Subutexista

Halusin avata keskustelun aiheesta, koska siitä ei mielestäni puhuta riittävästi. Kaikki varmasti tietävät mitä on heroiini ja kuinka vaarallista se on. Valitettavasti vain osa tietää subutexista ja sen vaaroista. Huumevalistus on ainakin oman kokemukseni mukaan aivan lapsen kengissä. Mainitaan subutex ohimennen heroiinin korvauslääkkeenä, jolloin kuulijalle jää sellainen mielikuva, että se ei olisi niin vaarallista. Kuitenkin uskallan väittää, että subutex on heroiinia vaarallisempi. Siihen ei kuole, mutta se tappaa henkisesti.

Lähipiirissäni on paljon narkomaaneja. He kaikki käyttävät pääasiassa juuri subutexiä. He eivät tunnu pääsevän siitä eroon. Ne jotka eivät enää käytä, käyttävät nyt metadonia. Exmieheni lopetti subun jokapäiväisen käytön ilman apua noin viisi vuotta sitten. Lopettamisen jälkeen hän ei pystynyt tuntemaan enää mielihyvää mistään. Tätä kesti ainakin puoli vuotta. Tästä alkoi hidas kuntoutuminen. Aika harva jaksaa odottaa täydellisessä masennuksessa, että aivot alkaisivat tuottaa taas mielihyvää normaalisti. Sillä subutex korvaa normaalin mielihyvän. Se on kaikki. Ilman sitä ei käyttäjä pysty tekemään enää mitään.

Suututtaa, että tälläinen paska on tuotu tänne. Sitten annetaan sitä korvaushoitolääkkeenä joka narkille oli ongelma mikä hyvänsä. Tästä on sitten seurannut se, että subua on entistä helpompi saada. On jopa vaikea löytää muita kuin näitä korvaushoito subuja. Valtio siis kustantaa narkkauksen.

Yhä nuoremmat aloittavat käytön jopa suoraan subulla. Se on petollinen aine, sillä sitä pystyy käyttämään pitkiä aikoja enen kuin fyysinen riippuvuus syntyy. Silloin ollan jo niin syvällä, ettei ulospääsyä ole. Siis onko tosiaan niin, että ainoa tapa hoitaa narkomaaneja on lääkitä heitä vielä pahemmalla huumeella? Nämä narkit ylistävät ainetta. Pystyy taas käymään töissä ja koulussa. Ja tosiaan niin pystyykin. Tälläinen henkilö on kuitenkin vain sumussa kulkeva kuori. Ei paljon elämästä nauti. Paitsi tietysti subuissa.

Hei Dahlia, kuvaat jonkinverran tilannettasi viestissäsi esimerkiksi ex-miehesi osalta. Voisitko vielä kertoa hiukan lisää taustastasi, tilanteestasi ja vaikkapa siitä, miksi sinua suututtaa että “tällainen paska on tuotu tänne.”

Sen voi halutessaan käydä lukemassa tuolta kotikanavan puolelta. En nyt jaksa enää uudestaan siitä tänne kertoa. Mulla ja exmiehellä menee nykyään ihan hyvin. Toivoisin vain, ettei ihmisten tarvitsisi tietämätömyyttään kärsiä ja pilata elämäänsä.

Et ilmeisesti halua ottaa asiaan kantaa, joten olkoon. Eiköhän se suututa jokaista, joka siihen aineeseen on koukahtanut.

Dahlia, voin toki käydä lukemassa tarinasi Kotikanavan puolelta, ja teenkin sen. En oikein ymmärtänyt kiukkuasi ja vihastumistasi, siksi kysyin ja halusin lisävalaistusta asiaan.

Dahlia, minua ainakin suututtaa ihan tarkalleen yhtä kovaa kuin sinua. En tiedä käyttääkö poikani tällä hetkellä säännöllisesti subua. Valitettavasti oletan, että käyttää, siis sen verran just että pystyy olemaan meidän muun perheen kanssa melko tavallisesti - jopa niin, että pikkuveli kysyy, onko tapahtunut joku muutos parempaan, kun isoveli on niin kiva. Surullista ajatella, että kyseessä on vain subutexhuuruissa oleminen, eikä mikään oikea “kivuus”. Enhän minä sellaista voi pienelle veljelle sanoa, sanon vaan, että toivotaan tosiaan, että nyt mentäisiin parempaan päin.

Näinpä. Tuntuu, että hoitohenkilökunnan mielipiteet ovat pää asiassa subutex myösteisiä. He eivät kuitenkaan tiedä kuin sen mitä narkomaanit haluavat heidän tietävän. Oikeaa apua ei todellakaan ole määrätä ihmiselle subutexiä. Ei ainakaan, jos hänellä ei ole ollut heroiini taustaa. Nämä ihmiset eivät näe sitä muutosta, jonka me läheiset näemme. He katsovat vain tilastoja, jotka näyttävät hyviltä. Saadaan ihmiset hoidon piiriin ja pysymään siinä. Ja miksi kukaan nyt vastustelisi, jos saa ilmaiset subut, joista voi vielä myydä osan eteenpäin. Se ei millään tavalla tue raitistumista. Kyse onkin kai siitä, että näin säästetään rahaa. Narkomaanit pysyvät pois pahanteosta. Eivät siis tee rikoksia ym.

Toki aineesta on varmasti joillekin toivottomille tapauksille hyötyä, mutta tarvitseeko heidän takiaan pilata myös ne joilla olisi vielä toivoa?

Toivon todella, että tähän asiaan tulisi muutos. Subutexin vaaroista on kerrottava, eikä vain puolustella sen käyttöä.

Voimia sinulle Senjamiselena

Sinulla ei siis ilmeiseti ole asiasta paljoa tietoa. Muuten tuskin ihmettelisit. Kotikanavalla olevassa teksissäni ei ole niistä subuajoista mitään. En tuolloin tiennyt tälläisen paikan olemassa olosta. Minua asia ei enää kosketa, mutta monet kamppailevat riipuvuutensa kanssa yhä. Yksi on jo tehnyt itsemurhan, koska ei pystynyt lopettamaan. Eräs entinen heroinisti sanoi myös, että heroiinin vieroitusoireet ovat helpommat kestää kuin subutexin. Ne sentään menevät ohi muutamassa päivässä. Subutexin fyysiset oireet taas kestävät noin kaksi viikkoa.

Tervehdys taas Dahlia, lisätieto aineista, riippuvuudesta ja keinoista siitä irrottautumiseksi ei ole koskaan pahitteeksi näissäkään hommissa, joten otan sitä mielelläni myös sinulta vastaan. Kokemusta subun käyttäjistä ja subusta on tukihenkilönä toimimisen kautta sekä lisäksi se, mitä erilaisten koulutusten kautta on tietoa onnistunut päähänsä taltioimaan.

Luin Kotikanavan puolelta tarinasi jotta ymmärtäisin asian paremmin. Yritän tässä ottaa erilleen kiukkusi syyn, jotta voisimme siitä keskustella ja hakea ymmärrystä asiaan sekä mahdollisesti keinoja asiantilan korjaamiseksi. Kuten sanot itsekin, niin subuajasta siellä Kotikanavassa ei paljonkaan ole juttua joten se ei aukaissut minulle syytä kiukkuusi joka ei siis kohdistu exääsi tai kavereihisi vaan pelkästään Subutexiin aineena, sitä jakavaan henkilökuntaan ja osin myös yhteiskuntaan. Olenko ymmärtänyt oikein, onko näin?

Siis ihmettelet, miksi toivon, että valistus aineen vaaroista olisi parempaa? Vai miksi yleensä olen kiukkuinen subutexista puhuttaessa? Siis olen nähnyt alusta loppuun kamppailun tuon aineen aiheuttaman riippuvuuden kanssa. Tottakai se herättää tunteita. Varmasti jokainen herskanistin tuntenut vihaa heroiinia. Ongelma subussa on juuri siinä, että tieto ja kokemus ovat ristiriidassa. Voidaan heroiinin kohdalla selkeästi sanoa, että se ei ole kenellekään hyvästä. (Tosin tässäkin jotkut taitelijat ovat varmasti toista mieltä.) Subutexin kohdalla asia mutkistuu. Vuosia aineita käyttäneille se tuo vakautta elämään. Kämpät pysyy, ei tarvitse tehdä rikoksia, jotkut pystyvät käymään töissä ym. Tämä siis vain korvaushoidon piirissä olevilla. Heidän kun ei tarvitse käyttää aikaansa aineen perässä juoksemiseen. He eivät kuitenkaan pystyisi täysin raitistumaan.

Pointti tässä oli nyt se, että näille, jotka eivät ole vielä käytösä kanssa niin toivottomassa tilassa, on subu vaarallista. Ja erityisesti huolestuttaa nämä nuoret, jotka aloittavat suoraan subulla. Koska selkeää tietoa ei jaeta, eivät monet ymmärrä millaisesta aineesta on kyse. Valistus olisi siis tarpeen.

Exälleni valistuksesta tuskin olisi ollut hyötyä. Hän kuuluu tähän ryhmään, jotka eivät neuvoja kuuntele. Minulle taas olisi voinut käydä todella huonosti. Onneksi ymmärsin kuitenkin lopettaa ajoissa ja riippuvuus jäi syntymättä.

Siis korjaan vielä, että en ole kiukkuinen vaan intohimoinen puhuessani minulle tärkeistä aiheista. :slight_smile:

Dahlia, kiitos kärsivällisyydestäsi kanssani. Hyvin vastasit ja tarkensit näkökantaasi minulle. Alan nyt päästä jyvälle, vaikka se kestikin vähän aikaa. Hämeestä nääs …

Ajattelin aloittaa tämän jutun avaamisen ja purkamisen virallisesta korvaushoitoinformaatiosta siis tyyliin mitä-miksi-milloin. Tulee aika pitkä juttu, mutta mennään tyvestä puuhun.

Ensimmäiseksi kuivasti tilastoja, aika kaukaa siis itse aiheesta mutta jostain on aloitettava. Tämä voi olla hyödyllistä myös muille vilpolalaisille:

  • Opioidiriippuvaisia on arvioiden mukaan keskiarvoisesti noin 0,2 - 0,4% 15-55-vuotiaista. Suomessa korvaushoito on ollut mahdollista vsta 1995 metadonilla ja 1997 buprenorfiinilla. Korvaushoidossa vuoden 2009 lopulla oli noin 1800 henkilöä, painottuen isoihin tai keskisuuriin kaupunkeihin

Ja sitten taudin kuvaan, opioidiriippuvuus on siis sairaus muiden joukossa:

  • Riippuvuus kehittyy yleensä osana muita päihdehäiriöitä. Alussa lievittää psyykkistä ja fyysistä kärsimystä ja euforisoi, toleranssin nousun myötä positiiviset vaikutukset vähenevät ja riippuvuudessa pakonomaista käyttöä vailla positiivisia vaikutuksia ja vieroitusoireiden kanssa taistelua
  • Opioidiriippuvuus on ainoa päihdesairaus, johon on olemassa spesifi näyttöön perustuva tehokas hoito
  • Hoidon ulkopuolella kokonaiskuolleisuus n. 20-kertainen yleisväestöön verrattuna, johon liittyy runsas somaattinen ja psykiatrinen kahden tai useamman itsenäisen sairauden esiintyminen samanaikaisesti, esim hepatiitit ja HIV

Ja seuraavaksi yksi ydinkysymyksistä, miksi hoidetaan?
Hoito vähentää: kuolleisuutta, oheissairauksia kuten hepatiitteja ja HIV-infektioita, laittomien huumeiden käyttöä, sosiaalista syrjäytymistä, rikollisuutta, terveyden- ja sosiaalihuollon kustannuksia sekä poliisin, oikeuslaitoksen, vankeinhoidon ja vakuutustoimen kustannuksia

Ja sitten, miksi lääkehoito?
Se edesauttaa hoidossa pysymistä ja psykososiaaliseen hoitoon osallistumista, parantaa elämänlaatua ja mahdollistaa psyykkisen-, fyysisen- ja sosiaalisen kuntoutumisen

Ja seuraavaksi laki ja asetus: STM asetus nro 33/2008

  • Opioidiriippuvuus: ICD-10 – tautiluokituksen F11.2x allaolevien diagnostisten kriteerien täyttyminen:
    • pakonomainen halu tai himo
    • käytön hallinnan menettäminen
    • vierotusoireet
    • sietokyvyn kasvaminen
    • keskeinen asia elämässä
    • huolimatta haitoista käyttö jatkuu
  • Hoito voidaan aloittaa sellaiselle potilaalle, joka ei ole vieroittautunut opioideista
  • Korvaushoidon tavoite tulee selvittää hoitoa aloitettaessa ja tavoitetta tulee tarvittaessa tarkistaa
  • Vieroitushoito
    • tähtää lääkkeettömyyteen
  • Korvaushoito
    • kuntouttava hoito-ohjelma, joka tähtää päihteettömyyteen
    • haittoja vähentävä hoito-ohjelma, joka tähtää haittojen vähentymiseen ja elämänlaadun paranemiseen
  • Haittojen vähentämisen tulee olla tavoitteena erityisesti henkilöillä,
    • joita ei todennäköisesti saada lopettamaan kokonaan huumeiden käyttöä, mutta
    • joiden kohdalla voidaan todennäköisesti ehkäistä tartuntatautien leviämistä ja muita terveyshaittoja
    • joiden elämänlaatua voidaan siten parantaa
    • joita voidaan valmentaa vaativampaan kuntouttavaan korvaushoitoon

Seuraavaksi korvaushoidon tavoitteet:

  • Päihdekäytön haittojen minimointi
  • Kuntoutustarpeen arviointi; fyysinen, psyykkinen, ammatillinen, sosiaalinen
  • Moniongelmaisuuteen vaikuttaminen
  • Päihteettömän identiteetin tukeminen
  • Elämänhallinta; toiminnallisten valmiuksien kehittäminen, joilla kykenee selviämään arjesta päihteettömänä

Ja viimeiseksi hoitosuunnitelma:
Laaditaan kirjallinen hoitosuunnitelma, jossa yksilölliset tavoitteet

  • Tuki – kontrolli – psykoedukaatio
  • Psykoedukaatio kattaa kuntoutujan hoidon kokonaisuuden, johon kuuluvat kriisiapu, lääkehoito, keskustelut, ohjaus, yksilöllinen hoitosuhde, erilaiset yksilö- ja ryhmämuotoiset hoidot ja terapiat, asumisvalmennus, työhön
    valmennus, päivätoiminta ja muut tarvittavat palvelut ja toimenpiteet (esim huumeseulat)

Noin siis kirjoitetaan hoidoista, ketä hoidetaan ja miksi. Tuota yllä kerrottua yhteenvetoa voi käydä katsomassa seuraavissa linkeissä:

  • Käypä Hoito-suositus: Huumeongelmaisen hoito,Duodecim 2006, kaypahoito.fi
  • Sosiaali- ja terveysministeriön asetus: Opioidiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoidosta eräillä lääkkeillä 33/2008, finlex.fi

Pidän nyt pienen tauon, palaan Dahlian mainitsemaan valistukseen sitten kun kramppi kirjoituskädessä hellittää. Tuleeko aatoksia kenellekään mieleen ylläolevasta tekstistä?

Hei kaikki,

subutex on hyvä lääke heroinisteille, mutta valitettavasti sen väärinkäyttö on yleistä :frowning:
Puhutaan subu-lapsista, jotka alkavat käytön nuorina ja ovat koukussa alaikäisenä, eikä heille ole hoitoja :frowning: Noita Dahliakin ilmeisesti tarkoitti. Oma poikani on subu-lapsi, joka tarvii päivittäisen annoksensa pysyäkseen “normaalina”. Ei ole missään huurussa. Yrittää kovasti eroon, mutta kovaa on kamppailu…Sanoi, että ei olisi alkanut vetää subua, jos olisi tiennyt. Tiesi, siskonsa ja monet muut kertoivat, mutta uskoi ennemmin kauppiaita. Yleensäkin oppii asiat kantapään kautta. Kuka keksisi sen viisaan valistuksen, joka uppoaisi nuorisoon :question: Moralisointi vain pahentaa asioita ja lisää kapinamieltä.

Mutta toisaalta, kuka tietää paljon meillä olisi nyt heroinistejä ilman subun katukauppaa ja kuinka paljon huumekuolemia? Voisi olla, että ilman subua olisi markkinarakoa heroiinille. Poikani kyllä sanoo nyt, että ei olisi herskaa vetänyt, mutta tuohon aikaan veti kaikkia sekaisin etenkin bentsoja, jotka vievät täysin harkintakyvyn. Hyvin vaikeita kysymyksiä :question:

Ite oon korvauksessa Suboxonella, jota siis klinikalla jaetaan. Toisilla paikkakunnilla metadonia. Tuo on ainakin tällä paikkakunnalla aivan älytöntä, että kaikki yritetään saada korvauksen piiriin; seka-käyttäjät ja jopa amfetamiini-käyttäjät. Johtunee siitä, että hoitoa joka amfetamiini-riippuvuuteen toimisi; ei ole vielä olemassa vaikka sitä kokeillaan ja on jo kokeiltu ADHD-lääkkeiden kanssa.

Meilläpäin korvauksessa saa todella lähestulkoon pelkkää Suboxonea, muutama metadonia ja muutama sit Subutexiä; osa tietty kusettanu allergisen reaktion… Tuosta korvaus-hoidosta jaettavasta subusta menee kadulle todella paljon ja kriteerit korvaukseen täyttyy aivan liian helposti; suurin osa edelleen piikittää ja käyttää muuta ja pilvi saa näkyä.

Subuun koukahtaa valitettavan nopeasti ja kun viekkarit tulee sen 4pv myöhässä ja aine on melko halpaa niin se on todella petollinen. Ite muistan ku tuo markkinoille tuli, niin eihän sitä tiedetty että viekkarit tulee myöhässä… Totta on myös että ekat ½v on todella maassa mut se on kaikissa huumeissa. Kaiken lisäks ku pitää opetella elämään uudestaan, eli ku kaikki rutiinit on jääneet ni mitään ei osaa tehdä ilman kamaa ja on sit alusta alkaen opittava tekemään jotain.

Mulle tuo korvaushoito oli sinänsä ainoa ratkaisu, koska olin opiaatteja vuosia käyttänyt ja olisin voinut laitoksessa lopettaa, mut pelkäsin et jos kerran retkahdan ni hoito oli turha. Itelleni tehtiin myös harvinaisen selväksi, et pitää jeesata muita antamalla omia lääkkeitä, mut vuotee en oo korvaushoitolaisten kanssa pyörinyt eli kukaan ei enää tiedä annosta tai numeroa… Inhottaa itseäänkin todella paljon ku näkee jossain bussissa jonkun seka-käyttäjän pireissää pyörimässä ja tulee kysymää bubrea (mitä ei siis ikinä ole); on omansa vaihtanut tai myynyt ja myy jotain piriä, vaikka luulis vuoden jälkeen et tiedetään etten käytä!

Mut tuo on ihan rahasta johtuva ongelma. Hoito maksaa n. 2000€/kk ja kun katsotaan paljonko rikollisuus vähenisi, laitos-hoidoista puhumattakaan, niin korvaushoitoa tyrkytetään liian helpolla. Mulle ehdotettiin ekan kerran reilun kk:den käytön jälkeen, mut nyt vajaa vuos sit kaverille joka käytti amfea ja 2vkoa bubrea et pääsis eroon tuosta; ehdotettiin sitä myös. Eli taitaa olla klinikalla tarve saada kaikki käyttäjät korvaukseen joka taas tarkottaa että kadulta saa entistä enemmän ja halvemmalla subua. Monella paikkakunnalla hoito on paljon tiukempi ja klinikalla sanovat et monessa paikassa ei esim. koti-lääkkeitä edes soiteta (meillä vietävä näytille samana päivänä läpipaino-pakkauksessa jos soitto tulee ja ne on merkitty, tosin harva asiasta on edes “kuullut” ja lomat menettää reiluksi kk:deksi jos ei vie eli ulos ei lennä ellei kytät saa myymisestä kii); on kaupunkeja joissa luotetaan että koti-lääkkeet käytetään itse…

Pitkään kun on käyttänyt, vaikka käyttäis iv:sti; sitä ei huomaa. Meillä koulussa kukaan ei edes tiedä et oon korvauksessa. Se vain mahdollistaa normaalin elämänlaadun. Toisaalta on vuosia hoidossa olleita ketkä ei ole laskeneet annostaan; ite oon pudottanu alle vuodessa kolmanneksen jo valmiiksi pienestä annoksesta!

Mut nuo aivo-kemiat kyllä pitäis korjautua, eri asia kokeeko enää aineeseen psyykkisiä himoja. Mut tuo pitää vain terveenä ja jos nyt lähtisin laitokseen, en edes koko hoitoon menisi. Aikoinaan Ardinexeilla ja Tramalilla yritin lääkärin avulla irti ja koin ite tuon ½v:n masiksen jolloin mikää tuntunu positiiviselta. Samaa mieltä oon siitäkin, et tuo aine on oikeasti paholaisen keksimä. Harvan aineen vieroitus-oireet kestävät noin pitkään ja ellei kaveri-piiriä saa vaihdettua, niin selvänä on todella vaikea olla! Lisäks tuo klinikan kanta, et kaikki korvaukseen… Tsemppiä!

Tässä välissä tuli tuo Tumatin viesti, johon nyt samal kommentoin. Itekin oon useampia kertoja heroiinia ottanut; tosin vain muutaman päivän putkia, samoin sit bubrea vahvempia kipu-lääkkeitä. Tuo bubren helppo saatavuus tyrehdytti heroiinin tulon lähes kokonaan. Sinänsä mikään ihme ku herskan-käyttäjät alko käyttää subua ja herska on niin kallista ja laatu vaihteli todella paljon, ni siinä on sit tasainen määrä ainetta. Mut sitä en tajua et jos on kk:den kiskonu bubrea ja viekkarit on vielä lievät ni miks ei sit lopeta? Ite lopetin useampaakin kertaan, mut olin ekat 4-5v seka-käyttäjä jolloin en pitänyt itseäni käyttäjänä, koska saatoin olla kk:den ilman jotain ainetta ja subun viekkarit korjasin esimerkiks pirillä, lääkkeillä ja pilvellä. Mut mä pystyin lopettamaan kaikki muut aineet itse, paitsi subun; se kertoo aika paljon sen addiktio-potentiaalista…

Eniten vihaan tuota asiaa, et nuoremmille ja nuoremmille menee aineita ku aineita. Mä en tajua ihmisiä ketkä koukuttaa tahalleen ala-ikäisiä tai just täys-ikäisiä kamaan. Ite hain aikoinani yheltä kauppiaalta subua, amfea ja herskaa; kerran 3vkon subu-putken jälkeen hain piriä karseis viekkareis ja naureskeli et “sil se lähtee mil on tulluki”; sanoin et katotaa 3 vuoden päästä. Linnassa se oli, mut enpä mä silti siitä eroon päässyt… Harva tietää miten bubre koukuttaa ja ku kerran oot yrittän eroo ja päässy; ni seuraavaks ei tarvi vetää yhtä paljon ja samat viekkarit. Lopuks sit alkaa putki samantien ku kerran ottaa ja viekkarit on karseet jo parin päivän vetämisen jälkeen… Kouluihin varoitus bubresta jo a-asteella! Toisaalta kukaan ota niitä tosissaan kun sanotaan et pilvi johtaa heroiini-käyttöön… :unamused: Jotain pitäis asialle tehdä mut mitä?!

Dahlia ja muut, virittelen tässä valistusosiota jatkoksi edelliseen opiaattikorvaushoito-osioon. Monet kuulemma poistavat aina ja heti aseestaan varmistimen, kun kuulevat sanan “valistus”. Mistä se mielestänne mahtaa johtua, onko mielipiteitä?

Suomessa kyllä valistetaan todella runsaasti ja todella monista asioista ja vaaroista. Esimerkiksi päihdevalistusta on annettu jo silloin, kun minä olin kansakoulussa ja siitä on jo puolivuosisataa. Puhuttiin Turmiolan Tommista, tupakasta ja alkoholista ja kerrottiin kuinka ne voivat olla vaarallisia. Jokainen meistä oppilaista omaksui mitä omaksui, ja teki sitten isompana omia valintojaan ja päätöksiään valistus mielessään tai poissa mielestä.

Kirjoitat Dahlia, että “Koska selkeää tietoa ei jaeta, eivät monet ymmärrä millaisesta aineesta on kyse. Valistus olisi siis tarpeen.” Nyt haluaisin, että jälleen tarkennat tätä kirjoittamaasi. Mitä mielestäsi on selkeä tieto, mitä siihen kuuluu? Miten ymmärrystä aineiden vaarallisuudesta voidaan konkretisoida niin, että ne ylittävät lyhyen aikavälin mielihyvän tunteen jota kaverit ja netti levittävät täysin holtittomasti?

Kokemus osoittaa selvästi, että jos rakastuminen kaman aiheuttamaan hyvänolon tunteeseen on tapahtunut riippumatta siitä mitä se kama on, niin senjälkeen on turha valistaa. Ei mene perille. Rakastuneelle ja päihtyneelle ei järkipuhe mene perille. Mitä mielestäsi tässä tilanteessa voi ja pitää tehdä? Mitä valistus tässä tilanteessa olisi?

Siten kirjoitat, että “Minulle taas olisi voinut käydä todella huonosti. Onneksi ymmärsin kuitenkin lopettaa ajoissa ja riippuvuus jäi syntymättä.” Minkälainen valistus tepsi sinuun, kun ymmärsit lopettaa? Antaisitko konkreettisia esimerkkejä? Miksi niin monelle tuo ymmärrys lopettaa ei vaan synny, vaikka kuinka valistettaisiin?

Mitä muut vilpolalaiset ovat asiasta mieltä? Tämä valistus eli ennalta ehkäisevä päihdetyö kun on tänäpäivänä erityisessä fokuksessa ja kehittämisen kohteena.

Kiitos Malibu, että komppaat!! odotinkin sinua tänne jutustelemaan. :wink:

Ja Tumati, kyllä tarkoitan juuri noita subu-lapsia.

Juuri näin! Subu on ollut käytössä vasta suhteellisen vähän aikaa, niin kuin Lauri tuossa valaisikin. Se on tosiaan hävittänyt heroiinin tehokkaasti katukaupasta. Ja miksi nyt ihmiset haluaisivat käyttää herskaa, jonka laadusta ja puhtaudesta ei ole aina tietoa, kun voi saada puhdasta ja turvallista subua! Subu menee hyvin kaupaksi ja sitä on helppo salakuljettaa. Sitä ei itseasiassa edes tarvitse salaa kuljetella, koska reseptin saa suht helposti ja sitten vielä nämä valtion kustantamat subut päälle. Suomi hukkuu subuun. :frowning:

Itse en todellakaan tiennyt, mistä aineesta oli kysymys. Olin kuitenkin hyvin epäluuloinen. Vanhemmat narkit sanoivat, että siitä tulee vakavia ongelmia ja kehottivat pysymään erossa. Kuitenkin minut vakuutti juuri tämä tieto, että sillä on saatu hyviä tuloksia heroinistien hoidossa. Siis en osannut ymmärtää, mitä tämä tarkoitti. Ymmärsin vain, että se on turvallista, siihen ei kuole ja sillä on saatu hyviä tuloksia. Siis uskalsin kokeilla.

Miten sitten ymmärsin lopettaa? Huomasin muutoksen miehessäni. Subu vaikutti myös epäedullisesti uneeni, jota oli tuolloin muutenkin vaikea saada. Lopettaminen ei kuitenkaan ollut helppoa. Subuissa on ikäänkuin rakastunut olo. Se vaikuttaa tunteisiin toisin kuin muut huumeet. Siitä se koukku sitten lähtee. Aluksi oksettaa, mutta on hyvä olo. sitten pystyy jo lähtemään liikkeelle, on hyvä olo. Ajatukset alkavat kääntyä kieroiksi. Maailman kuva muuttuu subulle suosiolliseksi. Olin kuitenki vahvasti päättänyt olla ottamatta. Miehellä meni sen verran huonosti. Luoja tietää miten asiat nyt olisivat, jos en olisi ollut niin ehdoton. Muutama vuosi vielä eteenpäin ja olin jo raivoraitis. :slight_smile:

Valistukseen minulla olisi paljonkin ideoita, mutta kirjoittelen siitä myöhemmin lisää.

Moro taas :slight_smile:

asun eteläisessä Suomessa suurehkossa kaupungissa. Meidän a-klinikalta on tosi vaikea päästä korvaushoitoon. Pitää täyttää kaikki Laurin mainitsemat kriteerit ja sitten on jonotusta n. vuosi puhtaitten seulojen kanssa (ei saa edes pilvi näkyä). Ilmeisesti eri paikkakunnilla on suuria eroja. Eli meillä ei pääse edes ne, joiden tarvisi päästä :frowning:

Vielä vähän aikaa sitten subua tuotiin paljon Eestistä luvallisesti. Siellä lääkäri kirjoitti respan ja diileri toi kaman Suomeen ja myi. (Siis suomalaiset haki sitä sieltä). Vieläkin sitä salakuljetetaan. Oli muutama pv sitten uutisissa, kun suuri lasti jäi tullissa kiinni.

Tuosta valistuksesta. Tutkimusten mukaan tähän astiset valistuskeinot eivät ole juurikaan kortta kekoon kantaneet. Olen kysynyt poikani käyttäjäkavereilta, olemme siis oikein pohtineet sitä, mikä tai mitkä olisivat keinoja, joilla voitaisiin ennaltaehkäistä huumeiden käyttöä. Vastaus on ollut: en tiedä tai ei millään. Jos Dahlia sulla on hyviä ideoita niin jään odottelemaan mielenkiinnolla. :question: Ne ovat kullanarvoisia :exclamation:

Ei ole keinoja, joilla voitaisiin ehkäistä huumeiden käyttöä. On aina ollut ja tulee aina olemaan narkomaaneja. Kuitenkin olisi keinoja, joilla voitaisiin vaikuttaa osaan ihmisistä.

Huumeita aletaan käyttää eri syistä ja käyttäjät ovat kaikki erillaisia. Valistus ei ehkä ole hyvä sana. Korjaan siis, että pitäisi jakaa tietoa huumeiden vaikutuksesta. Se valistus, johon henk. koht. olen tutustunut, on mennyt jokseenkin näin:

listataan olemassa olevat huumeet
kerrotaan niiden vaikuttavista aineista ja vaikutuksesta
annetaan jokin esimerkki, miten huonosti voi käydä

Tälläisestä valistuksesta ei oikeastaa jää mitään käteen. Asia on kaukainen, eikä omaa elämää lähellä. Sen sijaan asiaa voisi lähestyä kertomalla aineiden vaikutuksista aivoihin. Esim. kunka moni tietää, että thc:n puoliintumisaika on todella pitkä ja että se kertyy aivoihin. Se näin vaikeuttaa aivosolujen toimintaa. Aivot ovat ikään kuin hyytelössä. On vaikea tehdä nopeita, teräviä ratkaisuja. Ihminen väsyy ja laiskistuu. Hymyilee tosin iloisesti. :slight_smile: Näin asia koskettaisi läheisemmin ja nuorten olisi helpompi arvioda huumeiden hyötyjä ja haittoja.

Sillä jokaisessa huumeessa on hyötyjä. Siksi niitä halutaan käyttää. Kannabis naurattaa, anfetamiini piristää ja tuo kiinnostusta, essot saavat sinut näkemään maailman kauniinpana ja ymmärtämään musiikkia paremmin, subutex tekee onnelliseksi alussa ja tuo kiinnostusta ja energiaa. Ne muutokset, joita aivoissa tapahtuu huumeita ottaessa, eivät ole yleisesti tiedossa.

Lähtisin liikkeelle siitä, että miksi ihmiset yleensä tuntevat tarvetta ottaa huumeita? Karkealla jaolla saan kolme ryhmää:
Ne, jotka ovat kiinnostuneita huumeista ja niiden tajuntaa laajentavista vaikutuksista
Ne, jotka voivat niin huonosti, että eivät yksinkertaisesti välitä enää omasta hynvoinnistaan vaan etsivät helpotusta
Ja ne, jotka silkasta epäonnesta saavat käteensä jotain roinaa, jota sitten ottavat, koska eivät tienneet.

Tähän viimeiseen ryhmään on helpointa vaikuttaa tiedottamalla huumeista oikein. Keskimmäiseen ei pysty vaikuttamaan. Heidän tapauksessaan tulisi miettiä ennaltaehkäiseviä keinoja, kuten nuorten mielenterveishoidon parantamista. Ensimmäinen ryhmä on myös vaikea. He kuitenkin ovat usein itseään ja aivojaa arvostavia, joten selkeä tieto voisi olla myös heille hyödyksi.

No tämä oli yleiseti huumeista, mutta nyt oli kyse nimenomaan subusta. Oikeaa tietoa subusta ei ole saatavilla. Kerron esimerkkinä tositapauksen:
Ystäväni, jotka opiskelivat yliopistossa, olivat kiinnostuneita tajunnan laajennuksesta, mutta turvallisesti tietenkin. Eräs heitä kiinnostui erityisesti subutexista. Hän hankki kaikki mahdolliset tiedot voidakseen arvioda käytön haittoja. Siinä vaiheessa itse jo tiesin, miten vaarallisesta aineesta oli kyse. Kerroin tästä ystävilleni, mutta minut tyrmättiin sanomalla, että tämä nyt on vain näiden huonosti koulutettujen ongelma. He eivät ota ainetta laajentaakseen tajuntaansa, vaan ollakseen sekaisin. Loukkaannuin kovin ja en puuttunut asiaan enää. Meni vuosi ja tämä ihminen oli ensimmäisen kerran vieroituksessa. Nykyään hän narkkaa jossain kapisessa kolossa ja opinnot ovat jääneet. Muut sen sijaan lopettivat ja käyttävät enää satunnaisesti kokaiinia, sillä se on sentään parempaa kamaa. :unamused:

Siis tämä ihminen EI löytänyt mitään tietoa, joka olisi ollut samassa linjassa minun tietojeni kanssa. Oli vain jotain, että saattaa aiheuttaa joillekin kovan riippuvuuden ym. paskaa

Tietoa subusta on jaettava. Olen täällä pyöriessäni huomannut, että yhä enemmän on niitä, jotka tulevat ihmeissään kyselemään, että mikä aine tämä on, jota läheiseni käyttää? Suurin osa ei tiedä mitä on subutex. Kuitenkin, kiitos hyvän valistuksen, suurin osa tietää, mitä on heroiini. Subutex ei käytännössä ole kuin turvallinen korvike heroiinille.

Siis mikä mättää, että asiasta ei tiedoteta? Eivätkö nämä huumeiden parissa työskentelevät tiedä minkälaisesta aineesta on kyse? Herättikö tämä sinussa ajatuksia Lauri?

Malibu tuossa aikaisemmin antoi aika hyvän kuva subusta ja sen koukuttavuudesta. Ajattelin vielä lisätä elämänkaaren, joka on minulle henk. koht. tuttu:

Alussa käytetään aineita sekaisin. Pääainetta ei ole vaan otetaan mitä saadaan. Tässä vaiheessa selvänä olo ei ole vielä vaikeaa. Tämä aika voi kestää joillakin useamman vuoden.

Subutex alkaa olla osana elämää yhä enemmän. Nyt jo noin kerran viikossa. Fyysisiä tai henkisiä oireita ei tunnu. Tässä vaiheessa henkilön on jo vaikea lopettaa käyttöä, koska se tuntuu niin mukavalta, eikä haittavaikutuksia ole ilmennyt. Henkinen riippuvuus on kuitenkin jo olemassa.

Siirrytään subun joka päiväiseen käyttöön, mutta pienillä annoksilla. Usein tästä ei kerrota enää vaan asia salataan. Läheisille käyttö on yllätys. Tässä vaiheessa tulevat jo ensimmäiset fyysiset oireet. Tulee ensimmäinen lopetusyritys, joka kuitenkin kaatuu, koska tuntuu vaikealta elää ilman subua. Nyt käyttäjän käytös alkaa muuttua. Hän ei pysty huomioimaan muiden tarpeita. Hänen ajatuksensa ovat subussa ja sen hankkimisessa.

Seuraavaksi annokset suurenevat ja rahan tarve myös. On pakko alkaa vetämään suonensisäisesti, jos ei ole sitä aikaisemmin tehnyt. Lopettaminen ei ole enää mielessä. Ainoastaan kaman hankkiminen.

Lopulta käytäjä on laihtunut ja väsynyt ihmisraato, joka ei jaksa enää. Tässä vaiheessa hän hakee apua. Lukuisien lopetusyritysten jälkeen hänet laitetaan korvaushoitoon, joka on usein subuxonehoito.( Siis niille, jotka eivät tiedä, niin xoneen on bubreb lisäksi lisätty naloksiiniä, joka estää heroiinin toimimisen). Tästä siirrytään metadoniin ja lopulta pitäisi pärjätä ilman. Käytännössä usein kuitenkin aloitetaan uudestaan metadonihoito, koska käyttäjä ei pysty olemaan selvinpäin.

Exmieheni poikkeaa tästä siinä, että hän ei koskaan hakeutunut hoitoo, vaan lopetti kotona. Lopetus kesti kaikenkaikkiaan kolme vuotta. Vieroitusoireet pahenivat joka vuosi. Vimeinen kerta on jäänyt erityisesti mieleen. Olin itse jo luopunut toivosta ja valmis hyväksymään, että hän ei koskaan toipuisi. Yllättäen hän ilmoitti, että tämä on viimeinen subu. Hän makasi kaksi viikkoa sängyssä. Ei valittanut, ei raivonnut niin kuin edellisillä kerroilla. Odotti vaan. Isänsä pyysi mukaan mökille ja hän yllättäen suostui. Mummi ihmetteli riutunutta olemusta, mutta ei sanonut mitään. Ehkä arvasi, koska vaari oli ollut lakan käyttäjä. Mies hakkasi mummolle saunapuita, vaikka hänen selkänsä oli julmetun kipeä. Arvostin tekoa suuresti. Olisi ehkä ollut helpompaa, jos olisi hakeutunut hoitoon. Hän on ollut kuitenkin päätökseen tyytyväinen. Kaverit, jotka menivät hoitoon ovat siellä yhä.

Tervehdys taas Dahlia, kyllä herätti ajatuksia ja paljon ja monestakin syystä. Palaan niihin myöhemmin. Sinulla on mielestäni oikeansuuntainen asenne ja ajattelumalli valistukseen, käytän nyt tätä termiä kun se on kaikille tuttu. Tiedottaminen, valmennus, kasvatus, koulutus ovat jonkin tason synonyymejä valistukselle. Samaa asiaa kuitenkin tarkoitetaan. Tietoa on myös tarjolla paljon, perustuen niin tutkimuksiin kuin kokemusperäiseen tietoon. Varoituksia annetaan, vaikutuksista kerrotaan ja yritetään vaikuttaa asenteisiin eri tavoin, oli kyse sitten kokeilijasta tai käyttäjästä.

Kirjoitat, että mielestäsi ei ole keinoja joilla voidaan ehkäistä huumeiden käyttöä. En ihan tätä allekirjoita. Valistuksen yksi tarkoitus on antaa valistettaville keinoja, joiden perusteella tai avulla he voisivat itse arvioida omaa suhdettaan ja asennettaan huumeisiin ja siihen tilanteeseen, kun kamaa on tarjolla käytettäväksi. Mutta ihminen ja etenkin nuori sellainen on kokeilunhaluinen ja kaikkivoipainen, kyllä mä nyt kerran voin kokeilla - ei siitä mitään haittaa voi olla juuri minulle. Juuri siihen malliin mitä kuvasit itse.

Subutexin ja Suboxonen koukuttavuuden ja vieroitusoireiden osalta kyselen asiaa terveydenhuollon kontakteiltani, palaan heidän osaltaan tähän myöhemmin.

Tässä pikaiset mietteet valistuksesta. Tämä on hyvin tärkeä aihe, jatketaan siitä keskustelua. Antakaa kommentteja!

Dahlia, kuvasit hyvin tuota subu-koukkua ja yhdyn siihen täysin vierestä seuranneena :frowning: Surullista myös on se, että jos subua ei löydy viekkareihin, niin silloin kelpaa mikä muu aine hyvänsä korvikkeeksi :cry:

Tunnen myös ainoastaan yhden pojan, joka on itsekseen pystynyt lopettamaan subun. Eiköhän fyysiset kivut ole sitä tasoa kuin olisi sikainfulenssa ilman lääkitystä ja sitten vielä henkiset… :imp:

Valistuksessa tehdään usein se virhe, että vähätellään huumeiden positiivisia vaikutuksia ja niputetaan kaikki huumeet yhteen. Sitten joku kokeilee kannabista ja huomaa, että paskaahan ne mulle puhu ja niin kokeillaan kovempaa ainetta, kun uskottavuus valistajilta on mennyt. Vieläkin kuulee puhuttavan portti-teoriasta vaikka se on tieteellisesti kumottu. Nuoret, jotka ovat kiinnostuneet näistä asioista, löytävät netistä myös fakta tietoa :bulb:

Dahlia, olet saanut hyvän keskustelun käyntiin :slight_smile:

Tumati ja muut, päästiinpä mielenkiintoisesti eteenpäin valistuksen kanssa. Kun aineiden vaikutuksista keskustellaan, niin termi että jokin asia tai tapahtumien polku tai toimintamalli on “tieteellisesti kumottu”, menee usein tarkoituksenmukaisesti kokemusperäisen asiantuntemuksen ja tiedon edelle. Tumatin mainitsemat nuoret, jotka ovat kiinnostuneita löytävät netistä tutkittuna faktatietona paljon myös sellaista, mikä kokemusperäisessä toiminnassa eli oikeassa elämässä ei pidä ollenkaan paikkaansa. On hyvä muistaa, että nettiin voi kuka tahansa kirjoittaa mitä tahansa, ja myös lukea ja omaksua mitä tahansa. “Mitä etsit, sitä löydät” pitää tässäkin paikkansa. Haet sitten vahvistusta kiinnostuksellesi tai päinvastoin, niin aina löydät tukea ja “faktoja” etsimällesi.

Sitä, onko tutkittu tieto vaikkapa Tumatin mainitsemasta porttiteoriasta faktaa omalla kohdallasi ja toimiiko se käytännössä kuten tutkimuksessa faktoitetaan, et voi koskaan varmasti tietää. Kyse onkin siitä, mihin uskot, mikä on asenteesi ja millaisen riskin olet valmis ottamaan joko tietoisesti tai tiedostamatta.

Nuorena kokeillaan kaikenlaista. Käytännön elämä, omat päätöksesi, valintasi ja niistä koituvat seuraamukset viitoittavat elämän polkusi välittämättä lainkaan siitä, mitä tutkimuksissa on faktana todettu. Liian usein ja liian myöhään huomaatkin, että tutkittu fakta ei oikeassa elämässä ihan faktaa omalla kohdallasi ollutkaan. Elämä on ainutlaatuinen lahja, jota et voi elää uudelleen. Siksi on tärkeää valistaa ja siksi on tärkeää ymmärtää, minkälainen ja -tyyppinen valistus olisi sitä oikeaa ja vaikuttavaa. Ja kaikkiinhan se ei pure ollenkaan.