Taas alusta

Hyvin alkanut raittius täytyy aloittaa tänään alusta.

Surullista.

Mutta tästä on pakko jatkaa.

Arki töineen loi uusia paineita, myös uusi, epävarmempi tilanne omassa elämässä.

AA-käynnit alkoivat harvenemaan, jne…

No sitten aletaan alusta. Niin kauan kuin on elämää, on toivoa. :slight_smile:

,

Kiitos tästä lohduttavasta viestistä. Hyvin ilmaistu!

Tsemppiä Garde!!!

Kun eilen päivitin omaa stooriani tuonne ketjuuni, muistin yhden päivityksesi jossa kerroit , että “vain ihme pelasti minut juomiselta” Mulla oli eilen ihan sama olo. Mut nyt eletään tätä päivää, huomenna huomista, notkahduksesta huolimatta, vielä ei lasketa lippua puolitankoon!!

Uuteen taisteluun, kokemusta rikkaampana!

-Titu-

Garde, ihminen ei ole kone. Kaikki ei aina mene suunnitelmien mukaan. Sitä täytyy vaan aloittaa uudestaan hyvillä mielin jokaisesta raittiista päivästä. Ja sitten taas uudestaan.

Eilisiä epäonnistumisia on turha jäädä murehtimaan. Ei ne päivät takaisin tule, olivat sitten hyviä tahi paskoja, olipa kyse viinasta tai mistä tahansa. Ei saa antaa repsahduksen merkitä maailman loppumista, tai se loppuu varmasti.

Kiitos kaikille kannustuksesta!

En halua kertoa yksityiskohtia, mutta homma on aivan varma, että olen alkoholisti, ja
juominen on erittäin alkoholistista ja ei puhettakaan mistään kivoista oloista noin jälkeen päin.

  1. raitis päivä pulkassa! :smiley:

Hienoa resetoida matkamittari, taas muistaa, kuinka hauskaa on olla raittiina!

Raittius on iloinen asia, myös selvinpäin, ja erityisesti silloin!

Tsemppiä Garde!

Nyt vaan nokka ylös ja kohti uusia seikkailuja alkottomassa elämässä. Minulla on takana lukuisia lopettamiskertoja ja yhtä monta retkahtamista, vaan tässä ollaan, entistä ehompana!

Kerroit epävarmasta tilanteestasi. Haluatko valottaa tarkemmin? Voimmeko auttaa?

Onnistut kyllä! Olemme kaikki tukenasi!

Niiimpä niin. Onko niin, että se matkamittari tuntuu olevan tarpeenkin resetoida aika ajoin (parin viikon tai kuukauden välein) ?
En toki tuomitse jos niin on, vaan itselläni kokemus aivan samasta ilmiöstä muutaman vuoden ajan.

Kyllä, tuo on minulla ollut suuri tarve. Syy: liiallinen älyllinen ajattelu, jonka resetointi on luonut perspektiiviä
elämään.

Tsemppiä Gardelle täältäkin.

Ei tämä homma yhteen retkahdukseen kaadu, jatka vaan samaan malliin kuin aikaisemminkin, hyvinhän sinullakin oli noita viikkoja jo takana.

-Jokke

Ei kai yhdellä juomiskerralla niin väliä ole, jos kerran et sen johdosta palannut ongelmaiseen juomiskäyttäytymiseeni. Pystyväthän toiset vähentämään kohtuukäyttöönkin. Jos huomaat, ettei se ollut sinun juttusi, niin sitten jatkat täysraittiilla linjalla. Anna itsellesi anteeksi ja suuntaa katse kohti tulevaa. Tsemppiä! :smiley:

Joo o, mutta juurikin se voisi olla hyvä selvittää itselleen, että haluaako tosiaan tavoitella pysyvää raittiutta vaiko dokailla sillon tällöin: esim. kerran tai pari kuussa. :slight_smile:

Jos tarkotus on jälkimmäinen joko alitajuisesti tai ihan tietoisesti, niin sillon juomiskertoja ei kandee enää edes kutsua retkahduksiksi. Eikä niiden väliaikaa raittiudeksi tai sen tavoitteluksi,

Kyllä silleenkin voi ihan hyvin elää, tiedän kokemuksesta. Kenties hyvällä tsägälä välttyy jopa pahoilta mokauksilta tai vahingoilta, mutta iso riskihän niihin tietysti on. Niin iso riski, että yleensä vääjäämättä tulee mokattua jotain, vaikka joiskin harvoin. Tai ainakin mie mokailin. :smiley: :blush:

Hyvää pohdintaa, Ketostix. Ongelma minulla on juuri tuo mokailu, eli koska välillä mopo
karkaa käsistä, ja siksi tuntuu hullulta, että täytyy pelätä sitä, että mitä tekee tai tulikaan
tehtyä.

Haluan kyllä raittiutta, mutta harmittaa välillä suuresti, kun sekään ei tuonut täydellistä onnelaa.

Olen kyllä aina ollut huono käsittelemään epävarmuuksia omassa elämässä, esim jos työ on kortilla tai
tekee virheitä vapaa-ajalla (siis selvinpäin), joihin joutuu ottamaan kantaa ja tekemään ns. ylimääräistä
normaalin arjen lisäksi.

Moraaliset itsesyytökset ovatkin merkki alkoholismista. Muutenhan olisitkin vain rankka ryyppyveikko jolle sattuu kaikkea vähemmän hllpeetä.

Kaksikymmentä ensimmäistä vuotta on vaikeaa mutta sitten kyllä helpottaa. :smiley:

Olisihan se kiva jos näkisi kaikkien asioiden lopputulokset ennen asioiden valmistumista tai tapahtumista mutta kun tälläisiä meedion kykyjä ei vain ole niin täytyy yrittää mennä tämä päivä ja asia kerrallaan ja itse asiassa kukaanhan ei ole minulle huomista päivää taannutkaan koettavaksi.

Kun en hallitse elämääni (onneksi) niin koetan hallita itseäni - tänäänkin.

Suhteellisuudentajua voi aina yrittää kehittää. Pieniä ne omat murheet ovat monen muun murheiden rinnalla. Asun Hgissä ja täällä on minun lisäkseni 600 000 muuta asukasta. Jos vaikka jokaisella ihmisellä on kolme(3) murhetta niin yhteiseen murhekasaan kertyisi 1 800 000 murhetta. Siellä ne killuvat omat vaivani muiden joukossa. Ja jos järjestettäisiin arpajaiset että voisin luopua nykyisistä murheistani ja ottaa randomina uusia sieltä kasasta tilalle niin tuskinpa suostuisin ! Pitäisin nämä ikiomat juttuni :smiley:

Hyvää päivän jatkoa - raitista !

No hehhei! Niin minunkin. Siis aloitettava alusta. En tiedä enää, että miten tähän oikein suhtautuisi.
Olin eilen baarissa. Vanhojen tuttujen kanssa. Vanhat jutut, vanhat tutut juomat. Uudet mokat. Sama vanha morkkis. Tällä hetkellä ( no tiedän: krapulaista puhetta joo) musta tuntuu, että hautaan olen tämän ongelman takian menossa, kun en opi. Ja lisäksi tällä hetkellä tuntuu siltä, että en välitä siitä.

Moraaliset itsesyytökset ovatkin merkki alkoholismista. Muutenhan olisitkin vain rankka ryyppyveikko jolle sattuu kaikkea vähemmän hllpeetä.

En ole mitenkään soimannut itseäni. Tarkoitin sitä, että en halua, että mokailen, kun juon.

On aivan mahdollista, että olen kiva ryyppyveikko, jolle sattuu ja tapahtuu.