottomana pitkään. Noin muutaman tunnin nukuttuani, heräsin tuskahiessä painajaisesta. Painajaisessa mun koti oli täynnä täysin vieraita känniääliöitä jotka sikaili ja sotki. Ehkä mun alitajunta yrittää kertoa jotain. Se olenkin minä itse se känniääliö tässä talossa. Elän tätä painajaista ihan joka päivä.
Mut hei, tästä starttaa päivä kaksi!
Tänään en juo!