Olinhan pitkään poissa ja monta vuotta meni hyvinkin. Nyt kumminkin lähellä sitä samaa tilaa mitä silloin aikanaan kun tänne kirjoittelin, joten eilen, kevään ekana päivänä pihalla röökillä ja omat ajatukset vaan seurana, mietin että on aika sanoa taas kerran hyvästit suurelle rakkaudelleni → keski-oluelle. Sitten tulin sisälle ja itkin
Aina olen palannut rakkauteni syleilyyn ja taas kerran haluan dumpata sen. Liian vaarallinen rakkaus, olin tosi hilkulla mokata ihan kaiken (tälläkertaa ihan kaiken), koko elämän ja kaikkein tärkeimmät mitä mulla on. Nyt on syytä herätä ja toivoa että tää vuosikausien lumipalloefekti ei enää toistu.
Remontteja tehdään monella tavoin. Tunnetuimmat ovat pintaremppa ja peruskorjaus. Pintarempassa tyydytään lyhytaikaiseen kulissitulokseen, jollaisia yritin aikoinaan vähentääkseni alkoholin haittoja. Kun korttitaloni oli lopullisesti hajoamassa, päätin pitkän miettimisen jälkeen tehdä perusremontin ja turvautua apuun. Avun löysin AA:sta, jossa on juomisen lopettamisen osaavia ammattilaisia. Sinunkin apunasi, jos niin haluat.
Päivän tässä pällistellyt, en voi sanoa mietiskellyt kun pää tuntuu olevan melko lailla tyhjä
Niin, lähes vuoden verran olin silloin juomatta, mutta olihan se sellaista että sen tiesi päässään että se on vaan taukoa. Sitten join vuoden verran noin kerran kuukaudessa pää täyteen ja mainetta tuli niitettyä, koko kylä tiesi niistä tempuista mitä kännissä saatiin fiksuina päähän.
Sitten join vuoden tähän asti, viimekesänä jo oli taas se kesäloma että join joka päivä. Niinkun kaikki vapaat sen jälkeen. Syksyllä olin 3 viikkoa Espanjassa, joka ikinen päivä jo aamusta jonkun verran huikkaa ja päivän mittaan enemmän yöhön asti. Nyt olen ollut sitten taas siinä että arkena se alkoi jo torstaina alotellen, perjantaina ja lauantaina kännissä ja sunnuntaina loivarit. En nyt päässy tälläkertaa rokulipäiviin asti kun eilen vaan jotain kummallista tapahtui. Tuli se, että tää on nyt nähty, niin monta helvetin vuotta jo ennen tätä, sama toistuu, ympyrä pyörii ja jossain kohtaa tullaan tähän missä ollaan oltu niin monesti ennenkin.
Kummallinen olo siitä syystä että aina ennen on lopettamisajatuksia edeltänyt motivaation hakeminen ja tuhat yritystä päästä kiinni alkuun niin että ois tämmösiä ajatuksia. Koskaan ennen en oo tosissani ajatellut että hylkäisin kokonaan alkoholin, jopa saunakaljat muistuttamasta mua siitä milta se maistuu. En tiedä tulevaa, pää on tyhjä mutta olo on sellanen että mun ja keskioluen yhteinen matka on loppunut tai muuten loppuu multa koko matka ja sitä en halua. Kyllä noilla reissuilla on meinannut huonosti käydä monesti.
Niin ja AA.sta, kävinhän mä siellä tosiaan joskus 13 vuotta sitten muutamankin kokouksen kunnes yksi mummo “potkaisi” mut pihalle No sen koomin en ole koennut tarvivani k.o yhteisöä. No en ollut kännissä enkä aukonut päätäni, kerroin vaan että olen kaljan kanssa popsinut pillereitäkin unta saadakseni (siis silloin nuorempana oli sitäkin aikaa) niin mummo veti herneet nenään ja kovaan ääneen että narkkareille on omat ryhmät. No en nyt kokenut sellanen olevani joten jäihän tuo yhteisö. Kyllähän sitä muut yrittivät toppuutella.
Semmosta, katsellaan … huomenna on uusi päivä taas
No en minä nyt yhden mummon antaisi itseäni noin lannistaa ja antaa ohjata minun tulevaisuutta, varsinkaan kun siitä on jo noin pitkä aika, tais mummo itse olla pillereissään ja purki vitutustaan sinuun . Ei kannata olla noin pitkävihainen, se pistää vain juomaan. Noita kaikenmaailman tilanteita tulee vastaisuudessakin eteen ja kyllä niistä pitää oppia selviytymään ilman alkoholia jos juomatta meinaa olla. Käyppä katsomassa onko siellä koko mummoa enää ja jos on, niin kerro mitä sai aikaan ja sitten jatkat elämää ja jos ei enää oo siellä, niin hyvä niin.
Vähän samalla lailla kävi minullekin. Oli maanantai aamu ja olin oikein elämäni krapulassa. En kyennyt lähtemään töihin. Se ajatus tuli ihan yks kaks, niks naks. Päätin; tää oli nyt tässä, tää on nähty, olen ansainnut parempaa. Tiesin heti, että nyt ei ole kysymys mistään tauon pitämisestä vaan nyt ihan oikeesti, loppuu juominen. Ja se loppui, 3,5 v olen ollut raittiina.
Koskaanhan ei tiedä mitä huominen tullessaan tuo, mutta ainakin näillä näkymin myös huomisen raittiina elelen.
Sinulla on jo pitempiaikainen raitis pätkä koettuna. Et varmaankaan ole unohtanut sitä…
pihalla röökillä ja omat ajatukset vaan seurana, mietin että on aika sanoa taas kerran hyvästit suurelle rakkaudelleni → keski-oluelle. Sitten tulin sisälle ja itkin 
No sen koomin en ole koennut tarvivani k.o yhteisöä. No en ollut kännissä enkä aukonut päätäni, kerroin vaan että olen kaljan kanssa popsinut pillereitäkin unta saadakseni (siis silloin nuorempana oli sitäkin aikaa) niin mummo veti herneet nenään ja kovaan ääneen että narkkareille on omat ryhmät. No en nyt kokenut sellanen olevani joten jäihän tuo yhteisö. Kyllähän sitä muut yrittivät toppuutella.