Moi,
olen keski-ikäinen nainen, jolle on aina maistunut juoma ihan kiitettävästi, mutta viimeisen 15 vuoden aikana homma on kyllä lähtenyt hallinnasta. Juon sekä muutaman päivän putkia että toisaalta tissuttelen, varsinkin viikonloppuisin. Nyt kesäloman viimeinen viikko oli melkoinen pohjanoteeraus, tila oli sellainen, etten tiennyt mikä viikko saatikka viikonpäivä oli.
Kohtuukäyttöä on yritetty vuosia, ja annoksia laskettu. Useampi viikko voikin mennä ihan ok, mutta jokaikinen kerta on tullut mahalasku juuri kun olen ajatellut, että nythän minä osaan ja hallitsen tämän. Se kohtuukäyttövaihtoehto on nyt kyllä poissuljettu. Morkkikset ovat aina vaan pahempia ja kestävät pidempään. Nyt ei ole kotona juomaa onneksi, kun tyhjensin kaikki pullot ja mies kaatoi loput viemäriin. Ensimmäinen tavoite on nyt selväpäinen viikonloppu, ensimmäinen moneen kuukauteen.
No niin!
Tervetuloa sitten vaan lopettaneiden porukkaan.
Kyllä tää elämä elämältä maistuu selvänäkin - ja monesti on jopa helpompaa kun on se yksi murhe vähemmän mietittävänä. Ei tarvitse huolehtia päihdejutuista, riittävyydestä tai jahkailusta ottaisko vai ei.
Siitä sitten vaan eteenpäin, ja kirjoittelehan ajatuksiasi asioista , miltä selvä maailma näyttää!
Joo, kyllä tää oudolta tuntuu, perjantai-ilta selvinpäin, “vapaaehtoisesti”. Pari vuotta sitten olin 9 kuukautta juomatta. Muutaman kuukauden kävin AA:ssa, mutta tunsin itseni jotenkin ulkopuoliseksi sielläkin. Olen aina ollut selvinpäin hiljainen ja syrjäänvetäytyvä, enkä onnistunut yhdessäkään ryhmässä tutustumaan oikein kehenkään. Olisin kipeästi kaivannut tukihenkilöä, mutta ne ryhmät oli aika miesvaltaisia tai sitten ei vaan muuten natsannut. Nyt aion ainakin alkuun yrittää plinkin avulla.
Tässä plinkissä on ainakin se etu, että voi osallistua ihan mukavasti omasta tuolista käsin, ja oman ajnakäytön mukaisesti. Eikä tarvitse olla sitä lavakarismaa, esiintymistaitoa ja tarinankertojan lahjoja -meillä kaikilla kun vaan yksinkertaisesti ei niitä ole.
Kovin läheisiä ihmissuhteita täällä ei useinkaan luoda, sen voi katsoa miinukseksi tai plussaksi, hiukan katsantokannasta riippuen. Ihan kosketusetäisyydelle ei pääse olkapäätä vasten ei voi kyhnyttää, mutta toisaalta sitten ehkä säilyy myös oma intimiteettisuoja hiukan paremmin.
No, selvänäolon jatkuessa pitempään useimmiten tulee kyllä ajankohtaiseksi myös osallistuminen erilaisiin toimintoihin, tuntien itsensä samanarvoiseksi kansalaiseksi muiden kanssa, ja siitä sitten jo seuraakin niitä verkostoitumisia ja ihmissuhteita… ei se niin paha asia ole opetella ensin tulemaan itsensä kanssa toimeen -selvänä.
Hei Fragola ja tervetuloa minunkin puolesta tänne plinkkiin. Viikonlopun vietto tuntuu varmaan oudolta ilman viinaa, itselläni on siitä aivan tuoretta kokemusta. Kipuilen tässä itse saman ongelman kanssa. Mulla jälleen kerran toinen viikonloppu ilman viinaa edessä ja yritän tehdä kaikkeni, jotta onnistun. Tämä plinkki on oiva apu ja itsekin luen nykyään tätä paljon. Erityisesti silloin kuin viina yrittää viedä mukanaan, täältä saa tsemppiä ja tukea. Voimia sinulle tähän iltaan! Alviina
Tervetuloa Fragola. Hengissä kyllä selviää mainiosti ilman alkoholia, siitä meillä täällä plinkissä on useitakin esimerkkejä, hyvänä esimerkkinä esim. MM joka sinulle jo vastasikin.
Kuten jo varmaan tiedätkin, niin varsinkin alussa asian pitää ottaa varsin vakavasti kun mieliteot ja riippuvuus vielä on pahimmillaan, mutta onneksi nämäkin helpottaa ajan kuluessa. Tämä on hyvä viikonloppu aloittaa raittius .
Kiitokset tervetulotoivotuksista!
Tämä on kyllä varsinainen "pitkä"perjantai . Onneksi mieskin on selvinpäin eikä mitään juomaa kotona. Joskus nuorempana join kapakoissa, silloin homma pysyi vielä suht’koht hanskassa, mutta viime vuodet olen useimmiten juonut kotona.
Huomenna on pakko mennä ruokakauppaan ja siinä vieressä on tietenkin alko . Ei ole yhtään hyvä juttu. Aikas monta kertaa olen kauppareissulla hankkinut salapullon, josta olen saanut lisävauhtia viikonlopun viettoon, prkl.
Jahas, se oli sitten herätys klo 6 lauantaiaamunakin. Olisi ollut kyllä mukava nukkua pidempään, niin päivä menisi nopeammin. Mutta on tässä se hyvä puoli, että nyt voin mennä kauppaan ennenkuin alko aukeaa. Rankalta tuntuu, morkkis ei nyt oikein ota helpottaakseen.
Jotenkin tuntuu, ettei kiusauksia pitäisi vältellä, vaan mennä rohkeasti päin, mutta ei varmaan vielä kannata. No niin, kaupassa on käyty, muttei alkossa, vaikka kyllä se aukesikin ennen kuin ehdin kaupasta ulos. Oli toki mukava herätä ilman krapulaa tms, mutta mikään riemukas olo ei ole, vaan ihan vetämätön eikä mikään tunnu oikein kiinnostavan.
Kiva kun olet löytänyt tiesi tänne plinkkiin ja onneksi olkoon päätöksestäsi.
Itse olen ollut juomatta kohta kahdeksan kuukautta ja plinkki on ollut mulle se ehdottomasti tärkein vertaistuki. Olen nyt kesän aikana käynyt myöskin aa-kokouksissa mutta sama juttu, kovin miespainotteisia ja aikalailla minua vanhempia…toki eihän se ikää katso kun sama asia yhdistää…
Ajan myötä helpottaa tuo alkon ajattelu ja saat ihan uudenlaisen elämän tilalle, paljon paremman. Elämä on paljon hauskempaa ilman päihteitä.
Tsemppiä siis sinulle ja kirjoittele ajatuksiasi tänne !
No niin, toinen raitis päivä alkamassa. Perjantaita en laske vielä, kun luulen, että aamulla saattoi vielä olla promilleja veressä - ainakaan olo ei ollut ihan normaali. Eilinen meni loppujen lopuksi ihan ok, meillä kävi ruokavieraita päivällä, niin siinä riitti puuhaa alkuiltaan asti. Illalla sitten katsottiin poliiseja useampi jakso. Jösses, mitä örvellystä. Onneksi, vai sittenkin epäonneksi?, en ole koskaan joutunut videolta katsomaan omaa touhuani humalassa. Jo valokuvatkin nolottavat…
Joo, se AA on vielä harkinnassa. Nuori en ole itsekään, mutta niissä ryhmissä oli melkein kaikki miehiä ja lisäksi olleet jotain 30 vuotta raittiina, joten vaikka tauti on sama, niin tilanne oli niin erilainen, ettei yhteistä kosketuspintaa oikein ollut. Ehkä joku naistenryhmä voisi olla alkuun helpompi. En oikein pitänyt siitä, että useamman kerran joku vanhempi mies alkoi “setämäiseen” tyyliin udella miehestäni ja hänen juomisestaan sekä neuvoa, että ukko pitää laittaa vaihtoon jos juo.
Kolmas päivä illassa. Olipa hikinen ja kiireinen työpäivä, mitähän siitäkin olisi tullut, jos olisi ollut vielä krapulakin kiusana. Aion kyllä laskea päiviä ainakin toistaiseksi, niin tein silloinkin, kun lopettelin tupakanpolttoa. Se oli todella pitkä ja vaikea prosessi, montakohan kertaa mahdoin repsahtaa polttamaan ennen kuin onnistuin . Kyllä soi naista moinen soutaminen ja huopaaminen - moiseen ei ole varaa tässä hommassa.
Kyllä se perjantaikin lasketaan, jos olit silloin juomatta ja toteutit jo päätöstä olla tänään juomatta, perjantai oli nimittäin tärkein päivä raittiiseen elämään
Tsemppiä ja kirjoittele tänne plinkkiin välillä tuntemuksia, niin ei tarvii yksin pyöritellä niitä.
Heips Fragola ja hienoa, olet saanut hyvän alun raitistumiseesi! Laske vain näitä päiviä, niin teen minäkin. Ja jokaisesta päivästä teen merkinnän vielä juomapäiväkirjaankin, jotta todennan konkreettisesti itselleni, miten monta päivää olen saanut kokoon. Olen samaa mieltä, että perjantain voit laskea mukaan, kun kerran et ole juonut. Välillä ajatus tahtoo lentää tulevaisuuteen, että kun olen ollut niin ja niin kauan ilman viinaa… mutta samantien palautan itseni tähän todellisuuteen ja tähän päivään. Tämä päivä on tärkein ja erityisesti koska olen ilman viinaa. Kirjoitin omassa ketjussani tämän päivän kevyestä olosta. Tosiaan on ollut hyvä päivä mutta olotila kyllä vaihtelee vähän väliä laidasta laitaan mutta kait se kuuluu taudin kuvaan. Repsahduksiakin on matkallani ollut monia ja ovat kyllä masentaneet mutta ehkä niilläkin on ollut tarkoitus. Niistä on pitänyt vaan nousta kun tahto olla ilman viinaa on valtava.
Kivaa päihteetöntä iltaa sinulle ja voimia! Kirjoittelehan! Alviina
.
. Onneksi mieskin on selvinpäin eikä mitään juomaa kotona. Joskus nuorempana join kapakoissa, silloin homma pysyi vielä suht’koht hanskassa, mutta viime vuodet olen useimmiten juonut kotona.
. Ei ole yhtään hyvä juttu. Aikas monta kertaa olen kauppareissulla hankkinut salapullon, josta olen saanut lisävauhtia viikonlopun viettoon, prkl.
. Kyllä soi naista moinen soutaminen ja huopaaminen - moiseen ei ole varaa tässä hommassa.