Joo’o meni sitten muutama päivä putkeen… rahat menny, muisti menny, äänet soi, seinät kaatuu, ei voi nukkua eikä syödä. Kyllä mä vaan olen tyhmä. Ihan hetken mielijohteesta lähdin, niinku olis vivusta kääntänyt.
Ootte te melko vahvoja kun luin monen ketjua, kun noin hyvin pärjäätte vaikka hurjia tarinoita monella. En anna kyllä itsekkään periksi! !!!
Harmittaa 
Tuo on niin tuttua minullekkin. Olen niin monesti epäonnistunut raitistumisissani etten edes itse voi sitä käsittää taikka uskoa. Itse olen haalinut paikasta jos toisesta viinan selättäneiden puhelinnumeroita ja tavannutkin heitä ja vaikka ja mitä. Aina on apua tarjottu. Se on niin pirun vaikia se alkuun pääseminen. Nyt on kuitenkin orastava alku takana ja nytkin puhutaan vain reilusta viikosta, mutta kumminkin.
Rehellisesti sanottuna menettämisen pelko alkaa käydä liian suureksi tässä touhussa meikäläisen kohdalla. Ihan kiva siellä puistossamme on lämpimänä kesäpäivänä muutama huurteinen juoda ja morjestaa ns. kavereita, mutta vakituiseksi en sinne tahdo ja se on pääsyy että on pakko sanoa ei tällä kertaa. Juuri tämän syyn takia edesmennyt setänikin pääsi viinasta eroon. Tapansa kullakin ja onko edes oikeaa tai väärää? Kyllähän se tuo etanolikin keksii kaikki keinonsa päämme menoksi.
Koita edes levätä yö mikäli on aamulla menoja. Itekkin vaan makaan yleensä pari yötä putkeen ja lähden samoilla silmillä töihini. Semmosta se on. Tsemppiä kuitenkin!
Moro! Hei tuo on juuri sitä pään seinään hakkaamista ja tahtotilan selvittelyä mistä aiemmassa olen horissut. Ja se perspektiiviharha on juuri siinä että sitä korkkia ei meinaa saada kiinni, ei niin millään. Alkoholiriippuvuus toimii meissä monella tavalla -fyysisellä, psyykkisellä, sosiaalisella jne. Fyysisestä ja pahimmasta psyykkisestä riippuvuudesta irtautuminen on tavallaan vaikein ja samalla helpoin osa raitistumista. Ne vieroitusoireet kyllä helpottavat ajan kanssa kun keskushermosto asettuu. Sosiaalinen ja osin psyykkinen puoli onkin sitten eri juttu kun pitää määritellä suhteensa ympäröivään todellisuuteen ja elämänpiiriinsä uusiksi.
Kaikki noista yllä mainitsemistasi sankaritarinoista perustuu kuitenkin siihen, että ensin on otettu sikäli tarpeeksi turpaan, ettei muita vaihtoehtoja kuin raitistuminen ole enää ollut. Eli on oltu siinä tilanteessa, missä sinä olet nyt, miljoonasti ja tuhannesti.
Suuntasi on aivan oikea kun kirjoittelet tänne kuulumisiasi. Joku määritteli jossain riippuvuuden niin, että se on samojen virheiden toistamista uudenlaisten tulosten toivossa.
Oletko hakenut ammattiapua, tai harkinnut sen hakemista? A-klinikat hyviä, matalan kynnyksen hoitopaikkoja päihdeongelmiin!
Tsemppiä edelleen, pysyhän linjoilla!
Auto pitäs lähtee katsastamaan. Luin pitkän jutun yöllä riippuvuuksista ja retkahtamisesta…antoi hyviä näkökulmia. Hirvittää mennä ihmisten ilmoille, mutta ei auta. Suunta on ylöspäin.
Tehosekoitin!
Kirjoitit olevasi tyhmä. Sitähän ei kukaan usko. Kun kirjoitat, että sinulla on alkoholiongelma, sen uskoo jokainen tekstejäsi lukenut.
Kirjoitit myös, että hirvittää mennä ihmisten ilmoille. Senkin uskon. Kauhistuttavimpia hetkiäni oli, kun rupesin kyselemään AA-ryhmien kokoontumispaikkaa ja menin ensimmäiseen palaveriini. Sain sieltä lahjaksi raittiuden. Palavereissa olen tutustunut alkoholisteihin, jotka ovat olleet raittiina päivän kerrallaan. He eivät ole antaneet periksi, vaan käyneet tapaamassa toisia alkoholisteja palavereissa ja muussakin elämässä. Minullakin on säilynyt halu käydä kokouksissa, sieltä olen saanut halun muistaa yllättävissäkin hetkissä, että alkoholi ei minulle sovi.
Jos saat Tehis jostakin ( kirjastosta voisi löytyä ) käsiisi Lilli Loiri-Sepän " Selviämistarinoita " -kirjan niin tsekkaa se. Siitä löytyy muistaakseni 21 erilaista näkökulmaa raitistumiseen, kaikki alkoholistien / päihderiippuvaisten kokemina, kirjailija mukaanluettuna. Kirja teki ainakin minuun suuren vaikutuksen aikamoisen hädän keskellä.
Loiri-Seppä toteaa kirjassaan että silloin voi lopettaa alkoholinkäytön kokonaan kun siitä saadut murheet kasvaa iloja suuremmiksi. Tuohon kiteytyy mielestäni jotain hyvin olennaista.
Kirjasta saa motivaatiota, ideoita ja paukkuja omaan projektiinsa, sen itsesyyttelyn ja -inhon tilalle, suosittelen lämpimästi.
