Täällä yksi epätoivoinen kahden lapsen mamma haluaa lopettaa juomisen. Olen kohta neljänkymmenen ja juonut 17 vuotiaasta enemmän ja vähemmän säännöllisesti. Nuorempana lonkeroa sitten viiniä nyt reilun vuoden kirkasta. Raskaus ja imetysajat olen pystynyt olemaan juomatta.
Viimeinen vuosi on ollut kamalaa alamäkeä. Kesällä join vain parina kolmena päivänä viikossa, mutta aina vähintään puoli litraa kerralla. Koko syksyn kerrat lisääntyi selviä päiviä korkeintaan pari viikossa. Alkuvuodesta sain pisimmillään jopa kahden viikon raittiin jakson ja aina välillä on ollut noin viikon taukoja. Kunnes nyt sitten totaalinen romahdus eli on ollut reilun viikon putki!! Ja kirkasta on menny pullo tolkulla. Ja kaiken huippu kun mies ei edes tunnu huomaavan että juon. Tai huomaahan se varmasti mutta vaan jaksa enää sanoa mitään.
Aivan kamala olo. Kädet tärisee, vatsa on sekaisin ja kipeä ja pää tuntuu halkeavan. 
Luultavasti pakko mennä huomenna hakemaan apua. Olen lueskellut näitä ketjuja ja sieltä löytänyt paljon neuvoja avun hakemiseen.
Nyt on pakko lopettaa, en jaksa enää juoda! Ja jos en lopeta tuo viina piru taitaa tappaa minut 
Eikös täällä ole jokin mammaryhmä, mutta ensin kannattaa hoitaa vieroitusoiteet. Pienemmillä paikkakunnilla terveyskeskuksissa ja kaupungeissa on yleensä katkaisuun erikoistuneita asemia tai A-klinikoita.
Meidän lapset ovat jo teini-iässä eivät siis onneksi enää ihan pieniä. Mutta herkässä iässä ovat, ei sais äiti juopotella.
Täytyy soittaa aamulla terveyskeskukseen.
Onneton juomari kirjoitti
Mulla kesti alkoholin käyttäminen samat vuodet. Kerran lääkäri otti puheeksi alkoholin, kun mulla oli vatsavaivoja.
Raitistuin sitten myöhemmin, hiukan alle nelikymppisenä, kun kohtuukäyttö ei onnistunut. Menin AA-palaveriin ja se oli ratkaisuna yksinkertainen ja tehokas.
Ryhmissä jaamme kokemuksemme, voimamme ja toivomme
Aivan hirveä yö takana 
Liskoja liikkeellä ja hiki virtasi. Olo on edelleen krapulainen, mutta hieman parempi kuin eilen. Ylävatsa on kyllä niin kipeä, että pelkään sisuskalujen kärsineen. Päihdepuolelle sain aikaa vasta perjantaille. AA ryhmää etsin, mutta koska olen pienellä paikkakunnalla niin sekin on vasta loppu viikolla. No jos siihen mennessä saisi nämä vieroitusoireet pois. Lääkäriin olisi päässyt jo tänään, mutta en ottanut aikaa. Täytyy sitten soittaa uudelleen, jos tuntuu ettei pärjää loppu viikkoon.
Nyt vaan täytyy pysyä kotona eikä kävellä alkoon… Mies töissä ja lapset koulussa itse olen työttömänä.
Hyvä, että tartuit nyt asiaan ja haet apua! Nyt on juuri oikea hetki olla juomatta.
Pidä kuin henkesi kaupalla kiinni halustasi olla juomatta tänään, tai jos se on liian pitkä aika, niin olet juomatta juuri nyt. Tiedät, että jos viekkarit käyvät ylivoimaisiksi, voit hakea päivystyksestä helpottavaa ja jos pää alkaa helistä ja todella olet hilkulla kävellä Alkoon, voit vaikka soittaa AA:n auttavaan puhelimeen. Tai kirjoita tänne miltä tuntuu, vaikka kymmenen viestiä peräkkäin jos se auttaa.
Mitä vain, kunhan saat putken nyt poikki ja pääset loppuviikosta hieman olo kohentuneena puhumaan asiasta päihdetyöntekijälle ja AA:n.
Olen suurin piirtein ikäisesi nainen. Sulla on vielä monta kymmentä vuotta raitista ja hyvää elämää edessäsi kun nyt panostat toipumiseesi täysillä - edessä on kokemuksia, annettavaa ja saatavaa rakkautta lapsiltasi ja ehkä lastenlapsiltasikin. Ota elämäsi haltuun, nouset ja kestät kyllä.
Toivottavasti ensi yösi on jo vähemmän liskoinen. Huomenna on taas vähän helpompi päivä.
Pelottaa viime yönä en nukkunut oikeastaan ollenkaan. Vierotusoireet ovat rajuja edelleen. Mieskin tajusi ilmeisesti viimein kuinka paljon juon. Nyt ollaan aika huonoissa väleissä.
Meillä on yhteinen tili ja hän alkoi tutkia tiliotetta. Helmikuussa olen nostanut käteistä reilut 200 euroa ja suurimman osan siitä olen juonut!
Tässä on melkoinen soppa syötävänä.
Hei. Toivottavasti soppaasi ei pahoita entisestään sellainen huomio, että jos haet apua päihdeongelmaan ja sinulla on alaikäisiä lapsia, hoitava taho on samalla velvollinen tekemään lastensuojelulle lastensuojeluilmoituksen.
Hyvä uutinen kuitenkin on se, että jos ehdit hakea apua oma-aloitteisesti, se on aina myönteinen merkki sen sijaan että lastensuojeluilmoituksen tekisikin naapuri kun huomaa sinun olevan humalassa, tai lasten koulun opettaja tai terkkari jos he saavat vihiä että koululaisten vanhemmalla on alko-ongelma.
Lisäksi lastensuojeluilmoitus ei johda mihinkään hälyttävään, mikäli lapset eivät ole suoranaisessa vaarassa kotonaan eivätkä he oireile jollain tavoin tai selvästi kärsi tilanteesta. Ihmisillä on usein hyvin myönteisiä kokemuksia lastensuojelun perhetyöstä.
Myös lasten vuoksi sinun siis kannattaa hakea apua, sekä tietysti myös itsesi takia.
Tervetuloa tänne! En keksi muuta apua antaa, kun kirjoita tuntojasi tänne. Kaikenlaisia. Ihmiset hiljalleen huomaa sinut. Kirjoittamisen kautta voit avata sydäntä ja löytää oikeat ratkaisut. Täällä on ihmisiä joilla on sama ongelma ja on ihmisiä jotka on ratkaisseetkin alkoholiongelman täällä. Tänne vaan rohkeasti mukaan kirjoittamaan! 
Minulla on tästä hyvin tuoretta omakohtasta kokemusta tosin minusta tehtiin lastensuojeluilmotus… Ajoin joulukuussa humalassa ja lapsi (12v) kyydissä. Ilmotuksen teki joko siskoni tai joku vanhemmista lapsistani en ole kysyny. Poliisikin olisi sen tietysti tehnyt, mutta joku muu ehti ensin.
Ensin kävin sosiaalityöntekijän juttusilla, joka kysyi suostuisinko menemään päihdehoitajan juttusille. En kysynyt edes mitä olisi tapahtunu jos en olis menny. Mutta ite oli niin rikki että se tuntui erittäin hyvältä ajatukselta. Ja sitä se on todella ollut. Olen saanut sieltä pelkkää hyvää elämääni. Kumpikaan noista naisista ei ole tuominnut tekojani vaan ovat olleet etsimässä keinoja miten saadaan minut kuntoon! Eilen kävin juuri taas tuon psykiatrisen sairaanhoitajan juttusilla ja hän sanoi että kuulostan paljon paremmalta kuin vuoden alussa. Ja siltä minusta todellakin tuntuu 
Älä siis pelkää hakea apua! Siitä ei voi seurata kuin hyvää sekä sinulle että perheellesi. Ja kirjottale rohkeasti tuntoja tänne siitä on apua,kun saa purkaa mieltään. Tsemppiä!
Tervetuloa tänne, minäkin olen hyvin alussa raitistumisen kanssa, mutta tämä tuntuu oikealta paikalta missä kannattaa notkua (ammattiavun lisäksi). En ole oikein kirjoitus iskussa, mutta lueskelen kuitenkin miten sullakin jatkossa menee. Kaikki peukut pystyyn!