Subuteksin käytön lopettaneen jälkeinen masennus ja olot.

Poikaystäväni lopetti subutexin käytön noin kuukausi sitten, sen jälkeen on hän on alkunut juomaan viinaa ja polttamaan pilveä tai popsimaan diapameita ehkä joka toinen päivä … Poikaystäväni oli koukussa subuun noin 9 kuukautta ja ei juonut paljoakaan alkoholia pariin vuoteen. Hänen käytös on ollut nyt kylmää ja etäistä johtuen varmaankin teksin käytön lopettamisesta… hän on ollut monena iltana baarissa ja kännäilemässä, jonka koen epätavalliseksi, tuntuu kun häntä ei kiinnostaisi keskustella minun kanssani, tuntuu vaikealta luottaa häneen kun hän juo himassa ja on myöhästellyt kanssani sovituista tapaamisista yms… :frowning: tuntuu surkealta, minua ahdistaa hänen kylmä käytös ja se ettei hän halua keskustella minun/omista tuntemuksistani, vaikka olemme parisuhteessa. Täm’ä on outoa, sillä aiemmin juttelimme ja jaoimme toistemme kanssa monia asioita ja kokemuksia yms… Yritin kysyä häneltä että johtuuuko tämä sen subutexin jälkeisestä masennuksesta, siihen hän vastasi lakonisesti ettei ole miettinyt koko asiaa,… ONko teillä kokemuksia siitä että lopahtaako ikäänkuin kaikki hyvät tunteet teksin lopettamisen jälkeen, esim rakkaus. KUitenkin hän kertoo minulle että rakastaa minua. Mutta pläh, en tiedä, koko mies tuntuu välillä ihan eri ihmiseltä. Millaisia kokemuksia teillä on?

Pahoittelen kirjoitusvirheitä, pikaisesti ahdistuneena raapusteltu :smiling_imp:

Retkahdukset ovat aina enemmän kuin mahdollisia texin kanssa. Käytöshän saattaa valitettavasti johtua esim. siitä, että on alkanut taas käyttämään jota häpeää eikä halua sinulle myöntää. Kuinka varma olet että hän ei todella ole käyttänyt?

Masennus subun käytön lopettamisen jälkeen on enemmän kuin todennäköistä… Kestää ½v jona aikana usea retkahtaa takaisin käyttämään, osittain tuon masennuksen tähden… Monesti olettaa että kun fyysiset viekkarit ovat ohi, elämä on hyvin… Aivotoiminnan palautuminen takaisin normaaliin kestää kuitenkin kauemmin… Auttaa jos tietää asian. Paras on mikäli käyttäjien numerot on poistettu tai houkutuksia ei tule vastaan… Yksi retkahdus voi aiheuttaa palaamisen käyttöön, toleranssit ovat laskeneet ja aine toimii kuten aiemmin… Koukussa oleva tarvitsee ainetta pitämään olon normaalina, johon korvaushoitokin perustuu… Olen itse entinen käyttäjä ja korvaushoidossa alle kolmasosalla alkuperäisestä annoksesta, joten asia on erittäin tuttu… :unamused: :neutral_face: :blush: Olen itse saanut elämän kuntoon, käyn koulussa ja elän melko “normaalia” elämää. Baarissakin käyn lähinnä kahvilla, pelaamassa biljardia tai joskus laulamassa karaokea (ei tarvitse olla humalassa jos muut ovat). :laughing:

Aineen korvaaminen toisella ei ole kovinkaan hyvä asia. Monesti kännissä tulee ne tyhmimmät ajatukset esiin, jolloin retkahtamisen riski kasvaa. Lisäksi riippuvuus vaihtuu helposti… Itse vuosia aiemmin yritin pysyä erossa kovista aineista lääkkeillä, pilvellä ja alkolla… Kauaa se ei koskaan toiminut, käytän alkoholia mutta en ole humalassa tai juo päivittäin tms. Asenne päihteisiin tulee muuttua… Käykö poikaystäväsi a-klinikalla juttelemassa? Sinne voi mennä myös parina, jolloin voisit kertoa omat mielipiteesi niin, että ammattilainen “tulkkaa” asiat poikaystävällesi… Raitistuminen on tehtävä joka tapauksessa oman itsensä takia… Pidä tiukat rajat itsesi tähden. Joko hän pystyy lopettamaan subun ja raitistuu, korvaa aineen toisella tai alkaa käyttämään uudelleen… Bubreviekkarit kestävät kuitenkin 1-3kk, fyysisetkin. Klinikallakin määrätään rauhoittavia yms. lopettamisen aiheuttamaan masennukseen ja ahdistukseen…

Asiasta pitäisi kuitenkin pystyä puhumaan. Vaikuttaa siltä, että hän osittain “syyttää” sinua “pakkolopetuksesta”; erittäin yleistä addikteilla. Suosittelen lukemaan päihdelinkin oma-apu osion puolelta bubrenorfiinista ja riippuvuudesta. Valitettavasti riippuvuuteen kuuluu olennaisena osana asian kieltäminen ja vähättely yms. Addikti ei sitä itse näe, vaikka kaikki muut ympärillä asiasta huomauttaisivat… Huomaamatta sitä etsii syitä käyttää, valitettavasti se on alitajuntaista… Helposti kuitenkin ajautuu tilanteeseen, jossa raitista osapuolta syytetään käytöstä; joku syy on saatava että ei tarvitse olla selvinpäin… :frowning:

Tee itsellesi selkeät rajat suhteen kanssa. Mikäli poikaystäväsi alkaa käyttämään uudestaan subua ja sanot muuttavasi pois; silloin on muutettava. Retkahduksen huomaa pienistä pupilleista, “ihmeparantumisesta” (pariksi päiväksi tai pidemmäksi aikaa jolloin käyttö on alkanut), nuokkumisesta sohvalla tai säätämisestä= esim. yllättävät siivous- tai rakennus-/korjaus- yms. projektit masennuksen keskellä… Paras olisi jos menisitte a-klinikalle juttelemaan, saisit varmasti paremman käsityksen kuinka kuivilla mies on… Vaitiolovelvollisuus on, ellei kyse ole ala-ikäisestä… Voimia sinulle ja muista että et voi parantaa ketään; muutoksen on lähdettävä omasta itsestä… Muista myös että kannattaa miettiä miksi sinä haluat olla käyttäjän kanssa, voit myös arvostaa itseäsi enemmän (ellei poikaystäväsi lopeta käyttöä ja elämä jatkuu onnellisena; tosin käytön taustalla on aina joitakin ongelmia, huono itsetunto yleensä ainakin) ja vaatia itsellesi tervettä parisuhdetta… :wink: Valitettavasti itse joutuu määrittämään sen ajan, jonka on valmis odottamaan raitistuuko toinen… :unamused: Suosittelen lukemaan kirjoituksia täällä, ainakin Dahlia ja Uusi Täällä kirjoittivat pitkät ketjut aikaisemmin puolisona suhteessa, jossa mies/lasten isä käyttää bubrea yms…

Voimia jaksamiseen ja pidä huolta Itsestäsi!